En rakasta lastani...
En rakasta lastani. Pienenä poika oli vielä suloinen ja hauska, mutta nyt teini-iän kynnyksellä sietämätön, vittuileva vetelys. Olen työni puolesta matkustellut paljon pojan lapsuudessa, eikä perustavanlaatuista tunnesidettä ehtinyt koskaan muodostua. Jos olisi mahdollista lähettää hänet johonkin sisäoppilaitokseen, tekisin sen saman tien.
52 kommenttia
Anonyymi
19.10.2009 12:37
Teini-iässä kuuluu olla "sietämätön, vittuileva vetelys". Jos olet ollut paljon poissa et voi olettaa että yhteys maagisesti vain ilmestyisi tyhjästä. Sen eteen on tehtävä töitä, erityisesti sinun. Toisaalta, jos kerran olet jo luovuttanut, suotta siinä poikaasi syyttelet. Vika on omien korviesi välissä. Kenties poikasi lähettäisi sinut takaisin töihin, jos siihen olisi mahdollisuus. Kasvamisen paikka, itse kullakin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 12:37
Sul on sydän paikallaan...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 12:49
Jätä se sika!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 13:53
Tapa se sika!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 14:02
Jos sen pojan oikea isä onkin naapurin setä, joka kävi kotonanne polkemassa vaimoasi kun sinä olit matkoilla?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 14:03
Raiskaa se homo!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 14:19
Muistele omaa varhaisteiniaikaasi. Etkös ollutkin kaikesta kaikentietävä? Vanhemmat olivat lähinnä vältämätön sakki joka toi ruokaa jääkaappiin. Eihän niiden kanssa kehdannut edes pimeällä liikkua.
Vastaa kommenttiinSamanlainen piiskaa tarvitseva on pojastasi tullut. Kyllä se useamilta ohi menee...
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 14:50
On niitä laitoksia, onko sulla kellaria?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 14:50
Poikasi kuitenkin varman rakastaa sinua. Odottaa sinulta huomiota, aikaa ja hyväksymistä. Olen todella pahoillani puolestasi, en osaa kuvitella, miten isänä voi noin epäonnistua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 15:01
^No, varmasti voit jos joskus saat lapsia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 15:21
oot missannu olennaisen pointin, vanhemmille kuuluukin vittuilla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 15:28
Kerrankin asiallisia "mies miehelle" -kommentteja. Mutta ihan lisayksena viela tunnustajalle, etta onhan maailma pullollaan sisaoppilaitoksia, joten ei kai toi nyt niin kovin vaikeeta olisi. Sisaoppilaitokset kasvattaa hyvin teini-ikaa lahestyviä poikia ja ehka se olisi muutenkin nuorelle paremmin perusturvallisuutta rakentava paikka kuin koti, jossa isalla ei ole mitaan tunnesidetta poikaansa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 15:35
Ihana, kesäinen tunnustus. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 15:50
Niin ja liekö jolppi edes sinun tekemä, jos moinen retkale on, kun itse vaikutat niin kunnon mieheltä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 16:04
Tuollaista se kaikilla on. Kuka niitä rumia idioottikakaroita oikeasti rakastaisi, paitsi se naapurin namusetä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 17:35
Tuollaista isää pitääkin vihata - ainakin murrosiässä. Se, että aikuinen mies vihaa omaa poikaansa on säälittävää.
Sisäoppilaitos on kallis, ja siellä pojastasi tulee homo - onko kivaa sekään? Isätön lapsuus on vienyt jo monta askelta sitä kohti.
Kannattais itse kunkin miettiä miksi niitä lapsia laittaa ja geenejänsä jakaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 18:46
Pojasta polvi paranee.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 18:56
Voisit mennä laitokseen itse kasvamaan, niin ehkä ansaitsisit lapsesi kunnioituksen. Sitä niittää mitä kylvää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.10.2009 20:22
Oikeasti sen pojan isä et ole sinä, luulet vain olevasi. Et sinä oikeasti pysty mitään lapsia tekemään, tuskin edes tiedät, että miten lapsia tehdään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 01:30
Luulin että olen ainoa tunteeton sosiopaatti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 11:35
Lähdet kundin kanssa reissuun kahdestaan. Teette jotain josta molemmat pitävät; kalaan, konserttiin yms. Osoitat kiinnostusta lapsesi elämään ja jätät sen arvostelun vähemmälle. Katselet vauvakuvia ja kun poika oli pieni, sieltä ne tunteet tulee takaisin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 12:07
12x^ Kyllä minulla on jo kaksi poikaa itsellänikin, mutta en silti voi käsittää (tai nimenomaan siksi en voi käsittää), miten joku mies (tai itseään mieheksi sanova) voi väittää, ettei rakasta lastaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 13:52
Jos lapselle ei aseta rajoja ja sääntöjä heti pienestä pitäen on turha kuvitella että sellaiset pystytään laatimaan teini-iässä. Joten saat syyttää itseäsi jos joudut kuuntelemaan vittuilua teiniltä
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 14:20
Pitäisköhän sun mennä laitokseen "isä" ?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 14:39
Teinien sietämättömyys on paljolti vanhemmista kiinni. Eivät he vittuile, jos heille ei vittuilla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 16:20
^ Ja lehmät lentää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 16:34
Poika pistää sut jossain vaiheessa laitokseen..
Vastaa kommenttiinTsäp!
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
20.10.2009 16:46
sun poikas valitsee sun vanhainkodin et varo vaan..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.10.2009 00:18
Kiitos vastauksista.
En missään tapauksessa "vihaa" poikaani, kuten joku ehdotti, mutten voisi kutsua tätä tunnetta rakkaudeksikaan. Olin itse tuon ikäisenä aivan erilainen - menestyin opinnoissa, urheilin ja harrastin muutakin. Oma lapseni vaikuttaa flegmaattiselta ja ottaa vain vähän osaa perheen yhteisiin aktiviteetteihin. Olemme vaimon kanssa yrittäneet tarjota erilaisia virikkeitä, mutta ilmeisen turhaan. Mikään ei tunnu kiinnostavan, vähiten meidän seuramme. Muita lapsia ei perheessä ole, ja pojallakin näkemäni perusteella vain pari kaveria.
Sisäoppilaitoksessa poika kokisi ehkä vähemmän vastahankaisuutta auktoriteetteja kohtaan, kun olisivat perheen ulkopuolisia. Täytyy katsoa asiaa uudestaan, kunhan teini tuosta vähän kasvaa. Hänen parastaan kuitenkin ajattelen, vaikka arki välillä turhauttaa.
T: Tunnustaja
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.10.2009 03:16
Onko sinulla aikakone, kun olet matkustellut paljon poikasi lapsuudessa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.10.2009 15:43
Hei palikka, olet ihan itse aiheuttanut tilanteen matkusteluillasi. Äläkä lässytä mitään paskaa työmatkojen pakollisuudesta, olit itse nahjus kun alistuit siihen etkä etsinyt parempia ratkaisuja.
Nyt kannattaisi olla mukava pojalle ja koettaa luoda sitä suhdetta. Kuitenkin tajuten että pentu on vieraantunut sinusta eikä murrosikäisiä kiinnosta mitkään "perheen yhteiset aktiviteetit".
Ja mitä paskaa tuo nyt on että olit itse erilainen? Vitun paukapää, ihmiset ovat erilaisia. Jos omiin harrastuksiis kuului teini-ikäisenä jotkut aktiviteetit vanhempien kanssa, iloitese siitä että oma poikasi on kypsempi ja itsenäisempi.
Sinun kaltaisesi paviaanit kuvittelevat lapsen käyttävän huumeita jos se pukeutuu erikoisiin vaatteisiin.
Vittu mikä dorka.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.10.2009 18:18
^Tekisi mieli olla samaa mieltä.
Vastaa kommenttiinJa mistä Suomessa löytää sisäoppilaitoksen- psykiatrisesta hoitopaikasta tai uskovaisten pitämänä ehkä. Vai ajattelitko lähettää poikasi ulkomaille pois silmistä?
Lapsesi voi olla masentunut, ja trivtsisitte koko perhe YHDESSÄ terapiaa.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
21.10.2009 18:19
^siis tarvitsisitte. Iski lukihärjö.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.10.2009 19:46
Olisi kaikille parempi jos siirryt ITSE sinne sisäoppilaitokseen ja jätät sen aivan normaalin teinin rauhaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.10.2009 15:37
Vika ei ole niinkään pojassasi, vaan suhteessanne. Keskinäinen viestintänne ei toimi. Kannattaa etsiä apua ongelmiin, niitten ratkaiseminen on mahdollista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.10.2009 18:50
En tiedä, auttaako se ajatus, että haluaisit teillä jonain päivänä olevan hyvä suhde.
Vastaa kommenttiinOlen tutustunut omaan isääni vasta lapsuuden jälkeen ja suhde ei vaan valitettavasti tipahda tyhjästä syliin. Myöskin se, että isälläni tuntuu päässä olevan joku ideaali siitä, millainen suhteen, minun tai hänen tulee olla ei juuri auta asiaa vaan keskinäinen etäisyys - vähän samankaltainen kuin tuo teidän - tekee hankalaksi käsitellä tavallisia arkisia ristiriitaisuuksia.
Mitä sitten, jos asiat olisivat vielä huonommin kuin nyt? Meinaan vaan että olisi korkea aika vaikuttaa asioihin.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
22.10.2009 19:24
^Tarkoittaako tutustuminen sitä, että annoit isällesi pillua keravalaisessa yksiössä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.10.2009 00:13
Aika vittumaista. Luuletko että siitä tulee sivari?Tai joku kasvissyöjä? Toivottavasti poikasi ei ainakaan rupea hintiksi.Se olis varmaan todella PERSEESTÄ!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.10.2009 03:41
Lapsesi kirjoittaa Cityyn.
Hän on yli 10k kirjoittanut sankari.
Hän on nörtti ja luuseri tavallaan.
Pelasta hänet! Vie hänet matkalle itseesi. Anna hänen potkia sinua, anna hänen sylkeä päällesi. Anna hänen varastaa pala itseltäsi. Anna hänelle aikaa. Pidä pääsi kiinni, vitun idiootti!
Jos et osaa, niin olet säälittävä luuseri!
Oikeesti fiilistele rintaasi ja mieti. Älä ole yksin..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.10.2009 14:43
Hei, terveisiä perseestä! Massaa lisää ja hitsaa pakoputki kiinni selkääsi. Apappapaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.10.2009 15:55
Alkuperäinen tunnustaja tuntuu selväpäisemmältä kuin useimmat kommentoijat täällä...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.10.2009 17:55
Miksi sinua oikeastaan vaivaa se, ettei pojalla ole paljon kavereita tai harrastuksia? Asioista kannattaa keskustella, mutta jos et itse ole selvittänyt itsellesi, mikä perimmäinen ongelma on, niin sitä on vaikea myöskään selittää pojalle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.10.2009 11:58
Kannattaako lapsia ylipäätään hankkia? Pienenä ovat joskus suloisia ja hauskojakin, mutta kuka helvetti jaksaa duunipäivien jälkeen kuunnella jonkun finninaamaisen teinirunkkarin mylvimistä kotona? Ei vittu ikinä...
Haistatan tässä (mielestäni sopiva tilaisuus) vielä pitkät ja märkivät vitut kaikille, jotka selittävät kavereille/tuttaville jokaisesta oman tenavansa edesottamuksesta sylki lentäen. Ketään ei kiinnosta teidän kuvailunne siitä, miten Pikku-Aki-Petteri-Niklas piilotti mustikkapiirakan patjansa alle tai soitti rumpuja seiskaluokan joulujuhlissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.10.2009 00:50
Hei manly man.
Kuulin tossa taannoin, että mulla on luultavasti 6-vuotiaat kaksoset. Kaikki täsmää 99% varmuudella.
Kyseinen nainen, eli lasten äiti ei sitä myönnä, enkä halua edes kysyä asiasta. Tai haluaisin, mutta ehkä parempi jättää tämä JUTTU varjoon.
Ihanasti vitusta, en typerämmin voisi sitä ilmaista.
Just niin mun tuuriani. Itkemisen ja nauramisen ero on hienoisempi kuin vihaamisen ja rakastamisen. Zekopaah - ei se auta nimeksikään! :,(
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.10.2009 00:53
Hyvät niksit otan kyllä vastaan. Joita en varmasti ansaitsekaan. Mutta kuitenkin..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.10.2009 08:51
Tunnustaja on todellakin selväpäisempi kuin kommentoijat. Kaikilla tulee mielestäni samanlaisia tuntemuksia. En usko että kukaan jatkuvasti rakastaa lastaan, varsinkin silloin kun lapsi on vittumaisimmillaan. Kannattaa aikuisena yrittää kehittää suhdetta ja ymmärtää että toinen on vielä kasvuvaiheessa ja etsii itseään. Säälittää nämä idiootit kehari kommentoijat jotka eivät saa elämässään mitään aikaan. Alipalkatut ali-ihmiset. Proletaari spedet.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.10.2009 16:52
Poikasi kyllä huomaa, että et rakasta häntä. Ei kannata sitten ihmettellä, kun olet vanha ja poikasi ei käy koskaan katsomassa sinua vanhainkodissa. Tai ehkä sillä ei ole edes niin kovasti väliä, sillä voithan sinä sairastua vaikka dementtiaan ja kun sitten joskus 90-vuotiaana vanhuksena makaat jossain hoitolaitoksessa vuorokaudet ympäri sänkyyn sidottuna kroonikkovaipoissa makuuhaavat tulehtuneena ja jatkuvasta makaamisesta ja pesemättömyydestä märkien, niin et edes muista että sinulla on edes mitään poikaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
27.10.2009 10:11
^^ "Proletaarispede" on yhdyssana, sinä mylvivän apinalauman jälkeensäjättämä eristetehtaan plagiaatin eponyyminen ektoplasma.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.10.2009 12:23
Sekopäisiä kommentoijia. Tunnustaja on ainakin rehellinen ja näyttää aidosti kärsivän tilanteesta.
Itselläni ei ole lapsia, mutta joskus taas parisuhteessa tuntuu tunteet katoavan ja hetken aikaa suhde ei tunnu kovinkaan arvokkaalta, muut naiset saattavat houkuttaa paljon enemmän. Menen tällaisten aikojen yli tietoisella päätöksellä, ja onneksi sitten yleensä pian tuntuu taas hyvältä.
Mutta parisuhde sentään on kahden aikuisen ihmisen keskinäinen sitoumus, ei elinaikainen suhde kuten omaan lapseen. En osaa neuvoa aloittajaa enkä tiedä yhtään mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Tsemppiä voin kuitenkin toivottaa ja toivoa, että lapsen kypsyessä ehkä isän ja pojan suhde saisi uusia ulottuvuuksia. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuus on vielä tekemättä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.11.2009 17:07
Thomas Gordon
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.11.2009 08:37
Tiedän mm. yhden sisäoppilaitoksessa Skotlannissa opiskelleen hemmon. Oli aika hurjaa meno siellä, heikoimpia alistettiin väkivalloin jatkuvasti. Jos tiedät mitä on koulukiusaus niin kerro se kymmenellä ja saat käsityksen siitä mitä heikoille tapahtuu sisäoppilaitoksessa noin 24/7. Kertomasi perusteella poikasi saattaa hyvinkin olla potentiaalinen kohde, joten harkitsisin hyvin tarkkaan tuota sisäoppilaitosta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.11.2009 21:25
Minulla 16-vuotias poika, jota en voi sietää. Se on ollut noin jo muutaman vuoden ja minusta hänet saisi viedä vittuun elämästäni. En ikävöisi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin