Kun olin jotain 4-5v...
Kun olin jotain 4-5v uhmaikäinen niin tapahtui seuraavaa. Jostain syystä kotonamme keskusteltiin itsemurhasta koska jossain oli tapahtunut sellain. Järkytyin asiasta niin paljon että keksin sitten fiksuna sanoa päiväkodissa täysin perättömästi lempihoitajastani että tämä aikoo tehdä itsemurhan. Minua hävettää vielä tänä päivänä että olen noin sanonut tuossa iässä, ja muistaessani asian yhtäkkisesti lamaannun lähes täysin ja omatuntoni alenee hetkellisesti. En tiedä miksi, mutta en pysty puhumaan tästä asiasta kenellekkään.
22 kommenttia
Anonyymi
30.10.2009 12:01
Somaa :) Omassakin lapsuudessa on tullut tehtyä kaikkea sellaista pientä, josta en vaan pääse yli vieläkään. Kenteis ne häpeän tai syyllisyyden tunteet jotka silloin ovat syntyneet, ovat olleet ensimmäisiä sen sarjan tunteita, joten ovat jääneet mieleen niin voimakkaasti, että hävettävät vieläkin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 12:14
Älä huoli. Tuon ikäisen juttuja ei kukaan ota vakavasti.
Vastaa kommenttiinJokainen ymmärtää että 4-5v puhuu mitä sylki suuhun tuo ja mitä ovat aikuisilta kuulleet.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 12:32
Oleksä ihan tosissas? No, häpee sitte!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 12:58
Mutta pystyit tulla tänne tilittämään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 13:01
Oletko harkinnut itsemurhaa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 14:32
Helpolla olet päässyt jos tuo on suurin häpeasi. Elämässä nyt sattuu käymään hyviä ja huonoja asioita. Omat ongelmat tuntuvat aina niin helvetin suurilta, vaikka sivullisen mielestä niissä ei välttämättä ole mitään. Opettele elämään vapaammin, huomaat että aikuisetkin tolloilevat jatkuvasti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 18:12
Pidä se sika !
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 18:43
Lapset hakevat huomiota vaikka millä draaman keinoilla. Sinulla on selvästi ollut siis draaman tajua jo tuossa iässä. Vakava asia sinänsä, mutta eihän lapsen ymmärrys sitä vielä tajua.
Älä huoli, syntisi on anteeksiannettu!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.10.2009 20:56
Turhaan häpeät. Yritin myös samassa iässä puhua kuolemasta yleensä (koska lähipiirissä oli menetyksiä joista jauhettiin vuosia), mutta äitini meni puihin ja häpäisi hätäpäissään minut isän kuullen.Kärsin pitkään ilman oikeaa syytä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.10.2009 04:58
"Mutta pystyit tulla tänne tilittämään."
-Näin anonyyminä laitoin tämän asian ensimmäistä kertaa maailmalle. Kuvotti silti kirjoittaa tekstiä.
-Tunnustaja
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.10.2009 06:30
4-5v uhmaikäinen? Ihan vaan tiedoksi että normaaleilla lapsilla uhmaikä on noin 2v iässä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.10.2009 11:54
^Tunnustajahan onkin selkeästi hiukan jälkeenjäänyt.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.10.2009 12:33
Tunnustaja on retard bastard
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.10.2009 13:27
http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementId=b15c1cda-02f7-45ef-96ed-39c1a29b57b3&refererUrl=%2fPage%2fc76af423-8700-47b9-aca0-615234f04fc3.aspx%3fgroupID%3df6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a
"Tahtoikä alkaa yleensä 2-vuotispäivän tienoilla ja laantuu viimeistään 4–5-vuotiaana, osalla lapsista jo aiemmin."
Vai onko sitten kyseessä jokin muu vaihe? En minä tiedä lapsen kasvatuksesta.
-Tunnustaja
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.10.2009 22:13
"Omatuntoni alenee hetkellisesti". WTF????
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
1.11.2009 18:26
Onko kukaan vielä maininnut sperman?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.11.2009 03:02
Jos tunnustus on tosi, niin ällös huolehdi. Sä vain käsittelit asiaa siten kuten sen ikäiset käsittelevät.
Kokeilemalla ja hapuilemalla täällä edetään, pienestä pitäen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.11.2009 09:02
4-5 vuotias lapsi ei vielä ymmärrä, mitä itsemurha on. Ja varmasti tarhassa on ymmärretty asia ja osattu siihen suhtautua oikein. Lapset yhdistelevät asioita ihan erilailla kuin aikuiset. Jospa vain vanhemmat tietäisivät, mitä kaikkea lapset tarhassa puhuvat vanhemmistaan ja perheistään, paljastuksia on vaikka mitä. Mutta ammattilaiset osaavat suhtautua asioihin ja lapsiin oikein.
Turhaan kannat syyllisyyttä ja häpeää tuosta asiasta. Olit lapsi silloin, etkä voinut ymmärtää asiaa. Mitä muuten tapahtui silloin? Joituiko hoitaja jotenkin asian takia vaikeuksiin? Pakkohoitoon?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.11.2009 11:14
sperma
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.11.2009 14:55
[b]HULLU!!!!!!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.11.2009 17:04
"Joituiko hoitaja jotenkin asian takia vaikeuksiin? Pakkohoitoon?"
Vastaa kommenttiinEi yhtään mitään ei tapahtunut. Paha mieli vain jäi itselleni.
-Tunnustaja
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
3.11.2009 10:17
Eli tarhassa osattiin suhtautua sun juttuihin ihan oikein. Turhaan tunnet syyllisyyttä asiasta, koita jo unohtaa tai nauraa asialle. Lapset tekevät ja sanovat ihmeellisiä asioita! Huomaat sitten kun saat omia!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin