Olen sangen iloinen...
Olen sangen iloinen persoona, realistinen ja mietteliäs, mutta päällimmäisin puolin elämänhaluiselta vaikuttava ja positiivinen. Suunnittelen asioita vuosien päähän ystävieni kanssa, vaikka sisälläni epäilen vahvasti niiden tapahtuvan. Olen jo jonkin aikaa pohtinut itsemurhaa, mutta olen liian pelokas sitä tekemään. En haluaisi aiheuttaa kenellekään mielipahaa jos jättäisin tän kaiken. Mulla on useita hyviä ystäviä, mukava elämä, opiskelu sujuu hyvin ja vanhempani ovat mitä hienoimmat ihmiset. Minulla on kaikki mitä tarvitsen, mutta silti mielessäni minusta tuntuu etten kuulu joukkoon. Etten ajattele niin kuin muut. En kestä katsoa uutisia joissa ilmoitetaan vain kuolleista ihmisitä, koska en ymmärrä miksi niin voi tapahtua. Miksen minä voisi kuolla jonkun heistä puolesta? Ystäväni tai perheeni ei osaa kuvitella kuinka välillä tuijotan ikkunasta ulos ja toivon vain että rohkeuteni riittäisi hyppäämään sieltä alas. En haluaisi ajatella näin, en ole masentunut, mutta en vain jollain lailla kuulu tänne tai edes halua kuuluvani.
9 kommenttia
Anonyymi
1.10.2009 02:26
Mikset voisi elää. Eläisit muidenkin puolesta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
1.10.2009 03:22
Kuulepas: Meiltä ei ole kysytty halutaanko täällä olla. Meidät on kaikki tänne paiskattu ja sillä selvä. Olin lapsena samanlainen kuin sinä. Katselin kyynelehtien ikkunasta ulos tähtiä enkä halunnut ystäviä. Halusin olla pois täältä. Mutta kun vanhempana tajusin koko idean; elämä on lahja. Lahja annetaan kysymättä ja sitä ei saa heittää pois oli elämä sitten millä mallilla tahansa.
Vastaa kommenttiinKoita funtsia, oikeesti. En varmaan voi vaikuttaa ajatuksiisi mutta toivon todella että muutat ajatuksiasi. Voisit joskus jopa auttaa muitakin tässä samassa asiassa. Tsemppiä!
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
1.10.2009 13:22
Minusta on kamalaa lukea tuollaista pötköä, kun ei siitä saa mitään selvää. Kannattaisi jäsentää tuota kirjoittamaansa tekstiä hieman kappalejakoa käyttämällä. Lyhyempiäkin kappaleita voi suosia ja jättää ihan kokonaisen tyhjän rivin aina kappaleiden väliin... tähän tapaan:
Ja taas jatkuu... hoplaa! Jospa tekisitkin nyt niin, että alkaisit parantelemaan tuota kurjaa elämääsi nyt vaikka ihan tästä kappalejakoon liittyvästä asiasta. Tälläinenkin pieneltä tuntuva asia voi auttaa siinä, että ihmiset ymmärtävät sinua entistä paremmin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
1.10.2009 13:58
täh, mikäs sun pikku elämässä siis on vialla??? vaikuttaa niiiiin onnelliselta ja ystäviä riittää ja kaikkea kivaa. mitä siis valitat??? monella muulla menee huonommin ja he silti eivät ole mitään wannabe säälinkerääjiä tai itsareita miettimässä. monella menee tosi paskasti ja silloin on jo aihetta miettiä tuskan lopettamista.
nyt naama kiinni ja kato peiliin, sulla ei ole mitään hätää, jos elämä on tylsää, hanki mies, nai, rakastu, matkustele, opiskele, elä sitä elämää mitä haluat äläkä mieti kuinka kurjaa sulla on vaikka tosiasiassa sulla ei ole kurjaa oikeasti monen muun silmissä sulla on kaikki mitä tarvitaan ja inhottaa tuo ruikutus, niskasta kiinni vaan ja tee asialle jotain, muuten vanhana kadut ja ihmettelet miksi hukkasit elämääsi. jos et kuulu joukkooon etsi joukko johon kuulut, vaikka ulkomailta, seikkaile ja etsi, nauti elämästä!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
1.10.2009 16:17
Tarjoaan lohtuseksiä !
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
3.10.2009 00:54
Miksi et sinäkin vaan kertonu jotain mehukasta panojuttua. Lopeta toi lässytys ja hanki ittelles vaik joku uus kiva sukupuolitauti. Kato sä et oo viel tajunnu sitä et elämä ON kovaa, mut ilman kovaa ei ois elämää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.10.2009 18:39
Nukahdin seitsemän (7) kertaa lukiessani tunnustusta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.10.2009 17:16
Tää on tämä uus muoti-ilmiö, tää masennus nääs. Jokku ihmiset on heei oikeesti sairaita, luulekko että tollasia wnb-something tarvitaan ruuhkauttamaan jo ruuhkaisia sairaaloita!? Oo hyvä neiti ilonen ku on asiat hyvin äläkä ala pelleilemään.. säälittävää..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.10.2009 23:11
Ymmärrän tunteesi, mutta ymmärrystä puuttuu. Elämä on PALJON suurempi kuin miltä näyttää. Selvänäköinen ennustukseni on että sulle tapahtuu vielä suuri muutos odottamattomaan suuntaan, silloin kun et sitä itsekään aavista. Kun elämä on loppu se alkaa, näin on käynyt mulle ja monelle muulle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin