*En ole koskaan...

Anonyymi

1.4.2004 21:29

Syömishäiriöstä sen verran vaan, että mulla itellä oli sellainen kans muutama vuosi sitten ja luulin ettei siitä voi päästä irti, mutta nyt olen parantunut siitä. Se on vaan siitä kiinni, että päättää ite, että haluaa parantua.

Anonyymi

2.4.2004 14:44

Syömishäiriöstä on hyvät mahdollisuudet parantua. Tai noin on hieman väärin sanoa. Syömishäiriö ei varsinaisesti ole sairaus vaan jonkin psyykkisen ongelman tai epätasapainon yksi mahdollisista oireista.

Ihmiset kokevat itseänsä ja ympäristöänsä toisinaan liian itsekriittisesti reagoiden mm. masennuksella, itsetunnon romahduksella/heikkenemisellä, tunne-elämän monimutkaistumisella jne, jollonka henkilö lähtee hakemaan ongelmiinsa keinoa piiloutua tai sulkea ne hetkeksi oman osittain kuvitellun todellisuuden ulkopuolelle.

Normaalisti nämä keinot ovat yleisimmillään alkoholismi, mutta myös syömishäiriöt, tiedoton itserääkkäys (tarpeettoman runsas salilla hikoilu jne.), viiltelyt, sekä depressiivinen sosiaalisesta kanssakäymisestä sulkeutuminen.

Oireita ei voida suoraan lähteä hoitamaan, vaan sinun pitää tutkiskella itseäsi, jotta löytäisit oireen aiheuttajan ja pyrkiä korjaamaan tai muuttamaan sitä. Asiat eivät valitettavasti korjaannu hetkessä, vaan sinun on varauduttava siihen, että jotta ensimmäiset parantumisen oireet alkavat näkymään, on aikaa kulunut jopa kuukausia. Näissä asioissa saat varmasti kuntasi/kaupunkisi terveyskeskuksen ensiavusta apua ammattiauttajalta. Meidän tehtävämme on tehdä monista sinulle hankalista asioista helpompia käsitellä, jotta voisit tuntea itsesi voivan paremmin. Näitä juttuja ei kannata eikä saa hautoa yksin. Keskustelu äidin/isän/kaverin/poika- tai tyttöystävän kanssa tietenkin helpottaa, mutta parhaan avun saat kuitenkin ulkopuoliselta ammatti-ihmiseltä.

Mitä nyt katsastelen sinun muita tunnustuksia, sen enempää lähtemättä profiloimaan ongelmiasi, voisin kuvitella, että syömishäiriösi on ainakin osittain ensimmäisen tai toisen tunnustuksesi myötäjäisiä...

Yritä saada tunteesi balanssiin. Uskoa siihen, että sinuakin rakastetaan ja opettele antamaan omaa rakkauttasi myöskin muille. Tämän päivän muotisanaa; sitoutumiskammoisuutta en tässä vaiheessa tarkoita - sinä voit olla sitoutumiskammoinen, mutta silti voit osata rakastaa. Anna aikaa ystävillesi, tee työtä aitojen ystävyyssuhteittesi eteen ja osta itsellesi pehmolelu! :)

Muista! Et ole tässä maailmassa yksin ongelmiesi kanssa...

Terv. Ammattiauttaja

Anonyymi

3.4.2004 23:54

niin no... sä voisit harkita ammattiauttajaa..!!

Anonyymi

6.4.2004 11:25

Eiköhän ne valkotakkiset miehet kohta jo tule tuolla menolla :)

Anonyymi

9.4.2004 23:43

Pura itseäs puremalla itseäs tai hakkaamalla itseäs halolla päähän.Kyl tuo teiniangsti tai lapsellisuus siitä 30-vuoden iässä alkaa häviämään.