Mua jännittää aina...
Mua jännittää aina hirveästi pitää esitelmiä. Ääni vapisee, punastun, kädet tärrää ym. Viime kerralla keksin oivan ratkaisun etten hermoilisi. Esitystä edeltävällä välitunnilla lukittauduin vessaan vetämään pienet kännit. En niin paljon, että sitä olisi huomannut, mutta pahin jännitys meni ohi. Söin vielä kurkkupastilleja ettei kukaan haistanut. Esitys meni hienosti. Kukaan ei tiedä, paitsi nyt te.
28 kommenttia
Anonyymi
9.1.2005 18:22
Ihan ok, jos olisi kysymys yhdestä kerrasta. Nyt kuitenkin paska juttu sulle, tiedät että viina auttaa joten käytät sama rentoutumiskeinoa myöhemminkin. En siti mene dumaamaan, käytän itse paljon alkoholia juuri ujouteeni, suppusuusta tulee verbaalikko jo parin viinilasin jälkeen. Surullista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2005 18:31
Viestinnän opettajani sanoi taannoin että jotkut ottavat beetasalpaajia kyseiseen ongelmaan, tiedä sitten auttaako...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2005 19:20
Eksäni popsii beetasalpaajia juuri moisiin ongelmiin..Väkijoukot ahdistaa ja esiintymiset..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2005 21:12
Betasalpaajat toimii paremmin kuin alkoholi. Kouluesitelmät ovat helvettiä mutta niistä selviää kun tajuaa etteivät muutkaan niin armoitettuja esiintyjiä ole. Muiden edessä saa mokata ihan rauhassa, tuskinpa sitä kukaan viikkoa pidempään jaksaa muistella.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2005 22:40
Kokeilepa yhtä konjakkipaukkua. Tepsii yhtä hyvin kuin kännit. Pieni määrä alkoholia rentouttaa ja parantaa suorituskykyä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2005 22:59
betasalpaajia ei kannata käyttää. ne voi vetää ihan zombieksi kovimmankin karjun hyvässä fyysisessä kunnossa. tai ei kannata ainakaan ekaa kertaa kokeilla h-hetkenä, voipi esitelmät sun muut mennä pieleen...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 00:02
Mielummin jännität niin että kuset tulee housuun kuin että turvaudut alkoholiin! Mieti mitä teet,kun elämssäsi tulee vastaan joku oikeasti vaikea tilanne? Sillon tuskin "piene kännit" riittävät. Lopeta tapa,ennen kuin on liian myöhäistä!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 00:54
Mä vedän aina 40mg beettasalpaajan ennen esiintymistä ja se on mulle ok, monille riittää sosiaalisten tilanteiden pelkoon puolet siitä.. Niitä lääkärit antaa ekana ja heti, kun menee vaan pyytämään. Alkoholin käyttämisestä on turhan helppoo jäädä kiinni, koska se humalluttaa, toisin kuin beettikset.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 02:43
Juu, mäkin neuvoisin käymään lekurilla beetasalpaajia hakemassa. On näet kokemusta karseasta esiintymisjännityksestä, jonka takia jäi aikoinaan opiskelutkin kesken. Nyt olen jatkanut, mutta ilman beetasalpaajia ei tietyistä tilanteista yksinkertaisesti tulisi mitään! Mulle riittää n. 30 mg, eikä enää tärisytä. Samalla mielikin rauhoittuu, kun tietää, ettei sisäinen jännitys näy ulospäin. Kyllä harmittaa, ettei parikymmentä vuotta sitten tiennyt noista mitään!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 07:53
Jotenkin järkyttävää lukea, että jos jokin asia ei onnistu, niin heti ollaan viinapullolla tai pillerikaapilla. Paras lääke on vain pitää niitä esityksiä ja totutella vähitellen siihen jännitykseen. Kaikki siihen tottuvat. Poislukien vain ne harvat ihmiset, jotka oikeasti jännittävät niin paljon, etteivät saa sanaakaan suustaan esiintymistilanteessa. Heille beetasalpaajat antavat mahdollisuuden. Muut näyttävät vain haluavan kaikki heti ja nyt. Kyllä se esiintymisjännitys vähenee kun vain harjoittelee ja esiintyy...been there done that...ei kukaan ole täydellinen esiintyjä syntyessään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 11:58
Pah.. Joutavanpäiväistä moralisointia. Jos on riittävästi itsekuria, voi ja kannattaa vähän viinaa tai aineita käyttää ongelmien ratkaisuun. Osaavissa käsissä kemikaalit ovat hyviä työkaluja. Jos taas ei itseään saa pysymään kurissa, niin se on yksittäisen kansalaisen huonompaa hiihtokenkää. Jos homma toimii ja kaikki ovat tyytyväisiä, on teoreettinen moraali turhaa jeesustelua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 13:55
Oli mukava nähdä tälläinen tunnustus ja kerrankin fiksuja vastauksia!=) Itselläni on sama ongelma ja olen monesti miettinyt pienien terävien ottamista. Toisaalta haluaisin voittaa pelon omin voimin. Opiskelemaan lähteminen pelottaa juuri esiintymisten takia. Huonoina päivinä ihmismassatkin ahdistaa(varsinkin sisätiloissa) muttei niin paljon että pitäs joku pilleri napata. Täytyy varmaan käydä joskus lääkärissä niiden beetasalpaajien vuoksi, tietääkö kukaan sivuvaikutuksista?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 14:08
wwwpistetohtoripistefi/laakeopas/
Vastaa kommenttiinEtsi sieltä propral
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 14:11
^ "Jo pitkään on epäilty, että beetasalpaajat saattavat lisätä diabeteksen riskiä. Nyt asiaan on saatu varmistus laajassa tutkimuksessa Yhdysvalloissa: beetasalpaajat lisäävät sokeritaudin vaaraa lähes 30 prosenttia. Tutkimus on aiheuttanut laajaa keskustelua lääketieteen johtaviassa lehdissä, sillä beetasalpaajia käytetään yleisesti estämään sydämen rytmihäiriöitä ja alentamaan verenpainetta" (wwwbiovitafi)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 14:38
En minä aikaisemmin suoranaisesti moralisoinut viinan ja pillereiden olevan "synti" tms. Oman itsensä kannalta on vaan järkevämpää voittaa pelkonsa kun turvautua aina tiukan paikan tulle aineisiin. Kuinkas käykään silloin kun tulee yllättäen esiintymistilanne vastaan eikä niitä pillereitä olekaan käsillä...pillereiden ansiosta ihmistä pidetään hyvänä esiintyjänä, mutta kun niitä ei olekaan tarvittaessa saatavilla tulee nolo floppi. Mieluummin opiskeluaikana (joissa jännittämisellä ei ole oikeasti juurikaan merkitystä, kaikki jännittävät, enemmän tai vähemmän) kokee muutamia hieman noloja tilanteita kuin myöhemmin huomattavasti tärkeämmissä tilanteissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 15:40
Hotapulveri on ratkaisu ongelmiisi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 18:07
Mulla on itsellä ollut sama ongelma, ehkä vieläpä vakavampana kun sulla. Mulla on siihen lisäksi vielä paniikkihäiriö. Mä olen nyt päässyt mun kauhuista suurimmakseen osakseen irti psykoterapiassa käynnin ansiosta. Suosittelen sitä, koska se auttaa pääsemään eroon jännittämisen syistä, eikä vain oireista. Lisäksi olen tehnyt sitä, että pidän harjoitusesityksen joko mun perheen tai ystävien edessä. Jos mokaan, niin se ei haittaa siinä vaiheessa. Sitten on helpompi korjata virheet ja pitää se onnistunut esitys luokan edessä. Mutta sun kannattaa käydä lääkärillä ja keskustella siitä, että mikä olis se juuri sulle sopivin vaihtoehto. Tsemppiä ja jaksamista!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 19:26
Kiitos asiallisista kommenteista!:) Saa edelleenkin kommentoida mutta tästä oli jo jonkun verran apua. Päätin myös, etten turvaudu enää viinaan, riski lentää ulos koulusta ja maineen menetys on liian suuri.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 19:33
Itselläni oli lievä paniikkihäiriö, pelkäsin matkustaa metrolla ja puhua vieraille ihmisille. Olin todella hiljainen, jos en tuntenut keskustelukumppaniani. Koulussa esitelmien pitäminen oli silkkaa punastelua kun suusta ei meinannut tulla sanaakaan. Pelkäsin aivan jumalattomasti, melkein tärisin ennen omaa vuoroani. Olisin mielummin kuollut kuin pitänyt n. kymmenen minuutin esitelmän. Luokkalaisten ilkeät kommentit eivät paljoa asiaa auttaneet. Jännitin vain entistä enemmän kun pelkäsin taas menettäväni hallinan. Pääsin kuitenkin peloistani eroon patistamalla itseni siintymään, niin tuskallista kuin se välillä olikin. Parin vuoden aikana alkoi helpottaa kun ängin mukaan kaikkeen ja kommentoin asoita, keräsin rohkeutta. Nykyään esiintyminen on jopa hauskaa. Enää en pahemmin jännitä paitsi joskus. Pitäisi olla itselleen armollisempi: mokailla saa, kukaan ei ole täydellinen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2005 20:06
Kouluun ja opiskeluun liittyvät esitelmät ovat siitä ikäviä, että niissä joutuu puhumaan asioista, joista ei oikeasti tiedä kovin paljon. Yleisön joukossa on usein joku, joka tietää enemmän kuin itse tai sitten ei muuten vaan ole ihan varma kaikesta mitä aikoo sanoa.
Esiintymistä on paljon helpompi harjoitella, jos puhuja on auktoriteetti ja puhuu yleisölle, jota oikeasti kiinnostaa ja joka tietää aiheesta puhujaa vähemmän. Tätä on tietysti hieman vaikeaa soveltaa kouluissa, kun kenelläkään ei vielä ole mitään erityistietoja.
Kun kokemusta karttuu enemmän, pystyy puhumaan vakuuttavasti vaikka puuta heinää, kunhan vain näyttää tarpeeksi vakuuttavalle.
Mistäkö tiedän? Siitä, että tulin takavuosina koulussa nolatuksi opettajan toimesta oikein kunnolla, eikä esiintyminen sen jälkeen sujunutkaan vuosikymmeneen. Työni vuoksi joudun nykyään puhumaan suurillekin yleisöille ja olen oikeastaan oppinut ihan pitämäänkin siitä.
Mielestäni esiintymistä pitää harjoitella paljon, mutta helpoissa tilanteissa. Pienet ja toistuvat onnistumisen elämykset antavat varmuutta, mitä tarvitaan jännityksestä pääsemiseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.1.2005 21:16
Mulla olisi tarjolla hieman toisenlainen ratkaisu. Mene mukaan esim. harrastajateatteriin. Kun on harjoituksissa pakottanut itsensä esittämään ties mitä hassutuksia pienemmän ryhmän edessä lavalla ja miksei esityksessäkin, ei ole temppu eikä mikään pitää esitelmää tms. Itse inhosin kaikkea esiintymistä aiemmin, kunnes päädyin opiskelemaan teatterialaa, aivan vakavissani. Jo ovat esitelmänpitokammot kaikonneet!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.1.2005 13:19
Jees, otan osaa. Mun elämän tragedia on esiintymisjännitys, luulin aina että kun olen täyttänyt 30 tms. paskaa, niin olen luonteva kuin näyttelijä pitämään puheita ja olemaan sosiaalinen ja hauska jne.
Vastaa kommenttiinPöh...tietyt tilanteet menevät ok, esim. asiakastapaamiset, mutta jos väkeä on tarpeeksi niin menee pupu pöksyyn ja esiintymisestä ei tule enään mitään.
Ääni tulee ja ei tärise, mutta jalat tärisee, hiki puskee naamaan ja punastelen niin että häpeän silmäni päästä.
Kaikki vähättelee ongelmaani mutta vain toinen jännittäjä tietää miltä tuntuu kuin aivot lyö tyhjää ja paniikki sen kuin kasvaa.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
15.1.2005 12:49
Oisit ottanu kans vähä kolmiolääkkeitä ni ois tullu ihmeen rauhallinen olo. Mä käytän niitä aina ennen esitystä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.1.2005 20:57
Ikuisuusongelma. Itse en varsinaisesti pelkää esiintymistä tai mokaamista, mutta se, mikä pelottaa on joskus jännittäessä tuleva pyörryttävä ja paha olo. Vihaan tuota oloa niin paljon, että voisin jättää koko esiintymisen väliin estääkseni sen. Pahinta on, että esityksestä ei voi lähteä pois, jos tulee kamala olo, vaikka muista tilanteista yleensä voikin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.1.2005 21:51
Älä vittu lähe tohon, voin vannoa et oot alkoholisti ennenku oot 30v. Ja jos tottapuhutaan susta tulee narkkari jo ennen sitä ku alat pelätä et oot koht alkkis ja rupeet vetämään parit kämmenet kuivaavat lainit ennen esitelmää, työhaastattelua jne. Käy tohtorilla, saat toimivammat eväät. Kokemusta valitettavasti tosta kaikesta
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.1.2005 01:30
Hyi sinua! On suuri rikos nauttia alkoholia yksin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.2.2005 14:42
mä olen tehnyt samoin, aamulla viinapullosta huikkaa ennen kouluun menoa niin esitelmä sujuu paremmin! :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.4.2009 17:11
Puolikas kossu pullollinen aamulla ennen töihin menoa on ihan jees, mut ei yhtään enempää, iltapäivällä voit vetää sen toisen puoliskan. Menee työpäivä tosi nopeasti, eikä jännitä yhtään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin