Mikään ei tunnu...
Mikään ei tunnu miltään. Tiedän, että elämässä on paljon yksinäisiä ja nettikin antaisi älyttömät mahdollisuudet tavata uusia miesihmisiä. Olisi mahdollisuus mennä tanssimaan. On auto, on rahaa, olen mielestäni ihan ok. Suuntautunut ulospäin. Työkaverit eivät tiedä, kuinka yksin olen. Kaikki luulevat, että meikätytöllä on mahtava flaksi koko ajan.Olenko saanut liikaa sitä? Tuntuu olo ihan h:lta, sillä sitä oikeaa ei vaan löydy. Aina tarttuu hihaan joku tosi juoppo tai ihana, mutta varattu.
7 kommenttia
Anonyymi
25.7.2004 23:05
Meikätyttö? Vanha akka sä olet :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.7.2004 10:12
Pitääkö siihen hihaan aina jonkun tarttua? Tossa iässä pitäis osata elää yksinki. Ällöttää vanhat harput baareissa yrittämässä kaikkea mikä liikkuu. Eikä tietenkään voi uskoa, jos poikaparka sanoo ei. Parhaimmissa tapauksissa pitää ruveta vielä peppua puristelemaan tms. YÖK!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.7.2004 11:42
Niin... Tee meille kaikille palvelus, äläkä etsi sitä oikeaa ravintoloista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.7.2004 12:33
Minä olen prinssisi!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.7.2004 12:44
Yksin ei ole hyvä olla. Oma pitkäaikainen ihmissuhteeni päättyi vähän aikaa sitten, ja näin yksinäiseltä ei ole tuntunut koskaan. En jaksa enää tutustua uusiin ihmisiin, enkä etsiä uutta suhdetta..tuntuu että kaikki on samantekevää. Miehiä olisi tarjolla, mutta kun ei vaan kiinnosta. Enkä halua alkaa leikkimään toisten tunteilla. Vaikka olenkin nuori, tuntuu kun se paras aika elämästä olisi jo takanapäin. Toivottavasti minäkin jaksan vielä joskus uskoa tulevaisuuteen ja rakkauteen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
29.7.2004 14:13
Levottomat 4...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
3.8.2004 13:41
Juuri tuollaista on niiden surkimusten elämä, jotka jo pikkulapsesta kasvatettiin turvalliseen pikkuporvarilliseen tylsyyteen. Ei ole tulta, kun ei ole itsellä tuluksia.
Niin hyvin muistan omat lukiokaverini, jotka halusivat lakimiehiksi, ekonomeiksi tai DI:ksi. Nyt ne joko surkuttelevat sitä, että elämässä ei vaan tapahdu mitään; mikään ei tunnu miltään, kuten sanoit. Toinen vaihtoehto on, että ne tyytyväisiä. Tällöin ongelma on kuitenkin siinä, että ulospäin lähes kaikki - kaikki paitsi kaltaisensa - näkevät että nehän on kuolettavan tylsiä ja vieläpä tyhmiä kuin saappaat. Homma oli siis jo lähtökohdiltaan loose-loose.
"On auto, on rahaa, olen mielestäni ihan ok" ei ole mitään kun ei ole näköaloja. Tuo on juuri kuin niiden tuntemieni taloudellisesti menestyneiden surkimusten puhetta, jotka osaavat kyllä kieliä, mutta joilla ei ole mitään sanottavaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin