Haluaisin eroon...
Haluaisin eroon miehestä, jota rakastan. Vituttaa, että hänellä on takana avioliitto ja lapset, joita minä en tule hänen kanssaan saamaan -hän ei halua enää, vaikka olen hänelle "elämän rakkaus". Olen mustasukkainen ja rasitan itseäni hänen menneisyydellään. Tekisi mieli löytää parempi mies kuin sopeutua tähän ulkopuolisuuteen!
6 kommenttia
Anonyymi
25.4.2004 22:33
Jos todellakin haluat joskus perustaa perheen ja hankkia lapsia, sun täytyy kyllä sanoa se suoraan ja vakavasti sun rakkaallesi. Jos sanomasi ei muuta edes yhtään miehesi suhdetta parheen perustamiseen, sun täytyy ajatella terveen itsekkäästi: onko se mies SUN "elämäsi rakkaus". Haluatko todellakin tyytyä siihen rooliin, mitä hän ajaa takaa? Haluatko olla viiden, kymmenen vuoden kuluttua lapseton nainen? Mieti sitä! Vielä ei ole myöhäistä tehdä ratkaisevaa valintaa... :) Ja hauskaa kevään jatkoa sulle!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.4.2004 23:43
Kuin minun kynästä kirjoituksesi! Minulla myös suhde naimisissa olevaan mieheen jota rakastan niin että antaisin silmän päästä hänen vuokseen. Jos meillä joskus tulee mahdollisuus olla julkisesti yhdessä, eli hän jättäisi vaimonsa niin ei tule menemään naimisiin kuulemma enää ikinä. Haluaisin myös lopettaa suhteen, mutta en voi tunteilleni mitään, MITEN RAKKKAUDEN VOI LOPETTAA!!??
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.4.2004 09:23
Ei rakkautta noin vain voi lopettaa. Kuitenkin joskus on parempi päästää irti vaikka kuinka rakastaisi. Pidemmän päälle satuttaa itseään koko ajan vaan enemmän. Kyllä ne haavat joskus parantuu..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
27.4.2004 00:43
Nainen 18 ei ehkä ole ikänsä puolesta kamalan uskottava, mutta oikeassa. Te olette aikuisia, käyttäytykää niin. Itse en ainakaan usko siihen, että kenenkään miehen (tai naisenkaan) vuoksi kannattaisi luopua lapsitoiveistaan. Sitä tulee katumaan, ja jossain vaiheessa sille ei voi tehdä mitään. Mutta sen sijaan tulee olemaan rakkaalleen katkera asiasta koko ikänsä. Ja se taas ajaa helposti koko suhteen karille. Sitä yhtä ainoaa oikeaa ei ole olemassa. Ja sellainen huomio vielä, että naimisissa olevat hyvin harvoin eroavat rakastajiensa vuoksi. Elämän tuhlausta olla rakastaja(tar).
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.4.2004 12:33
Kiitti kommenteistanne. Niin kauan kuin järki ei voita tunteitani, olen nalkissa. Ja aika kuluu...
Vastaa kommenttiinSinä 26 v, kannattais yrittää (edes) pitää etäisyyttä mieheen, ennen kuin se on eronnut ja tajunnut itsekin asiat. Ettet sotkisi itseäsi toisten avioeroon, se on rankkaa eikä oikeesti ees kuulu sun kannettavaks...
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
28.4.2004 22:44
tee miten parhaaksi näet.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin