Tiistaiaamuna...
Tiistaiaamuna herätessäni päätin, että tämä on nyt tässä. Totesin, että nyt on minun vuoro elää. Olen 15 vuotta ollut aviossa ja ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen kaikki olen tehnyt lasten ja vaimon ehdoilla. Kun en ole hoitamassa kotiasioita, olen hoitanut yritykseni asioita ja tahkonnut rahaa tilille. Ei voi olla niin. On toki vaimokin kerännyt kortensa kekoon, mutta minä olen ollut se joka taipuu, jos tulee vaihtoehtoja.
Soitin tuttavalle joka lupasi hankkia kämpän minulle ensi maanataihin mennessä. Varasin eilen kolmenviikon matkan kauas, ajattelin lämmitellä hieman. Kotona ollaan nyt naama perseellään, ja syytetään kodinrikkojaksi, vitut siitä. Vaimo ja muksut saavat puolestani jäädä taloon asumaan, hoidetaan puolitukset sitten aikanaan.
22 kommenttia
Anonyymi
9.1.2012 11:32
Oletko ammatiltasi lumenpudottaja?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2012 12:11
Kyseessä ei voi olla lumenpudottaja, koska taannoinen lumenpudottaja-myy-omaisuutensa-ja-lähtee-Thaimaahan -tyyppi oli televisioesiintymisen perusteella sellainen, joka ei välttämättä kykene tunnustuksen hyvään kieliasuun.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2012 13:58
Lumenpudottajan omaisuus olikin oikeastaan Santanderin. Ja sitten vielä voutikin iski pesään kun näki vilauksen setelistä.
Off topic.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2012 14:28
Missä tähän lumenpudottajaan voi tutustua? Onko linkkiä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2012 14:45
Asiaa. Täysin oikein tehty.
tarkiste: loppu
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2012 15:11
Miten meinaat lasten reagoivan tekoosi? Et selvästikään ole ajatellut asioita ihan loppuun asti. Huoltajuus ei lopu sormien napsautuksella...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2012 15:18
Tuskin kodinrikkojaksi haukutaan, mutta tyhmäksi ehkä ennemminkin. Oisko kannattanu olla munaa sanoa aiemmin vaimolle et mitäpä jos tehtäs joskus niinkuin minä haluan!? Kohta varmaan vingut takaisin siihen 'helvettiin' mistä lähdit ja ihmettelet kun lapset ei enää tykkää isistä. Tsiisus, mistä teitä pönttöjä oikein tulee?? Opetelkaa avaamaan suunne ja pitämään puolenne!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2012 16:50
Nyt moni muistaa tämän tunnustuksen, kun muutaman viikon päästä iltalehden etusivulla on kuvasi ja teksti: 37-vuotias mies kateissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2012 04:41
Tee edelleenkin kaikki lasten ehdoilla, vaimosta ei niin väliä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2012 10:35
Tämä ei ole mikään ainutkertainen tapaus. Tästä ehkä joku voisi jopa oppia jotain (vaikka ihmisten oppimiskyky tuntuukin olevan, varsinkin näissä asioissa, hyvin rajallinen). Eli:
Naiset:
- voisitte koittaa rajoittaa sitä päällepäsmäröintiä kotona hieman, vaikka pesänrakennusvietti onkin valtava
- voisitte yrittää muistaa, että äidiksi tulemisen jälkeenkin olette edelleen myös puolisoja
Miehet:
- suuta auki ajoissa asioista, jotka ei mene mieliksi
- voisitte yrittää muistaa, että suhde kaipaa hoitoa myös sen jälkeen kun se nainen on saatu "kellistettyä"
Ei sillä, että uskoisin kenenkään tästä opikseen ottavan. Todennäköisesti jatkuva toisen osapuolen syyttely tulee olemaan jatkossakin se vallitseva toimintamalli.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2012 16:16
Aika tavallinen perheen iskä! Kun rupee kyllästyttää niin kuvitellaan elämän olevan helpompaa kun on erossa! Paskan marjat olis pitäny teininä sun kokeilla ollaan ei olla suhteita ja oppia niistä eikä nyt kokemattomana alkaa nyt elää nuoruutta. TYHMÄ!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.1.2012 17:30
Tunnustaja on selkärangaton ameeba! Pääasia että itsellä on mukavaa, viis muista ihmisistä! Sama se loppujenlopuksi sen vaimon kanssa on, mutta lapsia ei pidä kohdella kuin he eivät olisi ilmaa kummempia!
Vastaa kommenttiinKanna nilkki vastuusi ja toimi kuten mies!
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
11.1.2012 14:25
Onkohan kukaan teistä valittajaista koskaan kokeillut miltä tuntuu elää unohtaen täysin itsensä ja uhraten kaiken muille ilman kiitosta ja arvostusta? Lapsia voi nähdä puolin ja toisin sitä se yhteishuoltajuus on. Parempi on onnellinen hyvinvoiva vanhempi, kuin katkera ja väsynyt. Ero oli ainakin omalla kohdallani se paras vaihtoehto. Ei kannata arvostella, jos ei tiedä mistä puhuu. Ei muuta kuin tsemppiä ja onnea uuteen elämään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.1.2012 07:31
Itse tein vastaavan ratkaisun viitisen vuotta sitten, ja se tuntui olleen elämäni kannalta käännekohta. Vaikka yllättävä siirtoni aluksi aiheutti itkua ja syyttelyä, järki otti voiton tilanteen rauhoituttua. Sain lähtöni jälkeen uutta intoa tutustua lapsiini ja olemme todella paljon läheisempiä kuin ennen. Ex-vaimonikin kanssa olemme paremmissa väleissä kuin yhdessä asuessamme. Ihmiset toki on erillaisia, ja reagoivat eritavalla, mutta minusta teit niikuin tuossa tilanteessa pitää. Edellistä kompaten, loistavaa uutta tulemista!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.1.2012 09:28
Miksi sulla ei aiemmin (15 VUODEN (!) aikana) ollut selkärankaa sanoa, että sinäkin tarvitset omaa aikaa; niin kuin kaikki parisuhteessan tarvitsevat? Musta tosi keskenkasvuinen ratkaisu sitten kiukutellen lähteä pois, jos aiemmin ei ole ollut munaa avata suutaan.
Harva lapsi haluaa, että vanhemmat eroavat, sillä he menettävät siinä arjen vanhempansa kanssa. Sanovat aikuiset mitä tahansa lievittääkseen omaa syyllisyydentuntoaan... Jatkuvat vanhempien riidat ym. on asia erikseen, mutta tässä tapauksessahan toinen ei ole ilmeisesti koskaan PUHUNUT asiasta. Voivoi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.1.2012 09:34
Ja sitten nämä ihmiset, jotka sanovat, että vasta eron jälkeen ovat tutustuneet lapsiinsa. Eiköhän se tutustuminen käy paremmin silloin, kun eletään saman katon alla ja seurataan sitä lapsen kasvua ja kehitystä. Jos on muka pakko olla koko ajan töissä niin voisiko miettiä, onko priorisoinut oikein. Lapset ja parisuhde tarvitsee myös aikaa...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.1.2012 18:36
Nainen 14:25. Kyllä saa ja kannattaa arvostella. Tarpeeksi fiksu ei odottele ja kärsi 15 vuotta vaan tekee asialle jotain!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.1.2012 18:38
Aina pitää ajatella itseään, ja jos näin ei tee, tuskin muukaan elämä kovin kummoista voi olla! Kuka helvetin urpo elää vaan toisille, unohtaen samalla itsensä, haloo!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.1.2012 23:05
^Totta toinen puoli. Mutta kyllä ne lapset kuitenkin on erityisaemassa.
Vastaa kommenttiinTerv. kovan huoltajuuskiistan läpikäynyt äijä, joka sai kuin saikin puolet lapsen ajasta.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
14.1.2012 04:41
Kyllä kaikki vaan lähtee samanlaisesta huumorista, mistä kaikki sai alkunsakin. Taidan olla onnellisessa asemassa kun en ole, eikä mammeli, miettinyt jokaisen "riidan" aikana/jälkeen, mikä paska se/mä olen. Pieni vittuilu kuuluu asiaan, jos ei kestä sitä nii voi voi. Paskat, huumorilla eteenpäin ja lapsille sama mieli,kyllä ne kasvaessaan alkaa ymmärtää samanlaista huumorii ja kaikki alkaa taas näyttää valosammalta .Itellä jo aikuinen ja koululainen, eikä koskaan pahempaa. Ihmisenä ihmiselle. Ja hellou leikkii kehiin!!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.1.2012 16:28
Taidat vaan kaivata sitä nuoruutta (ryyppäämistä ja naimista jne.) mikä sinulta jäi aikoinaan kokematta. Perhe-elämä vaan on sellaista, että joistain asioista pitää luopua ja taipua tiettyihin asioihin. Olisit ajatellut sitä, ennenkuin vetelit ilman kumia.
Vaimoasi voit vältellä, mutta älä tee sitä lapsillesi, sillä he ovat täysin syyttömiä asiaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.1.2012 19:59
Samaa mieltä kuin mies 12.1.2012 09:28
Vastaa kommenttiinEi kukaan haluakaan tuollaista tossukkaa miehekseen, joka kiltisti vikisten tottelee aina, mutta yritä nyt edes ryhdistäytyä lastesi takia. Eronneilla, yksinelävillä miehillä on suurin riski alkoholisoitua ja syrjäytyä jne.
Vastaa kommenttiin