Minulla ei koskaan ole...

Anonyymi

15.1.2005 23:42

Samat fiilikset. Onneksi nainen voi nykyään itse valita haluaako äidiksi vai ei.

Anonyymi

16.1.2005 00:25

Joo, ihan samoilla linjoilla täälläkin. Erona vaan, että mä olen äiti. Meillä homma ratkastiin sillätavalla että mies hoitaa vauvaa ja minä halutessani. Saan mennä kuten haluan ja kiva on palata kotiin hoitamaan maailman suloisinta vauvaa. Muiden lapset ovat kamalia...phyit

Mun osalta muksut on tehty. Raskausaika oli ihan hirveää. Hyi helv*! Mä vaan toivoisin että naiset eivät tekis nuorena lapsia, en minkäkään olisi jollei mies olisi niin ihana, hellä ja huolehtiva...ja niin pirun seksikäs.. ;)

Anonyymi

16.1.2005 11:12

Kakarat haisee, yök!

Anonyymi

16.1.2005 11:26

Ja jos jollain on vauvakuume ni ei muuta kun yheks yöks johonki taloon jossa on sylivauva.
Loppu kuumeet siihe...Kuka haluu herätä jatkuvasti huutoon?

Anonyymi

16.1.2005 12:45

Lapsen saaminen onkin epäitsekäs ratkaisu. Sillon ei oma perse tulekaan aina ensin. Nainen 00.25, miksi olet tehnyt lapsen, jos sinua ei häntä kiinnosta hoitaa? Olet varmaan tosi hyvä äiti, sysäät pentus miehelles heti kun kiinnostus lopahtaa. Lapses kyllä tietää sen isompana, ja sitten sun "äitiytes" kostautuu sulle.

Anonyymi

16.1.2005 18:45

Sama ikä, sama juttu. Mua kylläkin pelottaa että kymmenen vuoden päästä voi olla toinen ääni kellossa ja nyt on rummutettu sitä kuinka hedelmällisyys laskee rajusti kolmenkympin jälkeen, ja nelikymppisellä se on jo ihan lottovoitto tulla raskaaksi.
Eli mietityttää pitäiskö tehdä lapsi ihan sen takia että vielä olis saumaa.
Ei kyllä yhtään tekis mieli, kun en lasten kanssa ole muutenkaan viihtynyt.

Niitäkin vaan näkee jotka itkee että voi kun ei voida saada muksuja, ja se näyttää niin traagiselta että väkisinkin miettii olisko tuossa nyt semmoista hohtoa kuin mitä ne ruikuttaa.

Anonyymi

16.1.2005 22:10

Ei muakaan ole vauvat tai lapset ikinä kiinnostaneet, vaikka iän puolesta vielä onkin aikaa vauvakuumeilla. Kaikilla vaan ei ole tarvetta hoivata samassa määrin. Enkä ole ikinä tajunnut miksi lapsen hankkiminen olisi jotenkin epäitsekästä. Mitä epäitsekästä on siinä että hankkii sellaista mitä haluaa? Ellei sitten uhraudu Suomen eläkepommin takia.

Anonyymi

16.1.2005 22:36

"Nainen 00.25, miksi olet tehnyt lapsen, jos sinua ei häntä kiinnosta hoitaa? Olet varmaan tosi hyvä äiti, sysäät pentus miehelles heti kun kiinnostus lopahtaa."

Mitä pahaa siinä nyt on jos mies kerran pitää lapsesta hyvää huolta? Ihan samaahan iso osa isistäkin tekee, ei niitä paljoo kotona lasten ja äidin kanssa näy eikä silti kukaan pahemmin moralisoi.

Anonyymi

16.1.2005 22:50

^eiköhän se kasvattaminen ole molempien vanhempien vastuu???

Anonyymi

16.1.2005 23:16

Jokainen tekee omat valintansa. Minulla on kaksi lasta ja niiden eteen joutuu tekemään paljon työtä. Ne ovat myös parasta, mitä minulle on tapahtunut. Minä kasvatan niitä, mutta ne ovat kasvattaneet minua vielä enemmän. En enää ole niin itsekäs, eikä maailma mene nurin pienistä asioista. Tasapainoinen parisuhde ja lapset on kovaa valuuttaa tässä maailmassa. En kadehdi sinkkuja ja lapsettomia.

Anonyymi

16.1.2005 23:45

"En ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat ammatikseen lastentarhanopettajuuden, perhepäivähoitajuuden tai jotain vastaavaa."

En minäkään, sillä ne ovat todella vaativia ja vastuullisia ammatteja ;)

( jos lapsi karkaa päiväkodista, voi tulla syyte kuolemantuottamuksesta )

Mikä hienointa, jotkut tekevät sitäkin työtä ja jotkut jopa todella hyvin...

T: kahden koululaisen äiti :)

Anonyymi

17.1.2005 13:30

EI hätää! Jossain päin maailmaa oli kuusikymppinen nainen tullut raskaaksi ja saanut terveen lapsen. Teillä muillakin on siis vielä runsaasti aikaa saada vauvakuumetartunta ja tulla äidiksi. Eihän siihen kai muuta tarvitakaan?

Anonyymi

17.1.2005 18:03

Mä taas en ymmärrä sua, yleistävä idiootti. Ai niin joo, ammattini on lastentarhanopettaja.

Anonyymi

17.1.2005 19:13

Vähän samantyyppiset ajatukset mullakin. On kiinnostava ammatti ja hyviä harrastuksia, lapset olisivat vain "jarruna".

Anonyymi

17.1.2005 19:46

On itseasiassa aika jännää, että monella nuorella naisella on tuo fiilis... Kuitenkin tullessaan raskaaksi ja saadessaan oman lapsen syliin, asiat muuttuvat. Tietenkään ei kaikilla. Itse olen ammatiltani lastenhoitaja, ja työskentelen sairaalassa jossa olen kuullut monien äitien sanovan tätä samaa..

Anonyymi

17.1.2005 21:57

Blaa blaa blaa..eiköhän se ole ihan jokaisen oma ratkaisu tekeekö niitä lapsosia vai ei..montahan kertaa tästäkin aiheesta on väännetty..Tuskin tässä ihmiskunta vielä on sukupuuttoon kuolemassa, vaikkei jokainen nainen tuntisikaan kutsumuksekseen lisääntyä!

Anonyymi

17.1.2005 22:25

Tunnustaja on kokenut juuri keskenmenon tai hänelle on ilmoitettu hänen hedelmättömyydestään. Tapaan sinunlaisia katkeria ihmisiä päivittäin työssäni ja ymmärrän vihasi ja kateutesi lapsen saaneita kohtaan. Otan osaa suruusi ja kyvyttömyyteesi suoriutua naisen tärkeimmästä asiasta, lapsen synnyttämisestä.

Anonyymi

18.1.2005 08:14

"tärkein tehtävä on lapsen synnyttäminen"
ootkohan eksynyt väärälle vuosisadalle?

Anonyymi

18.1.2005 23:43

Joskus lapset rasittavat ja ärsyttävät ihan mielettömästi! Silti niistä on myös paljon iloa...joskus. Mut totta se on, joskus tuntuu että lasten seuraa tekee hulluksi! Ja naiset, jotka te valitatte että menetätte elämäänsa, kun syntyy lapsi, ottakaa mies ja antakaa sil vahtia muksuja, niin voitte elää oikeeta elämää!