Erosin 2 kk sitten ja...
Erosin 2 kk sitten ja vieläkin mietin vain exääni :( En saa häntä enää varmaan ikinä takaisin.? Olen kauhean surullinen aika ajoin.
Joskus menee paremmin, joskus tosi paljon huonommin.
Periaatteessa olen vain nyt viikonloput ryypännyt ja hölmöillyt yhden illan juttujen kanssa. Vaikka ne ei kiinnosta pätkääkään.
Koska elämä voittaa taas?
15 kommenttia
Anonyymi
13.4.2004 18:24
VALITAT KAHDEN KUUKAUDENKIN JÄLKEEN MÄRISEVÄS EKSÄN PERÄÄN. HALOO!! =KUULUU ASIAAN
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.4.2004 19:48
Koska elämä voittaa? Hyvä kysymys! Erosin 2 vuotta sitten ja edelleen minulla voi olla häntä tosi ikävä, vaikka en missään tapauksessa halua että hän ottaa minut takaisin, vaikka oltiin naimisiissa 18 v. Joku on sanonnut että siinä menee viisi vuotta, tiedä häntä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.4.2004 20:27
vuosi siihen suunnilleen menee =)... voi mennä kakskin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.4.2004 21:06
Olin exäni kanssa 5v sitten, enkä vieläkään pysty unohtamaan. Nyt olen ollut suhteessa 2v, mutta tohon tottuu että kaipaa edelleen ja oppii erottamaan nykyisen exästä (en siis ajattele exääni kun olen nykyisen kanssa). Life is bitch.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.4.2004 21:46
ÄÄLIÖ!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.4.2004 23:23
Se on yksilöllinen juttu.Toiset unohtaa exän viikossa,toiset ei ikinä.Itse olen yleensä aina unohtanu exäni mutta viimisimmän perään olen kaivannut 1,5 vuotta eikä loppua näy.Aika parantaa haavat,näin sanotaan.Mutta ei aikakaan ihmeisiin pysty.Jaksamisia sulle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.4.2004 23:40
Olen nyt surrut exäni menetystä kolme vuotta. Luulen, ettei tämä kaipaus lähde koskaan pois, hän oli ainutlaatuinen ja rakkautemme myös.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
14.4.2004 01:07
Olen aika äskettäin eronnut, rakastin naista enemmän kuin mitään muuta. Kaatui siihen ettei mielestään tuntenut tarpeeksi eikä voinut tunnustaa itselleen että seurustelimme. Siitä oli seurauksena riitoja ja sanoja joita syvästi kadun.. :( Ottaisin hänet takaisin jos se olisi mahdollista. Olen sellainen yhden ihmisen mies, ja tiedän ettei voi olla ihanampaa naista koko maailmassa, eikä Ihmistä. En silti sorru yhden yön juttuihin koska ne rikkovat psyykettä ja sitten olisi muita ihmisiä välissä..jopa sen ystävyyden välissä jos jotain tapahtuu liian äkkiä eron jälkeen. Vaikka tiedän jotkut naiset kauniiksi ja näen sellaisia kaupungilla, he eivät herätä minussa mitään haluja tai reaktioita. Tiedän sen etten unohda häntä koskaan, rakastan lopun ikääni. Sellaista on elämä kun tietää rakastavansa IHMISTÄ...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
14.4.2004 18:57
2 kuukautta ei ole aika eikä mikään. Sydän ei toivu vuodessakaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
14.4.2004 20:55
Ensirakkauteni unohtamiseen meni muutama vuosi, vieläkin kun hänet näen, tulee haikea olo. Edellisestä poikaystävästäni erosin 7 kuukautta sitten, enkä voi ajatellakaan, että alkaisin seurustelemaan uuden ihmisen kanssa. Jos saisin hänet takaisin, ottaisin heti. Rakkaus ei ole hävinnyt, olosuhteet olivat huonot. Huono tekosyy mutta..ehkä joskus. Jos toista rakastaa, ei häntä myöskään voi koskaan unohtaa. Kipu hellittää ajan kanssa, vaikka ei koskaan poistuisikaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.4.2004 01:01
Voi Jumalauta mitä neitejä nää nykymiehet on! Aina rakkaita tulee kaipaamaan. Jos ei unohtaminen suju niin tapaa tää tyttö ja keskustele asiasta, ehkä se saa taottua järkeä sun kalloon. Ku se on ohi ni se on ohi. Sit nuollaan haavoja ja jatketaan matkaa, arvet aina jää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.4.2004 10:38
Tapaaminen ei olisi viisasta tuossa vaiheessa. Nuole haavasi, älä koskaan ota yhteyttä siihen naiseen. Sen naisen muisto elää nyt jo ihan omaa elämäänsä sun päässäsi ja se muisto muuttuu miltei pyhäksi ja sä vielä ajattelet että se nainen oli itse täydellisyys.
Vastaa kommenttiinEi se ollut täydellinen. Sä et muista teidän riitoja ja millainen kusipää se välillä oli. Se oli kusipää kun se lähti eikä välittänyt sun tunteistasi. Vihaa sitä välillä äläkä haikaile sen perään. Ajattele, että sä haluat näyttää sille ja iske baarista joku nainen ja toinen ja kolmas. Kohta sä huomaat, että sen naisen muisto himmenee sun mielessäsi ja sä olet valmis rakastumaan uudelleen vähän viisaampana ja varovaisempana. Ja se on ihan jees.
Tsemppiä!
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
16.4.2004 10:48
Eron jälkeen muistaa vaan ne hyvät asiat. Koskaan ei tule ajatelleeksi miksi oikeesti erottiin..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.4.2004 12:49
Pidä taukoa bilettämisessä ja opettele tuntemaan itsesi. Kokoa ensin omat palaset ja lähde sitten vasta häröileen muita
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.4.2004 18:38
mies 36,
Vastaa kommenttiinKaunista kun joku pukee ajatukseni sanoiksi, olen monta kertaa aiemmin LUULLUT olevani rakastunut, seurustellutkin pitkään ja itkenyt miesten perään, mutta vasta kun tapasin tämän maailman hienoimman ja kauneimman IHMISEN, tajusin mitä rakkaus voikaan tarkoittaa. Pelkään ettei vuodetkaan poista tätä ikävää ja toisaalta toivon että hän joskus vielä haluaisi mut takaisin, oli kuitenkin minun vikani että erottiin..
Vastaa kommenttiin