En ole vielä koskaan...

Anonyymi

27.5.2011 13:19

Kirjoititko tänne siksi, että haluat kommentteja, jossa todetaan 21-vuotiaan olevan niin nuori, että ei kannata huolestua asiasta?

Anonyymi

27.5.2011 14:23

Tai sitten Nainen 21v ei ole vielä tajunnut, että me emme elä viiskyt luvulla enää...

Anonyymi

27.5.2011 15:23

Tai sitten kirjoitti tänne, että jos löytäisi täältä ihan ikioman poikaystävän...

Anonyymi

27.5.2011 15:43

ei ole serkkutyttönikään joka on jopa sinua vanhempi, eikä ole harrastanut seksiäkään. ja on oikeesti tosi hyvännäköinen. eli ällös murhetu.

Anonyymi

27.5.2011 16:58

Minä olen samassa tilanteessa paitsi, että sukulaiset ovat riittävän hienotunteisia kysyäkseen mitään. Minuakin tämä tilanne vaivaa. Olen liian ujo mennäkseni juttelemaan tytöille eli tilanteeseen tuskin tulee hetkeen muutosta.

Anonyymi

27.5.2011 23:42

^ Jakakaa ongelmaanne yhdessä aloittajan kanssa luonasi lohtuseksin äärellä.

Anonyymi

28.5.2011 02:00

33 vuotta enkä koskaan seurustellut. Olen akateemisesti koulutettu ja SM-tason urheilija. Seurustelu ei ole mahtunut elämääni koska minulla on tärkeämpääkin tekemistä: urheilu, opiskelu, työ, harrastukset, ystävät, sukulaiset, yms.

Olen elämääni hyvin tyytyväinen. Lapsia en halua. Jos joskus on ihan pakko saada se rääkyvä pentu, niin käytän sijaissynnyttäjää. Ei siihen lapsensaantiin omaa miestä tarvita.

Anonyymi

28.5.2011 08:59

Ei, tarvita ei. Mutta tyttöystävän sä tietysti tarvitset, vitun miesten vihaaja.

Anonyymi

28.5.2011 10:09

Katkeraa tilitystä... kyllä rakkaus sulattaa jään :)

Anonyymi

28.5.2011 12:00

En ole minäkään koskaan seurustellut ja olen 25 vuotias mutta nyt olen löytänyt ihannekumppanini. Kyllä se oikea osuu kohdalleen aikanaan, usko pois löydät vielä jonkun, niin kävi minullekin.

Anonyymi

28.5.2011 16:07

Nainen 33v - suosittelen ettet hanki "rääkyvää pentua" edes sijaissynnyttäjän avulla. Täältä pallolta löytyy jo ihan riitävästi huonoja vanhempia.

Hienoa, että olet elämääsi hyvin tyytyväinen. Ketään muuta ei tosin vaan kiinnosta pätkääkään eikä tule kiinnostamaankaan niin kauan kun pysyt sinkkuna.

Anonyymi

28.5.2011 23:27

Olin sinkku 25-vuotiaaksi saakka, eikä irtosuhteitakaan ollut. Asia vitutti ja ahdisti teini-iässä ja vähän myöhemminkin aivan helvetisti, minkä vuoksi koulukin meni enemmän tai vähemmän perseelleen, kun ei viitsinyt keskittyä siihen, mitä sillä hetkellä oli tehtävänä. Mutta nyt, kun suhteita on ollut ja seksiäkin piisannut riittävästi, olen tajunnut, ettei asia olisi ollut sen kaiken itkun ja hammastenkiristyksen väärti. On sitä ihminen nuorena tyhmä...

Anonyymi

1.6.2011 18:51

Laita ilmoitus deittipuolelle. Ehkä löydät sopivaa seuraa.

Anonyymi

3.6.2011 21:23

"Ikuiseksi vanhaksi piiaksi"... Hei haloo.. Minkä ikäinen sä olet?? Just melkein tullut täysikäiseksi ja murehdit tollasta..omg. Elä nyt hetken aikaa ja rupee 40+ ikäisenä miettii tollasta!

Anonyymi

6.6.2011 23:16

En ole seurustellut koskaan. Selityksiä, joita hoen itselleni estääkseni joka-aamuisen tarpeen heittäytyä ulos ikkunasta kun herään TAAS yksin:
1. Istuin teininä kotona lukemassa vkoloput siinä missä kaverit biletti ja tapasi poikia.
2. Innostuin ryyppäämisestä 18 täytettyäni, huomasin epävarmuuden ja ihmisten pelon, nuo koulukiusaamisen tuomat ikuiset seuralaiseni katoavan taikajuoman ansiosta. En pysty lähestymään miehiä selvinpäin.
3.Olen aina ollut kauhean ruma ja omituisen näköinen.Sain ekalla helvetin vahvat rillit ja se oli meidän tuppupaskakylämme koulukiusaajille joulu ympäri vuoden. Ajattelin muistaakseni, haistakaa vittu, silloin, 7-vuotiaana rajasin itseni pois aika paljosta kun päätin etten koskaan yritä miellyttää ketään. Kun kaverit etsi murrosiässä vielä törkeämmin topattuja rintsikoita, minä ajelin hiukseni pois. En opetellut meikkaamaan, pukeuduin vain ettei tarvitsisi alasti olla.
5. Tuntuu et ku ei siihen peliin lähteny aikoinaan, ei siihen enää päästetäkään.

Anonyymi

13.6.2011 04:57

jäin kaipaamaan kohtaa n:o 4

Anonyymi

18.6.2011 23:36

Tässäkin yksi vanhapiika. Kaipaisin itselleni rakasta, miestä tai naista, mutten taida kenellekään kunnolliselle kelvata.
Olen ok näköinen,kongnitiiviset taidot on korkeat, mutta olen sosiaalisesti syrjäytynyt ja kehnot taidot omaava. Lapsena ja nuorena koettu koulukiusaaminen vei itseluottamuksen ja teki vetäytyväksi. Koti-olot oli samaan aikaan aika helvetillisiä. Viimeiset 10 vuotta olen käyttänyt masennuslääkkeitä.