Loukkasin hyvää...
Loukkasin hyvää ystävääni todella pahasti sanallisesti, vaikka hän on kokoajan ollut minulle kohtelias ja ymmärtäväinen. Enkä olisi häntä edes halunnut loukata, mutta jotenkin vaan onnistuin sen tekemään. Tuli huono olo. Pidän hänestä valtavasti, mutta en tiedä mitä hän ajattelee minusta. Kaverini on nainen.
5 kommenttia
Anonyymi
27.8.2004 10:47
Erehtyminen on inhimillistä, anteeksiantaminen jumalallista. Pyydä ihmeessä anteeksi
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
27.8.2004 19:02
Olisikohan anteeksi pyytö paikallaan?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.8.2004 14:52
tietysti se sun kaveri on nainen. ei miehet loukkaa toisiaan. joillain miehillä vaan on ihan totaalinen tarve olla aina satuttamassa jotain naista jollain tapaa, taidat olla yksi niistä....
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.8.2004 13:25
Minkäs takia tyhmät akat on niin helppoja satutettavia, miks ne ei osaa pitää puoliaan! Eilisessä hesarissakin sanottiin, että pojat ottaa leikkikentät haltuunsa ja ajaa tytöt pois. Miks ihmeessä naissukupuoli on ollu alistettu miltei joka kulttuurissa. Olin ennen feministi, mutta enää en jaksa puolustaa niin avuttomia ruikuttajia kun akat.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.8.2004 16:51
Anteeksi on pyydetty, mutta tehosta tiedä sitten. Ja tämä nainen kyllä osaa pitää puolensa, tosin kun olin loukannut, niin halusi keskustelun lopettaa, ettei itse sano pahasti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin