Olen tehnyt henkistä...

Anonyymi

28.10.2009 17:04

Henkisesti olet eronnut jo ajat sitten, joten mitä ihmettä enään pitkität väistämätöntä?

Anonyymi

28.10.2009 18:00

Tiedät kyllä mitä sun pitää tehdä. Älä viivyttele.
Tsäp!

Anonyymi

28.10.2009 19:00

Pidä se sika !

Anonyymi

28.10.2009 19:07

Keskustellaanpa yhdessä tuosta pulmastasi heti lohtuseksin jälkeen.

Anonyymi

28.10.2009 21:31

Rohkeutta vaan eron ottamiseen, sillä se kannattaa! En nyt tietenkään voi 100% sanoa juuri sinun tilanteestasi, mutta omassa tilanteessani se auttoi. Itse olin tehnyt jo henkistä eroa vuoden verran, kunnes uskalsin sen sanoa. Rankkaahan se aluksi oli, kun joutui eroamaan parhaasta ystävästä, mutta nimenomaan se oli eron syynä: poikaystävä oli vain ystävä, enkä ollut enää henkisesti itse parisuhteessa ollenkaan (mutta pettämistä ei kuvioissa ollut mukana), en edes jaksanut enää yrittää. Loppujen lopuksi eroaminen oli helpotus molemmille ja nyt olen paljon onnellisempi uudessa suhteessa.

Joten ota asia rohkeasti esille, olet vielä nuori ja elämä edessä, ei sitä kannata tuhlata kituuttamalla parisuhteessa, jossa et edes halua olla. Tsemppiä! :)

Anonyymi

28.10.2009 23:36

Itse otin pidän taukoa exästäni, joka käyttäytyy agressiivisesti humalassa. Ei minua kohtaan, mutta monesti on miestä lentänyt. Minua hän tyytyy vain humalassa huorittelemaan ja haukkumaan. Seuraavana päivänä ei muista mitään, on pahoillaan ja pyytää anteeksi. Monta kertaa olen sanonut että "jos vielä teet näin, mä lähden." Se tapahtui, mutta en vieläkään uskaltanut tehdä lopullista eroa, vaan sanoin ottavani kuukauden aikalisän, tarvittaessa enemmän. Olen hieman ihastunut toiseen, mutta hän on varattu, joten se siitä. En tiedä olenko onnellinen jos palaan yhteen entiseni kanssa. Minäkin ajattelen hieman muita. Mutta en halua satuttaa, pelkään. Mitä? En tiedä, en tosiaan tiedä.

Anonyymi

29.10.2009 04:12

Hyi vittu saatana mitä paskaa! Sinä ja kaksi kommenttia yläpuolella.

Naiset on niin vammaisia, että ne tekee tän/ton kaiken aina uudelleen, jotta oppivat(HAH!) itsestään preesensissä. Tekstiä suolletaan ja ollaan niin vitun loukkaantuneita. Pieni kiukuttelu ja hiiohoi ilmaan pienten tirausten kera. yhyy Sitten baanalle ja uutta kalaa koukkuun.

Uusi kala koukussa ollaan NIIIIN VITUN LOVENA JA TIEDETÄÄN KAIKKI paremmin kuin eilen. Mutta ei, luetaan lehdet, annetaan kaverin inistä vieressä, tehdään kaikki silti. Mennään ulkomaille. Ollaan niin varmana taas. Vittu pillu tiedän. Mulla on Mies. Mies joka ei hakkaa, eikä jätä kylmäksi. Mies ZZZzzzZZZzzz.....

Joojooo, se on just ihana. SÄHÄN sen tiedät. Heti kun olet väärässä, niin saat luvan hypätä jojoon?? Lupaathan, sen, vai otatko kaverin(naisesi) sauvan ja leikit sillä angstisi naisellisemmalle levelille?

Anonyymi

29.10.2009 10:35

^ unohdit laittaa ikäsi, 26 v, vitun vajakki.

Anonyymi

29.10.2009 11:45

Joo vittu... Se, miksi sinulla kuitenkin on tuo tilanne, on itsestäsi johtuvaa. Sitten, kun pitää vielä ton normaalin kaavan mukaan edetä, niin sä et osaa olla yksinäänkään, niin pitää hommata taas uus äijä, jonka kanssa voi taas noin kolmen vuoden kuluttua tehdä henkistä eroa.

Anonyymi

29.10.2009 15:08

Mä olin tuossa ihan samassa tilanteessa, roikuin noin vuoden verran onnettomana pitkässä suhteessa kun en osannut lähteä. Lopulta erottiin, ja se oli ISO helpotus. Hetkeäkään en ole katunut, ja olo on paljon kokonaisempi yksin kuin yhdessä. Tsemppiä.

Anonyymi

29.10.2009 17:24

Olen samanlaisessa tilanteessa. Ei vaan osaa päästää irti vaikka suhteessa ei ole mitään. ja tosissaan poikaystäväkin tiukkaa koko ajan kuinka etäinen olen jne... mutta jotenkin sitä ei vain saa päästettyä irti.
vaikka tietysti itse olen ollut niin tyhmä että olen pettänyt. Se ei helpota oloa. mutta nyt kävi näin ja rohkeutta odottelen että asian saan pois päiväjärjestyksestä! tsemii sinne.

Anonyymi

30.10.2009 01:24

Parisuhteessasi on mennyt puoliintumisaika umpeen. Se on normaalistikin sen 3 vuotta. Jätä se sika.

Anonyymi

30.10.2009 06:22

Ero on maailman paras asia. Älä vittu pyöri suhteessa jos ei kiinnosta. Itse erosin vuosi sitten ja se oli maailman paras päätös. Ei tarvi selitellä urpolle menojaan ja ei tarvi kuunnella turhaa vittuilua.

Anonyymi

30.10.2009 09:05

Tämähän alkaa vaikuttaa Demin keskustelupalstalta... Ero on paha paikka, sille ei voi mitään. Kaikki sen kuitenkin joutuvat kokemaan ja ovat selvinneet siitä. Opettele elämään hetki yksikseen, antaa uutta näkökulmaa parisuhteeseen. Ja olet sen verran nuori että varmasti saat uuden äijän, älä sitä pelkää.

Anonyymi

30.10.2009 09:09

Eikö sitä kannattaisi helvetti sen poikaystävän kanssa puhua noista eroamis tunteista yms ettei tule toiselle ihan puun takaa koko homma! Se ainakin satuttaa kun toinen paukauttaa yksi kaksi että tämä oli tässä. Miksei ihmiset voi kommunikoida keskenään?!

Anonyymi

30.10.2009 09:36

Lähe mun kans Australiaan?

Anonyymi

30.10.2009 13:13

En jaksanut lukea tunnustusta. Voisiko joku tiivistää?

Anonyymi

30.10.2009 13:43

Mies, 42 v
tänään 13:13
"En jaksanut lukea tunnustusta. Voisiko joku tiivistää?"

Tunnustus tiivistettynä: Pikku-prinsessan teinirakkaus ei kestänytkään, eli normi "Suomi-neito"-syndrooma kyseessä. Syösykierre kohti katkeroituneen siiderimursun statusta on vahvasti aluillaan.

Anonyymi

30.10.2009 16:36

Jos ei ole tyytyväinen jonkun kanssa, kannattaa erota. Ihmiset eroavat ihan liian vähän ja liian myöhään. Turhan monet elää kituuttavat sisällyksettömässä ankeudessa velvollisuuden tunnosta, yksinäisyyden pelosta tai ties mistä täysin turhasta syystä.

Anonyymi

22.11.2009 00:36

Olin itse täysin vastaavassa tilanteessa monia piiitkiä vuosia yhteisen lapsen takia... enkä nähnyt mitään ratkaisua tilanteeseen kunnes törmäsin vanhaan tuttuun jonka kanssa tapaaminen johti sala-suhteeseen ja jonka avulla sain rohkeutta tehdä lopun kuolleesta suhteesta. Vaikea vieläkin uskoa että se todellakin tapahtui. Olo on vähintään miljoona kertaa parempi ja vihdoinkin tuntuu että on saanut kontrollin omasta elämästä, suosittelen :D