Olen tuhlannut kaksi...
Olen tuhlannut kaksi vuotta elämästäni pitämällä huolta syöpäsairaasta naisesta. Tuhosin häntä varten täysin koko elämäni. Uhrasin kaiken, jotta pystyin maksamaan hänen hoitonsa. Pelastin hänen henkensä ainakin kaksi kertaa järjestämällä rahoillani jonon ohi leikkauksiin. Tämä on tuhonnut elämäni täysin taloudellisesti. Se on aiheuttanut myös muuta tuhoa; sosiaalinen elämä on kuollut, olen kaiken aikaa vain ollut henkisenä tukena. Syynä oli se, että kuvittelen tämän naisen olevan elämäni rakkaus. Eka kerta kun rakastuin kunnolla. Ei ole ollut henkisesti helppoa kannatella näin suuria taakkoja kaiken aikaa. Välillä olen kirjaimellisesit nähnyt nälkää, kun olen ennemmin maksanut toisen lääkkeet kuin omat ruokani. Kun säästöni loppuivat, möin pois arvokkaan omaisuuden jne.
Nyt mulle selvisi, että olen ollut täysin hyväksikäytetty. Nainen on pettänyt mua kaiken aikaa toisen miehen kanssa. Mun roolina on ollut pitää huoltaa naisesta, samalla kun toinen äijä - narkkari ja tuomittu rikollinen - on poiminut rusinat pullasta. Tuhosin elämäni täysin tuollaisen takia. Ei se pettäminen sinällään näin pahalta tuntuisi. Kyse on siitä, että olen tehnyt aivan helvetinmoisia uhrauksia täysin turhaan.
Vittu, selviän tästä kyllä, mutta saa nähdä millä hinnalla.... Perisuomalainen itsemurha pyörii vähän mielessä, mutta en mä sitä tee! Se ois periksi antamista. Eteenpäin jatketaan, vaikka silkan vitutuksen voimalla. Vähän hirvittää miten tässä käy. Kaksi vuotta meni hukkaan, elämä sirpaleina... eiköhän mene vähintään tuplasti toipumiseen. Mitä musta sen jälkeen tulee? Katkera naistenvihaaja, moraaliton pelimies, joku helvetin sosiopaatti? En tiedä. Näillä mennään, yksin tästäkin on selvittävä... toivottakaa onnea. Voisin kostaa levittelemällä nakukuvia verkkoon yms, mutta en aio vajota niin alas. Jos mitään muuta en pidä, niin ainakin vittu moraalisen ylemmyyden siihen naiseen nähden.
Tarinan opetus teille muille on - älkää nyt saatana olko kilttejä poikia, se ei kannata koskaan. Älkää koskaan uhratko itseänne toisen takia, ei vaikka miten rakastaisitte. Kiittämättömyys on aina vaivanpalkka, eikä mitään vitun karmaa tai taivasta ole palkkiona tarjolla.
38 kommenttia
Anonyymi
17.1.2012 11:50
Niin tai sitten voi käydä niinkin, että ollessanne kilttejä poikia/tyttöjä, teillekin ollaan kilttejä, ihmissuhteet on hyviä ja kaikella tavalla tyydyttäviä, elätte hyvän elämän, jossa annatte paljon ja saatte vielä enemmän takaisin. :)
Jokainen valitsee itse miten aikoo kohdella muita ja sille taas ei voi mitään, että joskus tulee vastaan k*päisiä, hyväksikätttäviä ihmisiä. Jos siitä katkeroituu ja pilaa elämänsä niin se taas on oma valinta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 12:19
Jollakin tavalla saat kyllä kaiken takaisin, mitä olet antanutkin. Hyvä kiertää nääs. Älä katkeroidu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 12:22
Älä nyt ainakaan sitä itsemurhaa tee, oot vielä nuori ja varmasti saat asiat järjestykseen ajan myötä. Toivon sulle vilpittömästi voimia!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 12:46
Petollisuus ei ole sukupuolesta kiinni, vaan yksilöstä. Joillakin on mennyt 10 vuotta petolliseen ihmiseen. Ihmetyttää miten ostanut jonon ohi, kuka jäi sitten jonon perälle? Eikö suomessa myös korvata lääkkeitä (toivottavasti)? Oliko naisella ollenkaan tautia?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 13:00
Jonon ohi tarkoittanee yksityiselle menemistä hoitojonossa odottelun sijaan. Samat kirurgit ne siellä touhuaa kuin julkisella. Vaikka Kela korvaisi ison siivun lääkkeistä, kyllä ne kalliiksi tulevat.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 13:15
Onnea tuleviin koitoksiin! Kyllä se siitä!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 14:19
Parantuiko kyseinen nainen? On varmaan kiitollinen sulle jollain tapaa...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 14:59
Petä,kosta tästä edespäin AINA!!! Ajattele aina mitä hyötyä siitä on sinulle. Älä vaan rakastu aidosti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 15:01
Ei saisi ajatella näin, mutta en yhtään ihmettele, jos aloittaja toivoisikin, että saisi kyseinen nainen syövän takaisin..
Tsemppiä sulle aloittaja..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 15:27
Sait sentään rakastaa pyyteettömästi 2 vuotta. Jotkut ihmiset eivät koskaan saa kokea ko. tunnetta. Älä ajattele sitä, että tulit petetyksi; keskity siihen, että olit hyvä ihminen ja autoit avun tarpeessa olevaa. Kanavoi positiiviseen, katkeroituminen on myrkkyä vain sun omalle sielulle.
"Is it not better to have loved and lost, than not to have loved at all." (Vai miten se Tennyson nyt asian laittoi.)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 16:11
Niin, yhden tapauksen takiahan toki kannattaa tuomita kaikki ihmiset samanlaisiksi pettureiksi ja huijareiksi. ;>
Eikä tuo petturuus tosiaankaan ole sukupuolisidonnainen ominaisuus, kuten joku muukin tuolla jo kirjoitti.
Ikävästihän sinulle kävi, mutta mitä se enää hyödyttää pillittää. Mene elämässä eteenpäin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 19:31
Onneksi kuitenkin lopulta heräsit ja laitoit puuron mikrouuniin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 20:03
Kannattaa mennä pipologille pohtimaan, miksi eläydyit niin voimakkaasti toiseen ihmiseen että annoit tämän kupata itsesi aivan tyhjiin. Se ei ole rakkautta jos antaa toisen tehdä itselle ihan mitä vaan, että uhraa kaiken ja kaikki. Vaikka se toinen olisi sairas. Tällaista käytöstä sanotaan joskus läheisriippuvaisuudeksi. Paranna itsesi ja lähde eteenpäin.
Se on vaikeaa mutta älä kanna kaunaa. Muista jonkun kuuluisan sanonta: "On suurempi häpeä epäillä ystäviään kuin joutua heidän pettämäkseen."
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 21:00
^ Kuulostaa jonkun sosiopaatin keksimältä sanonnalta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 21:18
Samaa heinää sain itse 2vuoden seurustelusta Puolalaisen naisen kanssa. Siinä meni parinvuoden palkat ja muut, sulkeuduin melkein vain hänen ympärilleen. Ei siinä mitään, mutta kyllä ketuttaa.
Noh, eikös siellä Ns. raamatussakin ole se tarina siitä eräästä miehestä kenellä oli kaikki, mutta sitten hän joutui koetukselle.
Lopulta hän oli kaiken menettänyt, omaisuuden ja rakkaat. Mutta hän sai kaiken moninkertaisena takaisin.
Ehkäpä onnea epäonnessa, Ketä tietää? Toivoa ja voimaa tulevalle!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 21:22
^Anonyymi tänään 21:00
Se joka toista haukkuu, sen maha pieree ja paukkuu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 22:19
Ikävä kuulla, että sinua on petetty noin rankasti. voimia
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.1.2012 23:55
Kaksi vuotta ei onneksi ole ihan hirveän-hirveän pitkä aika. Säästöjen keräämisessä voi toki mennä pidempäänkin, mutta sekin on onneksi kuitenkin vain rahaa. Jos sinulla on työpaikka niin hyvä puolesi on, että olet kuitenkin nuori. Melkeinpä 10 vuotta voit vielä kuljeskella nuoria neitokaisia kainalossa mutta nyt vähän viisastuneena.
Mitä joku kertoi yksilöllisyydestä tuossa edellä on totta: vaikka yksi ihminen olisi kuspää, niin kaikki ei ole. Edes kaikki johtajat ei ole kuspäitä suhteessa alaisiinsa, vain 80% kokemukseni mukaan. Eli aina on toivoa ja jos ei ole, niin on ainakin toivoa siitä että olisipa asiat toisin. Surkeimmat sattumukset voi nimittäin aina kääntää huumoriksikin jos on todella uskomattomat ja hillittömät vastoinkäymiset. Pidä huoli työpaikastasi, niin säilyy joku tukipilari johonka nojata.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.1.2012 01:05
Pari neuvoa:
hanki duuni josta tienaa enemmän, pikkurahaa voi vipata
vietä enemmän aikaa naises kanssa niin sen ei tarvitse vipittää vieraissa
jos sun täytyy olla kokoajan töissä voidaksesi vipata... hehee... tiedät mitä siitä seuraa, hyvässäkin seurassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.1.2012 01:16
Ok, et ole ainoa, nosta pääsi ja jatka elämääsi,
olet tehnyt parhaasi, kun katsot menneisyyteen sinulla ei ole hävettävää,
kaikki ihmiset eivät vain ole rakkautesi arvoisia, ja varmasti löydät itsellesi hyvän puolison aikanaan.
Itse takasin miesystäväni firman miljoonalainan, mies meni menojaan ja lopulta takaus oli minun maksettava, eihän kaikkeen rahani riittäneet mutta se miten selvisin onkin jo toinen tarina. Hetken luulin ettei elämässä ole mitään enää mahdollisuutta elää normaalisti, että kaikki on loppu. Siitä on jo 20 vuotta suunnilleen kun kaikki romahti pahimmillaan, ja tänään olen velaton. Ihmeitä on olemassa sittenkin...vaikka kovaa on ollut, nyt on iloa ja aivan uusia asioita on tapahtunut. Ei mikään koetus kestä ikuisesti, aina tulee vastaan se hyväkin päivä ja hyvät vuodet :)
Voimia sinulle elämääsi :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.1.2012 01:05
Voimia!!
Joo, ei itsemurha ole mikään ratkaisu. Ihmiselämä on elämisen arvoinen. Ja lisäksi tämä kamala nainen olisi saanut lopullisesti tuhottua elämäsi, sitä ei saa tapahtua.
Itsekin olen ollut joskus liian kiltti ja huomannut, että välillä on hyvä osoittaa toisille, ettei mun päältä voi kävellä!
Nyt sunkin on näytettävä sille muijalle, ettei sua kohdella näin!!! Raivoot sille oikein kunnolla, sulla on perkele oikeus! Ja vaadit jotain korvausta, vaikka sitten läpällä. Pääasia on että puolustat itseäsi!
Ihmettelenpä miten hän on voinut olla toisen kanssa, kun on ollut vielä sairaskin?? Siis aivan älytöntä.
Lopuksi, kaltaisiasi hyviä ihmisiä tarvitaan. Se muidu ei vain olisi ansainnut kaikkea sitä.
Vastaa kommenttiinEikä ylös tarvitse nousta heti. Kuuntele itseäsi ja mitä psyyke sanoo. Jos tuntuu hyvältä olla yksin ja rauhassa, ota se aika. Nykyään vaaditaan palaamaan "tavalliseen elämään" liian nopeasti.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
19.1.2012 21:15
Kyllä täällä muutkin joutuvat makselemaan. Miehelläni oli oma firma jo kun tapasimme, kävikin sitten myöhemmin niin että firman joutui laittamaan konkurssiin. Mieheni joutui maksamaan sitä ja tätä, ulosottomies kävi meidän oven takana, tuli kirjeitä että "maksa viikon kuluessa 120000e" jne. Mies makseli laskujaan ja minä paskalla palkallani yritin saada leipää pöytään ja maksella yhteisiä laskuja.
Inhottavimmalta tuntui se, että minä en ollut voinut vaikuttaa firman perustamiseen ym. asioihin. Nuorena tyttönä en silloin ymmärtänyt mitä tuollainen firman pyörittäminen ja konkurssi voivat olla. Kaikenlaista paskaa oli muutenkin ohessa, mutta nyt on vähän paremmin. Ja edelleen olemme kyllä yhdessä ja rakastamme toisiamme, mutta minä olen turha usein se, joka vinguttaa korttia ruokakaupan kassalla. Toivon firman laskujen loppuvan jonain päivänä.
Sinulla ei varmasti ole helppoa, mutta itsemurha ei ole mikään ratkaisu. Äläkä luule kaikkien naisten olevan pettäjiä, koska niin ei ole.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.1.2012 06:28
Onhan sulla netti,elämäsi jatkuu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.1.2012 12:57
Itse uhrasin melkein 20 vuotta itseäni ja työtä naisen ja perheen eteen. Paskat jäi käteen, kovat velat joista hädintuskin selviän seuraavat 10v. Mutta eukko on jo tuhlannut oman osuutensa, mun osuus on 500-600.000€ ku pääsen nämä myymään.
Ja sen uus mies on persaukinen pummi, siinähän rellestävät sitten yhdellä palkalla (joka on noin puolet mun palkasta).
Se parhaiten nauraa joka kuoppaa kaivaa!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.1.2012 13:11
Voimia, oikeesti tosi paljon. Uskomatonta tuollainen. Äläkä itsemurhaa ajattele, sul on tosiaan paljon vielä edessä, jotain parempaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.1.2012 15:43
"Älä myy henkeäsi salmiakista." tapasi äitini sanoa.
Aikaa vie unohtaa ja aikaa vie parantua kaikesta paskasta. Helppoa sanoa että unohda vain, mutta ajan kanssa unohtaminenkin on helpompaa. Uhrasit kuitenkin vain kaksi vuotta, olisit voinut uhrata samantien elämäsi pettävän naisen kanssa. Jos henkisesti tekee pahaa suosittelen juttelua jollekkin ihmiselle joka osaa auttaa, mutta jos et halua mitään sellaista niin tee jotain muuta mitä olet aina halunnut tehdä, mitä et vaikka ole sen toisen puolesta voinut koskaan tehdä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.1.2012 16:09
^sun mutsi on kuunnellut sitä kevät-biisiä nuorena
Vastaa kommenttiinps. onko sulla tiukka perse?
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
20.1.2012 23:23
Onko nainen todella niin kylmä ja julma, ettei arvosta tekemääsi uhrausta? Mielestäni on ihan oikein vaatia rahoja takaisin, ellei kerralla niin vaikka jaettuna muutamalle vuodelle. Täytyy olla totaalinen tampio, ellei ymmärrä korvata parhaan mahdollisen kykynsä mukaan, jos toinen on (ilmeisesti aika kirjaimellisesti) pelastanut oman elämän.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.1.2012 01:05
Olen todella pahoillani puolestasi. Toivottavasti jaksat nousta tästä eteenpäin! Sinä itse olet tärkeä, älä koskaan uhohda sitä. Huomenna voi olla jo parempi päivä, ja viikon päästä paljon parempi viikko. Terapeutilla käyminen ei ole ollenkaan huono idea kaiken kokemasi jälkeen. Minäkin kävin, ja elämäni muuttui sen jälkeen.
Emme me kaikki naiset ole samanlaisia, joten jaksa uskoa siihen, että hyviäkin naisia löytyy. Itse olen saanut monta kertaa elämässä takkiin, ja minullakin oli kausi, jolloin en pystynyt luottamaan miehiin. Pääsin siitä ajan kanssa yli, ja nykyisin ajattelen luottavaisena tulevaisuuteen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.1.2012 20:50
Surullista luettavaa. Olen todella pahoillani ja toivon, että löydät vielä arvoisesi naisen. Älä syyllistä koko naissukupuolta yhden ihmisen petollisuuden vuoksi. Oma mieheni on uhrannut ja panostanut paljon suhteeseemme. Kunnioitan ja arvostan häntä tämän takia niin paljon, että en koskaan pettäisi häntä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.1.2012 17:06
Oliko tämä nainen Lohjalta?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.1.2012 16:36
ja akat uskoo kaiken paskan...taitaa olla livechattilainen runkkari asialla :D ne kykenee uskomattomiin temppuihin ja tarinoihin saadakseen pillua :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.1.2012 11:34
Ei ollut Lohjalta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
27.1.2012 23:53
Nainen 36 sanoi niin hyvin että pakko vain kehua! Kauneimpia sanoja, joita olen tässä oman erokriisin kohdalla mistään lukenut tai kuullut.
Tunnustuksessa kyllä hiukan epäilyttää tuo rahan meno... Koska ei kai Suomessa kenenkään hoito ole rahasta kiinni, sillä aina yhteiskunta jollain tavalla ne lääkkeetkin korvaa (itsevastuuosuuden jälkeen)...
Aloittaja varmaan korostanut tuota taloudellista osuutta, vaikka oikeasti avautuu vain siitä, kuinka pahalta petetyksi tuleminen tuntuu. Tsemppiä, monet ihmiset ovat päässeet yli, joten sinäkin voit siis päästä!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.1.2012 00:38
^ Et selvästi tiedä, miten paljon terveydenhuoltoa on alettu alas Suomessa. Hoitojonot ovat pitkiä. Ohi pääsee rahalla menemällä yksityiselle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
29.1.2012 01:17
Sinun asemassasi moni olisi toiminut samoin ja jos mietit asiaa, olisitko voinut toimia eri tavoin kuin silloin toimit, epäillä naistasi jne.?
Vastaa kommenttiinVoiko siis katua sitä, että rakastaa? Minusta ei voi.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
2.2.2012 14:57
What would Charles Bronson do?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.2.2012 23:46
Voimia!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin