Koen olevani liian vanha...
Koen olevani liian vanha saamaan lapsia ja pelkään kaikkia riskejä juuri ikäni takia.
Haluaisin kyllä perheen, mutta taitaa olla jo myöhäistä. Miehenikin haluaa lapsia ja on alkanut puhua lapsenteosta. Olemme olleet yhdessä yli kaksi vuotta ja rakastamme toisiamme.
Hän on minulle hellä, luotettava ja kaikinpuolin ihana ihminen.
Harmi etten ole tavannut häntä jo parikymppisenä. Yhteinen kotikin on ja siellä olisi tilaa useammallekin lapselle.
Mutta en vaan voi peloilleni mitään ja onhan sitä vanhempanakin naiset saaneet lapsia, tiedän.
Kaikki johtuu varmaan siitä, että oma äitini sai minut 18-vuotiaana.
Minähän olen jo ikäloppu siihen verrattuna..
31 kommenttia
Anonyymi
23.3.2010 14:43
Eikös suurin osa tai suuri osa naisista saa esikoisensa nykyään jo 30 vuotta täytettyään? Olet nykymaailmassa täysin normaali.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 14:57
entiset työkaverit oli jotain 40 kun saivat ensimmäisensä
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 14:57
Adoptoi!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 14:58
mutta! 2 vuotta on AIVAN liian lyhyt aika kertomaan kannattaako toisen kanssa lisääntyä. ensin olisi syytä olla yhdessa jokunen vuosi, sitten asua yhdessä jokunen vuosi ja sitten katsoa uudestaan toimiiko koko juttu niin hyvin että siihen sotkee muksuja!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 15:04
Joo... ei se enää kannata. Riski siihen, että lapsesi olisi vammainen, on muutoinkin melko suuri.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 15:16
Joo, kyllä sun juna meni jo. Mikäli miestäsi todella rakastat, tee hänelle palvelus päästämällä hänet jonkun nuoremman matkaan. Se on vähintä mitä voit tehdä, koska hänellä on vielä aikaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 15:19
Onneksi sulla on mies, kaikilla ei ole sitäkään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 15:21
Itse en ajatellut hankkia lapsia yhtään aikaisemmin kuin 30v... Oma äiti oli 32 kun synnyin ja tietääkseni minusta tuli täysin normaali (lukuunottamatta sitä, että kirjoittelen tänne). Parempaa ja rakastavampaa äitiä ei voisi olla, enkä ikinä ole kaivannut nuorempaa ns kaveriäitiä.. Jos kerran on sellainen onni sattunut, että olet löytänyt miehen, jota rakastat ja jonka kanssa haluat lapsia, niin olisi tyhmää olla yrittämättä kun olet kuitenkin vielä noinkin nuori..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 15:39
No.. Minun äitini oli minut saadessaan 38-vuotias.
Äidin rakkaus ei riittänyt "korvaamaan" sitä että hän ei tahtonut vaan enää jaksaa.
Minä en kuitenkaan 31-vuotiasta pidä missään nimessä liian vanhana. Tottakai yli 30-vuotias saa haaveilla lapsista, pitää ottaa oma jaksaminen vaan huomioon.
Minusta se raja menee siinä että kun ikä alkaa olla lähempänä 40v, kuin 30v.
Olettekos puhuneet miehesi kanssa tuosta mikä on kummallakin rajana? Minusta et ole liian vanha, mutta tietysti oman rajansa saa kukin vetää.
Ymmärrän tuon asian hankaluuden, minustakin tuntuu että jos joskus lapsia saan niin menee tavallaan "myöhään". Haluaisin lapsia kyllä nuorena, mutta kun kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa.
Tuohon 18-vuotiaana lapsen saamiseen taas, minusta se on hyvinkin aikaista.. Hyvä kaverini on kyllä saanut lapsen 18-vuotiaana ja onnellista elämää viettää miehensä kanssa, mutta kyllä erittäin harvalla alle 20-vuotiaana lapsensa saavalla on asiat noin hyvin kuin hänellä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 18:04
Mikäs vitun asenne se tuo nyt on? Mun mutsi oli 36 kun minä synnyin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 18:07
Älä turhaan koe itseäsi vanhaksi. Mun emo oli 39-vuotias kun synnyin.
Ettei taustalla olisi jotain muutakin kuin vaan pelkkä ikä? Täällä ei tarvi kaikesta avautua, mut itselleen kannattaa olla rehellinen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 18:10
Adoptoikaa söpö vaaleanruskea tyttölapsi Kiinasta =)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 18:28
http://www.iltalehti.fi/viihde/2010032311346898_vi.shtml
Hei katsoppas tämä!
Voithan olla nuorekas. Tuossakin kuvassa näyttää kuin 20-vuotias näyttelisi alkuraskauden mahaa :)
Ja jos nyt haluatte lapsia, tuskin sulla mihinkään 38-vuotiaaksi menee. Siihen mennessä on jo kaksikin.
Vastaa kommenttiinVähän positiivisuutta! :)
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 18:37
^^ Niin ja eihän se adoptiokaan poissuljettu ole. Vaikka saisittekin oman lapsen, ainahan voitte adoptoida vaikka vähän vanhemman lapsen jos "oma ikä ja lasten ikä" yhtälö huolettaa. Antaa vaikka 5-10 vuotiaalle hyvän kodin?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 18:50
Hommiin vaan :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 21:01
Siis mitä helvettiä? Pennuthan tehdään juuri kolmekybäsinä. Ei sitä nyt helvetti teininä mitään pentuja tehdä. Alle kolmekymmpisenä (ja vähän ylikin) pidetään hauskaa, luodaan uraa, nähdään maailmaa, kerätään rahaa ja sitten rauhoitutaan ja perustetaan perhe. Mekin tytsymme kanssa suunnitellaan, että n. 35v olisi aika ideaali. Sitten voidaan rauhoittuu ja ollaan matkusteltu ja kerätty rahaa tarpeeksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 21:57
^ Mikäs siinä, itse en kyllä moiseen suostuisi..
Tuskin se nyt tarkoittaa että teininä tekee lapset, jos haluaa synnyttää ilman liikoja riskejä?
Vastaa kommenttiinOn tainnut biologian tunnit jäädä välistä aikoinaan..
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 22:56
Ei tarvitse pelätä, ystävättäreni sai lapsensa 49 vuotiaana, ja aivan ihanan pojan saikin, nyt tuo poika on jo 20 vuotias ja kaikki on hyvin. Teillä lapsi tulee varmasti rakastavaan kotiin. Rohkeutta :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 23:28
Lasten tekeminen pitää olla tosi suunniteltua ja tarkasti laskelmointua. Ajoituksen pitää olla juuri oikea ja puitteet kunnossa. Tosin aika monelle sattuu, että sitten kolmevitosena ei enää idäkkään, mutta sellaista se on, aina ei käy. Sitten voi jatkaa uran tekemistä ja ottaa vaikka koiran.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.3.2010 23:52
Varmasti tapasit useammankin yhtä ihanan miehen parikymppisenä, mutta ne eivät sinulle silloin kelvanneet. Piti olla vähän jänskä ja renttumainen, itsevarma kolli. Näin se aika usein menee. Ja joo nyt alkaa perheen perustamisen suhteen olla myöhäistä. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.3.2010 01:32
^"Ja joo nyt alkaa perheen perustamisen suhteen olla myöhäistä. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa."
Vähän suhteellisuudentajua, idiootti. Ja aloittajalle samantien. Eikös Suomessakin ensisynnyttäjien keski-ikä ole siellä kolmenkympin tienoilla, tai ainakin reippaasti 25 vuoden yläpuolella (en nyt jaksa tarkkoja lukuja etsiä). Eipä taida vielä tuossa iässä perheen perustaminen olla myöhäistä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.3.2010 11:41
Paskaa. Et ole yhtään liian vanha.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.3.2010 11:50
Olen jo viisikymmentä täyttänyt ja minut synnyttänyt äitini on jo kuollut. Elämä ei aina ole helppoa. Eihän. Voimia kuitenkin...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.3.2010 15:45
Vanha kurppa olet jo. Turha enää mistään perheestä haaveilla, kohtu on kuivunut kasaan. Biologia sen sanelee, että viimeistään 35-vuotiaana olisi synnytettävä. Sen jälkeen alkaa olla myöhäistä (poikkeuksia aina löytyy, mutta sinä tuskin olet yksi niistä).
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.3.2010 17:00
Hyvä ystäväni sai juuri viikko sitten lapsen, lähes 39-vuotiaana. Sä et TODELLAKAAN ole liian vanha saamaan lapsia:) Go for it!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.3.2010 18:35
Et ole liian vanha. Esikoinen olisi hyvä saada alle 35-vuotiaana, sitten alkaa vammojen riski kasvaa. Se hedelmällisyys alkaa LOIVASTI laskea siinä kolmenkympin tienoilla. Ei se niin mene, että 29-vuotiaana on hedelmällinen ja 30-vuotiaana kuivunut kurppa :D Taisi koko aloitus olla teinimäinen provo.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.3.2010 22:48
Minusta ihanteellinen ikä lasten hankinnalle on sellainen 24-33v, eikä mikään 18v. Ja tuostakin venyy suuntaan ja toiseen, ihmisen tilanteesta riippuen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.3.2010 00:06
"mutta! 2 vuotta on AIVAN liian lyhyt aika kertomaan kannattaako toisen kanssa lisääntyä. ensin olisi syytä olla yhdessa jokunen vuosi, sitten asua yhdessä jokunen vuosi ja sitten katsoa uudestaan toimiiko koko juttu niin hyvin että siihen sotkee muksuja!"
Ajattelin kirjoittaa tänne mutta tämä kaveri vei sanat suustani, juurikin näin!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.3.2010 08:55
Itse olen kyllä huomannut, että ei sitä tahdo jaksaa samalla tavalla kun kaksvitosena. Nyt kun juoksee villin penskan perässä ja joutuu valvomaan öitä niin sitä on ihan poikki. Kymmenen vuotta sitten ei ois ollut näin väsy. Joten kyllähän sitä voi lisääntyä vaikka 4-kymppisenä mutta jaksamisen kannalta ne penskat kannattais tehdä alle 3-kymppisenä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.3.2010 12:56
Jep. Lapsia tekemään vaan. Sopiva ikä on silloin kun haluaa lapsia. Kyllä ihminen niin on luotu, että hormoni toiminta sen naisella kertoo onko liian vanha. 3-kybänen ei todellakaan ole vanha. Mutta pistäkää vauva alulle vasta syksyllä. Sit se syntyy vasta alkukesästä, jolloin on paljon helpompaa ku ei tarvii heti alkaa hirveetä vaate rumbaa. Ja jos lapsi nukkuu huonosti niin pistäkää hiljaselle soimaan sinne huoneeseen jotain ylistys musaa. Ei jää enää peloille tai muille sijaa ku pyhä henki laskeutuu sinne huoneeseen. Ja tää ei oo mikään läppä vaan tosijuttu. Kokeilkaa muutkin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.3.2010 12:07
Ihmiset ilmeisesti keksii väkisin jotain muka ongelmia vaikkei niitä oikeasti olekaan..onks toi muotii?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin