Olen melkoinen juoppo...

Anonyymi

4.3.2011 10:15

aina on syy juoda, eli sinällään vastenmielisen eukkos tokeneminen ei auttais mitään. Päin vastoin, jos hän ei olis hirveän itseinhon vallassa, sä lentäisit pihalle kuin leppäkeihäs.

Anonyymi

4.3.2011 11:16

Olen alkoholisti itsekin ja tiedän ettei ne syyt juomisen oikeuttamiseen lopu ikinä ellei pääse irti siitä itseinhosta/säälistä. En ole juonut tippaakaaan kuuteen vuoteen ja näin aion olla vastedeskin. Itselläni melkein päivittäistä viinan ja muun kittaamista kesti yli 20 vuotta. Vaimo yritti saada lopettamaan juomisen, kävin katkaisuhoidoissa ja muissa mutta lopullinen piste sille tuli vasta kun itsestä löysin ryhtiä lopettamiseen.
Toivon sydämmestäni että sinä teet samoin vielä kun tiedät että syyt juomiseesi ovat vain heikon ihmisen tekosyitä. Kohta alat oikeasti uskoa omiin tekosyihisi.
Ja nyt varsinainen clichee mutta jokaisella on vain yksi elämä elettävänään ja toivon että sinäkin teet siitä elämisen arvoisen itsellesi. Ryhdistäydy hyvä mies ja tee asioille jotain vielä kun voit.

Anonyymi

4.3.2011 11:19

Jätä se sika!

Anonyymi

4.3.2011 11:53

Ehkä nuo voivat olla osasyitä, samoin myös vaimosi käytökseen sinun vastaava huono käytös. Mutta kukaan muu ei voi pilata sinun elämääsi, jokainen tekee sen ihan itse. Lapsi ei mahda olosuhteille mitään, mutta sinä et ole enää lapsi. Ja varmasti sinussakin on jotain heikkoutta kun reagoit näin, kaikista huonon lapsuuden jälkeen ei tule alkoholisteja. Edes niistä heikoista, koska he keksivät paremmat keinot selvitä ja olla onnellisiä. Sinä et vaikuta onnelliselta ihmiseltä. Mutta voisit olla paljon onnellisempi vain jos todella haluat.

Anonyymi

4.3.2011 14:51

Mieti tarkkaan ennenkuin lopetat ottamisen. Olin ennen samankaltainen kaappijuoppo ja nyt olen ollut kolme vuotta juomatta. Muu elämässäni ei ole muuttunut, työpaikka, perhe ym. ovat samat, vain viina jäänyt pois. Elämä on laadultaan paljon huonompaa ilman viinaa, kaipaan nousun tuomaa kalvoa joka eristi kivasti paskan ja paratiisin. Jos perinnöllinen sairauteni ei olisi nostanut päätään, paistaisi aurinko vielä minunkin pesään.

Anonyymi

4.3.2011 16:45

No joo, paska lapsuus ja lihava akka. Kyllähän se juoppo aina syyt löytää.

Kannattaa ajatella niin, että jos on ollut huono lapsuus, niin sitten teen aikuisuudesta paremman. Ja ei, päivät pitkät kännissä oleminen sitä nyt ei ainakaan ole. Ja mitä tulee vaimoon, hän luultavasti käsittelee ongelmiaan yhtä fiksusti kuin sinä, tosin ei juomalla vaan tuolla syömisellä. Koska tuskin hänkään nyt kovin onnellinen on.

Nyt vain itseänne niskasta kiinni. Lopeta juominen, jos et itse pysty niin hanki apua. Panosta suhteeseen ja niin edelleen, veikkaisin että esimerkiksi vuoden päästä alkoholiongelma on paranemaan päin ja sinulla pirteämpi (ja kenties hieman hoikempi) vaimo, koska hänen ei tarvitse enää hukuttaa surujaan mässäilyyn ja viihde-elektroniikkaan, koska sinä et enää hukuta omia surujasi alkoholiin.

Anonyymi

4.3.2011 17:06

Aika heppoiset perusteet oman terveyden pilaamiselle.

Anonyymi

4.3.2011 19:00

otin ryypyn kunniaksesi

Anonyymi

4.3.2011 19:47

Eipä taida olla vaimollakaan muuta iloa elämässään kuin ruoka ja viihdelaitteet... varmaan ankeeta olla jumissa tuollaisen luuserin kansssa.

Anonyymi

5.3.2011 05:06

Ole kuukausi juomatta. Jos et kykene niin syy on pläskissä muijassa tai lapsuus vainoaa liikaa.

Anonyymi

5.3.2011 11:41

Jaa-a, mulla mies on melkoinen juoppo mutta muuten kirjoitus on kuin sinulla. Siis huolehdin yksin siisteydestä yms.. Joskus näinkin. Pitäisi erota, mutta ei vaan osaa.

Anonyymi

5.3.2011 15:07

Jätä se läski siiderivalas ja ota joku timmi parikymppinen tilalle. Ei ole mitään järkeä katsoa tollaista lehmää, kun voi saada paremmankin.

Anonyymi

5.3.2011 18:17

Millä tuollainen kiusattu, sairas juoppo voi saada timmin kaksikymppisen kun rahatkin on muijan?

Anonyymi

5.3.2011 20:47

Miten olet päästänyt itsesi tähän tilanteeseen? Läski muija, joka makaa himassa ja sinä maksat porsaan safkat. Ei koskaan läskiä muijaa. Ei niiden kans kehtaa edes liikkuu.

Anonyymi

5.3.2011 20:48

Näin se on,yhtään OIKEAA syytä juomiselle ei ole.

Anonyymi

5.3.2011 20:51

^^kenen kanssa sinä liikut? Taidat hiihdellä yksin ;)

Anonyymi

6.3.2011 00:16

Sinulla on narsistinen persoonallisuushäiriö ja se ilmenee juuri siinä, kun syytät juomisistasi muijaasi ja muutenkin vastuu on mielestäsi muilla. Olet tekstin mukaan tunneköyhä ihminen. Tuli ihan vilu tekstäsi lukiessa. Et tainnut kertoa ihan kaikkea. Onko onneton muijasi juuri peittämässä mustaa silmää meikeillä?

Anonyymi

6.3.2011 00:53

Hmm..onkohan kolmikymppinen se ikä, jolloin alkaa vaan tehdä elämästä itselleen pehmustettua huonetta?

Eli asiat ei ole hyvin mutta ei uskalla ottaa riskiä siitä, että ne voisivat olla paremminkin. Kaikki ne mielentilat, joissa voisi haluta jotain, lakaistaan maton alle.

Ehkä jos on ollut huono lapsuus, elämältä kaipaa eniten turvallisuutta ja jos sitä saa, se riittää.

Anonyymi

6.3.2011 01:00

Ja nainen 37v 00:16
Väsyttävää lyhyen tekstin jälkeen haukkua jotakuta narsistisen persoonallisuuden omaavaksi. Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava juttu ja parin lauseen perusteella ketään ei voi diagnosoida, joten olisi asiallista olla vetämättä tähän tuollaista naurettavaa kyökkipsykologianalyysia.
Muita ihmisiä voi syytellä myös elämänvalinnoistaan olematta narsisti. Voi myös olla tunneköyhä (mitä ikinä tarkoittaakin) olematta narsisti.
Ole ystävällinen ja valitse sanasi tarkemmin.

Anonyymi

6.3.2011 01:44

Joo toi narsistijuttu meni aika yli...

Selkeesti sä jotain saat aikaan jos kerran kotityötkin hoituu. Alkoholismi ja ahmiminen ovat oikeastaan melko samanlaisia sairauksia. Molemmissa yritetään tukahduttaa tunteita ja unohtaa ahdistus.

Joten voisit yrittää ymmärtää naistasikin..hän ei halua jättää ruokaa, sinä et viinaa.

Menkää yhdessä terapiaan. Tai molemmat erikseen.
Jos siis haluat asiaan muutoksen.

Anonyymi

6.3.2011 11:10

Mulla vähän sama juttu, mutta ei ole emäntää vaan naispuolinen kämppis, joka on vitun laiska tekemään muuta kuin istumaan tietokoneella tai telkkarin ääressä. Pikku sievässä on kiva siivoilla ja kokkailla :) Viime aikoina viinaa on mennyt tavallista enemmän ja syy siihen on vakihoito, joka paukahti paksuksi. Ei suostunut aborttiin, mutta ei myöskään vaatisii minulta mitään, mutta olenkin itse se, joka vaatii. Kyllähän lapsella pitää isä olla. Olen kasannut melkoiset paineet itselleni tästä tulevasta isyys jutusta. Eikä työstressikään helpota, kun kevät eli vuoden kiireisin aika firmassa on tulossa. Nyt haen jääkaapista sunnuntain kolmannen oluen...

Anonyymi

6.3.2011 18:21

Lähetään ryyppää joskus yhdessä ja parannetaan maailmaa!

Anonyymi

6.3.2011 20:57

-> Nainen, 37 v, tänään 00:16

Narsisti on minusta kaukana kuin tankotanssija abbedissasta. Jos osaisit lukea niin huomaisit minun kirjoittaneen, että

a) kaikki taloudenhoito ja vastuu lepää tällä hetkellä harteillani. Enkä siis tosiaankaan ole mikään työkyvytön puutarhatonttua muistuttava tenu-ukko vaan ihan terve ja reipas kaveri.

b) kaipaan 50-50-osuutta näihin asioihin, samoin kuin oma-aloitteisuutta - en siis kaikkea

c) en syytä ketään. Ajattelen vain, että "semmosta paskaa on sietää pitänyt, että nyt olen kyllä olutlavan ansainnut." Eikä Kyllä näitä syitä aina keksisi ja luonteen heikkoutta se vain on, kun maukas juoma vie kielen mennessään.

T: aloittaja (eri ikä, koska täytin juuri vuosia)

Anonyymi

6.3.2011 21:40

Jätä se läski lehmä. Kukaan tervejärkinen ei katsele ylipainoista siiderivalasta.

Anonyymi

7.3.2011 09:10

Synkkä aihe, mutta piristävää kerrankin lukea asiallisia kommentteja. Oliskohan ylläpito skarpannut?

Hyvä tunnustus ja varmaan arkipäivää ihan liian monelle tässä helvetin oudossa maassamme. Itelleni tosta tuli lähinnä mieleen se, että eiköhän se matami tosiaan tee sitä ihan samaa kuin sinä, lääkkeet on vaan erilaiset. Mamma ajattelee, että "ukkokin vaan juo, kai minäkin voin mässäillä"?

Toki se voi olla myös tyhmä. Jolloin jatkotoimet on toki selvät.

Anonyymi

7.3.2011 09:19

Kippis!

Anonyymi

7.3.2011 09:50

Kuulostaa kieltämättä aika pirulliselta ongelmalta. Lapsuuden ongelmia on hankala setviä; jo psykiatrille meno on usein kovan kynnyksen takana ja hoitojaksoon pääseminen vie vielä oman aikansa. Mutta ehkä voisi aloittaa siitä, eli julkiselle mars. Kestää varmasti kauan, mutta kai se on sen arvoista.

Passiivisen ja lihavan vaimon tilanne on kans aika kenkku, erityisesti jos pidät häntä kuitenkin hyvänä puolisona vioista huolimatta. Varaa matka kylpylään? Uimisesta on hyvä aloittaa ja paikassa voi yleensä harrastaa muutakin aktiviteetteja, jotka eivät ole liian raskaita huonokuntoiselle. Sitä kautta voi löytyä sitten intoa kotitöillekin. Tai tehkää selkeät siivouslistat ja ala huutamaan, jos homma ei etene ollenkaan.

Oletan siis, että pystyt lopettamaan oluenjuonnin tulevaisuudessa, jahka saat lapsuudesta johtuneita lukkoja auottua ja puolison tiskihommiin.

Anonyymi

8.3.2011 03:38

Kuten itsekin tunnut tiedostavan noi "syysi" on vain ja nimenomaan tekosyitä joilla oikeutat juomisesi itsellesi. Alkoholisti löytää aina "syitä" juoda. Todellisuushan on että pitäisi opetella kohtaamaan elämänsä ongelmat selvinpäin ja ratkoa mitä pystyy, ja käsitellä asioita niin että voi elää niitten kanssa mitä ei voi ratkoa (esim. lapsuuden traumat). Tsemppiä sulle jatkoon! AA tms voisi olla hyvä paikka mistä pääsisi alkuun.

Anonyymi

9.3.2011 03:09

Aloittaja se tässä taas terve. Vaikkei tämä mikään chat-palsta olekaan niin koen tarvetta vastailla hieman niin kauan kun juttu pyörii etusivulla.

Tavattuamme viitisen vuotta sitten oli muija jo silloin reilusti ylipainoinen. Tässä parin viimeisen vuoden aikana homma on ikään kuin ryöpsähtänyt. Juuri itse valmistuttuani siirryin yritystoimintaan ja työskentelen suurimmaksi osaksi kotona. Tokihan tuo viina aina opiskelijoille maittaa kuten minullakin aikanaan, mutta nyt on kulutus lisääntynyt ja väitän kierteen alkaneen siitä, että ei menoa kotona selvin päinkään kestä. Vapaa-aikoina, joita koetan työskentelyn ohessa itselleni järjestellä, tulee nollailtua aika huolella ja arki-iltaisinkin aina jonkun verran.

Anonyymi

9.3.2011 03:11

Jatkuu:

Ylipaino osaltaan tekee sen, että niihin kotiaskareisiin on pirun vaikea lähteä. Etenkään oma-aloitteisesti. Armeija-ajoistani on jo toista kymmentä vuotta aikaa, mutta ymmärrän tätä asiaa tavallaan jotenkin. Olisi melko varmasti työlästä imuroida sohvan alta tai pyyhkiä pölyjä kaapistojen päältä keittiönjakkaran varasta tetsari vyötäisillä ja rinkka selässä. Vastuuntuntoinen ihminen alkaisi tässä vaiheessa, kun ylipaino vaikuttaa siihen, ettei asioita saa kerrassaan millään tehdyksi, laihduttaa. Vastuuntunnoton taas sysää ilomielin kaiken toisen tehtäväksi, jotta pääsee itse mieluisamman "askareen" pariin, kuten katsomaan tuoreimman Sinkkuäidille sulhanen tai vitun Miljonääri-Jussin. Kyytipoikana maittaa toki karkit.

Anonyymi

9.3.2011 03:12

Ja vielä jatkuu:

Huvittavaa kuitenkin oli erityisesti avoliiton alkupuolella, että oli sama kehoitinko ottamaan osaa yhteisen kodin siivoamiseen ystävällisesti, hieman topakampaan äänensävyyn vai toisinaan viimeisen oljenkorren vetäneenä eli vittuilemalla saamattomuudesta, oli lopputulos sama: henkisen iän taantuminen sinne 14-16-vuoden tasolle ja itkupotkuraivarit, joita voisi odottaa teinitytöltä, joka uhmaa kotitöihin pyytävältä isältä. Sen verran plussaa, että kun hormonihöyryt pääsivät itkun tihrustamisen jälkeen tupruttelemaan ulos korvista niin sain toistuvasti kuulla olevani oikeassa. Itse kyllä tiesin sen alun pitäenkin. Tämän jälkeen meininki muuttui aina joksikin aikaa, kunnes se röhnöttäminen ja velvollisuuksien laiminlyönti alkoi ottaa minua uudelleen pattiin ja oli uusien itkuraivareiden aika.

Anonyymi

9.3.2011 03:14

Ja vieläkin jatkuu....

Kun tilanne on lukuisien itkuun ja hammastenkiristykseen päätyneiden kehityskeskusteluiden jälkeen sellainen, että saan yhä kerätä toisen perästä ympäri kämppää likaisia vaatteita, karkkirasioita ja suklaakääreitä niin se kuulkaas syö miestä.

Saatuani itkuraivarit Big brotherin katsomisen keskeytyksen johdosta, kun olen pyytänyt auttamaan mainoslehtien siivoamisessa makuuhuoneen lattialta, jotta mahtuisin imuroimaan, niin kyllä: ajatus mikä tulee mieleen on, että vittu nyt maistuisi se kalja ja menen kyllä ihan justiinsa hakemaan.

Laihduttamisessa ja avun hakemisessa masennukseen auttaisin häntä ilomielin ja olen apua tarjonnutkin, mutta kuten kaikki tietävät, on painoasiat naisille punainen vaate ja avun etsinnän pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Anonyymi

9.3.2011 03:20

Ja vielä viimeisenä asiana: koska vaimo on omistautunut tosi-tv:n sun muun ohella erityisesti internetille, tulee hän varmaan jollain tapaa yhyttämään täältä tämän kirjoittamani ja saan aivan jumalattoman älämölön.

Vaikken ole puhunut tässä hänestä pahaa sanan varsinaisessa merkityksessä, on reaktio sellainen, kuin olisin mustamaalannut häntä "julkisesti". (Tämähän on anonyymi palsta.) Totta on joka sana ja sen hän tietää itsekin, muttei suostu

a) myöntämään sitä (tai vaikka tekeekin niin ryhtiliike kestää sen pari-kolme viikkoa ennen kuin sama rötväys jatkuu)

tai b) tekemään mitään konkreettista sen eteen.

Jään siis odottamaan paitsi kommenttejanne, myös todennäköistä vuosisadan ilotulitusta (=riitaa) asian tiimoilta. Varmaan saan kenkää suhteesta, kun olen niin "vitunmoinen mäkättäjä ja aina puuttumassa toisten asioihin..."

Anonyymi

9.3.2011 12:41

"Vastuuntunnoton taas sysää ilomielin kaiken toisen tehtäväksi"

Niin no, tiedä nyt sitten oletko aivan paras tätäkään ilosanomaa julistamaan. Kyllähän sinäkin sysäät syyt juomisesta pois itsestäsi.

Toki vaimo kaipaisi ryhtiä nyt elämäänsä, mutta niin kaipaat sinäkin. Todennäköisesti hän syö suruunsa samallalailla kuin sinä juot. Eli sama ongelma, mutta suuhun työnnettävä asia on vain kummallakin eri.

Ottakaapa itseänne nyt niskasta kiinni ja tehkää tuolle tilanteelle jotain. Siis muutakin kuin toisen syyllistämistä ja taivastelua siitä, että miten tuo toinen vain syö/juo ja itsehän olen hyvinkin skarppi, koska minulla on syy tehdä tätä näin. Ensi vuonna voisi elämänne olla aivan erilaista.

Mutta toki sitä saa aina tyytyä narisemaan ja päänsä sisällä oikeuttamaan itselleen tuo syöminen ja juominen. Omasta selkärangastahan se kiinni on, tuleeko asioihin muutoksia.

Anonyymi

9.3.2011 12:59

Tiedäthän itsekin että addiktina ei halua että kukaan keskeyttää riippuvuuteen liittyvää toimintaa. Minusta sinun nyt kannattaa keskittyä ennen kaikkea omaan paranemiseesi, koska onhan sinullakin selvitettäviä asioita. Hanki itsellesi uusia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Hoida itseäsi, koska hänen ongelmasi eivät ole sinun hoidettavissasi. Ketään toista ei voi pelastaa.

Minusta sinä olet tehnyt juuri oikein kun olet yrittänyt kannustaa asioiden ratkaisemiseen. Voit antaa hänelle jonkun uhkausajan johon mennessä hänen tulee tehdä jotain ja voit vaikka muuttaa eri paikkaan jos mitään ei tapahdu. Tai ainakin viettää sitten aikaa mahdollisimman paljon erillään.

Anonyymi

9.3.2011 13:00

jatkuu..

Olen itsekin kamppaillut mm. painon kanssa ja jälkeenpäin ajatellen olisin kaivannut juuri sinunkaltaista suhtautumista muuten paitsi alkoa. Painosta ei kannata puhua, vaan esim. itsestään huolehtimisesta, liikunnasta ym. Painoon nainen ei osaa suhtautua oikein kun siitä puhutaan. Jokainen ansaitsee elää elämää normaalipainossa. Mikään ei oikeuta menettämään niin monia asioita mitä runsas ylipaino saa aikaan. Tsemppiä :)

Anonyymi

10.3.2011 03:37

Onko teillä lapsia yhdessä vai miksi roikut suhteessa jonka tiedät itsekin olevan vaan masentavaa? Varmaan olisit onnellisempi sinkkuna kun huonossa parisuhteessa.

Anonyymi

10.3.2011 11:14

Joo, kyllä minä hyväksyn sinulle muutaman kaljan, sen verran avautumisesi kosketti.

Nyt tässä tietysti herää se kysymys, että kuinka kauan eukon laiskottelua tulisi sietää sen 2-3 aktiivisen viikon jälkeen? Mitä nopeammin saa eukon liikkeelle, sen parempi siis.

Hatun nosto sinulle, että jaksat sietää itkupotkuraivareita. Minä en yksinkertaisesti voi sietää niitä ollenkaan ja niiden käyminen saa omankin henkisen jaksamisen taas toviksi täysin lukkoon.

Anonyymi

10.3.2011 11:47

^^tässä syy miksi itse olet sinkku, et kestä vaikeita aikoja..

Anonyymi

10.3.2011 12:42

^^ Kylläpä tässä nyt tuota naista parjataan. Aika yksipuolinen tapa miettiä asioita. Luultavasti molemmilla on yhtä kurjaa (mies juo ja nainen syö). Eli periaatteessa hatunnosto myös naiselle, että jaksaa juoppoa.

Tosin en kylläkään jaksa ymmärtää miksi kummankaan tuollaista tilannetta pitäisi sietää. Joko MOLEMMAT ottavat itseään niskasta kiinni ja hakevat apua tai sitten eroavat. Tuo olisi minun ratkaisuni, ei valittavan marttyyrin osa mitenkään kunnioitettava ole.

Anonyymi

10.3.2011 14:07

^ Totta kai nyt naista parjataan, mitenkäs muutenkaan kun annetut tiedot ovat tuossa ylhäällä luettavissa. Totta kai viestin alkup tunnustaja on voinut jättää jotain olennaista kertomatta, mutta mistäpä me sitä voimme tietää.

Ei, kyllä minä annan hatunnoston kokonaan miehelle näiden tietojen pohjalta.

Anonyymi

10.3.2011 19:36

^miehen juominen on ok, naisen liikasyöminen ei? Aika hataraa ajattelua..

Anonyymi

10.3.2011 21:37

ELÄINRÄÄKKÄÄJÄ! Jättäisit sen ryhävalaan rauhaan ja keskittyisit lämmittämään kissoja ;-)

Anonyymi

11.3.2011 13:39

^^^Hatunnosto alkoholistimiehelle? No, toki sen niinkin voi ajatella. :>

Mutta jos nyt vähänkin järkeään käyttää voi ehkä päätyä siihen lopputulokseen, että jos mies juo sen takia, että nainen vain syö ja tuijottaa tv:tä, niin nainen syö sen takia kun mies vain juo. Ja tuosta suosta ei kyllä nousta sillä, että syytetään sitä toista osapuolta, vaan molemmat tarvitsevat apua.

Minä en kyllä anna hatunnostoa kummallekaan. Kaksi itsesäälissä kierivää luuseria, joiden ongelma on periaatteessa helposti hoidettavissa. Tosin en myöskään kumpaakaan lähde erikseen mollaamaan toista enemmän, tuohon kun sitä alkuperäistä syyllistä tuskin löytyy ja nykytilanne on se, että he vain ruokkivat toistensa pahaa oloa ja oikeuttavat päässään omat käytöksensä tuolla toisen käytöksellä.

Anonyymi

14.3.2011 16:08

Aloittaja tässä taas terve.

Ihan hyvää palautetta on tullut. Ainoa vaan, että lähes kaikkea on kokeiltu tuloksetta. Jos luette vielä oikein ajatuksen kanssa kaiken kirjoittamani niin huomaatte, että minä toden totta olen skarppi ja hoidan paitsi talouden myös kodin.

Lisäksi huomaatte, että olen yrittänyt saada muutosta asioihin keskustelemalla, mutta eipä mitään vittu tapahdu.

Mielestäni ihan terve periaate on se, ettei ole toisen tehtävä opastaa parin viikon välein _aikuista ihmistä_ uudestaan ja uudestaan normaaleihin arkirutiineihin. Pitäisi tulla ihan selkäytimestä velvollisuuksien hoito.

Siitä tulee meinaan sellainen olo niin kuin olisinkin jonkun vammaisen omaishoitaja, joka näyttää kädestä pitäen yhä uudelleen että miten tulee toimia, kun lattialla on roskia. Jotka on sinne itse kylvänyt, kun ei ole viitsinyt keskeyttää tosi-tv:n katsomista viedäkseen roskiin asti...

Anonyymi

15.3.2011 21:51

Oletpas sina typera. Jata ne astiat ja roskat sinne lattialle 1 kuukaudeksi vai onko syy sitten siihen, etta tilanteen MAHDOLLISTAJANA SINA NAUTIT TASTA KAIKESTA??? Miksi muuten taalla kehuskelet skarppiudellasi. Keraa vaan sitten roskakasat. Muija nauraa sun typeryydelle.

Anonyymi

16.3.2011 19:18

En vitussa nauti. Jos sillä on otsaa pitää minua typeränä ja nauraa niin minä puolestani itken toisen toistaitoisuudelle ja laiskuudelle, joista hän ei edes osaa potea huonoa omaatuntoa. Ei tarvitse katsoa kuukautta sitä roskamäärää, kun alkaa itseäni vituttamaan niin paljon, että ennemmin sitten nöyrryn jälleen ja käyn siivouspuuhiin,

Anonyymi

18.3.2011 13:04

Oletko koittanut saada häntä menemään ihan ammattiauttajan puheille. Kun jotenkin vaikuttaisi siltä, että vaimolla saattaa olla masennus. Ette nyt varsinaisesti kumpikaan elä mitään elämänne parhaita aikoja, mutta vaimolla taitaa olla asiat vielä huonommin.

Itse sairastuin vakavaan masennukseen kaksikymppisenä ja voin sanoa, että nuo kaikki itsestäänselvyydet (minulla aina sängystä nousemisesta alkaen) lakkasivat olemasta itsestäänselvyyksiä. No, nyttemmin olen jo terve ja ero huonoihin aikoihin on huomattava sekä henkisesti että fyysisesti - olen jälleen oma energinen itseni ja 25 kg hoikempi.

Joten ihan sairauskin saattaa olla tuon kaiken taustalla. Eikä tietenkään pahitteeksi olisi lähteä käsittelemään myös omia ongelmiasi. Se, että nyt olet suht skarppi vielä, ei takaa sitä että tulet olemaan sitä aina, ei kai täällä muuten olisi niin paljon räkäalkkiksia ja kuolleita alkoholilla läträäjiä.