Vihaan äitiäni. Hän...
Vihaan äitiäni. Hän ajoi minut kotoa kun olin 14.
Kasvatti minut täydellisen sadistisella, kylmällä ja julmalla tavalla. Mm. pilkkasi minua huonosta itsetunnostani. Niinhän se lapsen itsetunto paranee.
Haukkui minua joka asiasta. Minusta tuntui, kuin hän olisi raiskannut minua henkisesti. Sitä se oikeastaan olikin, verbaalista alistamista ja nöyryyttämistä.
Olin hänen mielestään mm. Saatanan lapsi.
Hän keksi sairaita runoja minusta. "Paska @,paska @, oikee kunnon vittunaama!" oli yksi tällainen hengentuote.
Huusi joka päivä, että kun täytän 18, hän heittää minut pihalle, koska silloin hänellä ei enää ole lainmukaista velvollisuutta elättää minua. Ja sitten on turha tulla rahaa ruikuttamaan. Lupasin, että kun kerran muutan pois, en enää milloinkaan tule häntä tapaamaan.
Olen rikkonut lupaukseni, ja kadun!!!
Hän on ilkeä ja paha ihminen, joka on nerokkaan taitava pahoittamaan toisten ihmisten mielen.
Pari vuotta sitten yritin parantaa välejäni siihen ämmään, mutta hetken käyttäydyttyään normaalisti eukko muuttui taas ilkeäksi sadistiksi. Joka kerta oltuani kanssakäymisissä hänen kanssaan hän on pahoittanut mieleni, tahallaan.
Olen joutunut läpikäymään äärettömän syvän masennuksen hänen takiaan. 7 vuotta terapiaa ja vahvoja masennuslääkkeitä. Lääkekierre jatkuu edelleen.
Vihani on oikeutettua. Joskus haluaisin tappaa hänet. Enää en aio olla yhteydessä häneen.
Jos tulen näkemään hänet sattumalta jossain, en ole tuntevinani, tai sitten syljen naamalle!
Toivon näkeväni hänet seuraavan kerran hauta-arkussa.
Se, että olen putkahtanut HÄNEN pillustaan ulos tähän maailmaan, ei merkitse minulle MITÄÄN!
Kadehdin ihmisiä, joilla on terve, normaali äitisuhde.
25 kommenttia
Anonyymi
18.6.2004 11:02
Huhhuh kui sä oot jaksanu tommosen kaa?? Olisin tehny varmaan itsemurhan ennen pitkää... Vihasi on todella oikeutettua ja sait tuon tekstin perusteella minutkin vihaamaan häntä. Toivottavasti ei asu Lappeenrannassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 11:05
Lueppas semmonen kirja kun: Pimeän poika.
Vastaa kommenttiinKertoo tismalleen siitä mitä säkin oot joutunu kokemaan, ehkä vielä pahempaa. Myös kerrotaan, että miten kirjan kirjottaja on päässyt siitä sitten yli aikuisena.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 12:35
tapa se
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 12:44
Jaksa jaksa jaksa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 12:45
Kill her....pull the trigger...yeah!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 13:51
Jos et voi antaa anteeksi, niin kosta - mutta älä tappamalla. Pilaisit oman elämäsi. Tee hänen elämänsä
Vastaa kommenttiinhelvetiksi. Äitisi on sairas. Ehkä on paras antaa anteeksi
ja olla hänen olla omissa oloissaan.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 14:28
Sairaista ihmisistä on vaikea päästä eroon, liikaa epäoikeudenmukaisuutta. Ja äitinä vielä. Toivottavasti olet tavannut toisenlaisiakin ihmisiä, että saat olla rauhassa itsenäsi. Onnea elämään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 14:30
Selvästi äidilläs on mielenterveysongelmia. Ei kukaan täysissä sielunvoimissaan oleva ois noin julma omalle lapselleen.
Jos sulle ei sen naisen tapaamisesta ikinä tuu mitään muuta kun entistä huonompi olo, on ehkä paras jättää se nainen omiin oloihinsa.
Yritä vaan todellakin jaksaa, ja muista että se nainen ei oo tarpeeks hyvä pilaan kenenkään elämää... älä anna sille sitä tyydytystä!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 15:08
Mulle on käynyt ihan samalla tavalla, nyt 7 vuotta olen ravannut psykiatrilla. kuolemattomia lauseita oli mm. Saatanan huora vaikka kuolisit katuojaan niin en ikinä tule sua auttamaan! Vieläkin kännissä hän soittelee ja vittuilee mulle...suljen silloin vain puhelimen. Haluaisin unohtaa menneet ja jatkaa omaa elämää, mutta se on vaikeata kun ihmisistä ei kauhean hyvää kuvaa ole.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 15:51
Mun oma äiti haukkuu huoraksi ja vaikka miksi. Soittelee kavereille hulluna mun perään. Kaikki mun frendit luulee et sillä on jotain mielenterveydellisiä ongelmia. Se on vaan täys kontrollifriikki. Jatkuvasti yrittää määräillä mut mä en alistu! Pienenä olin ujo ja mutsi vaan pahensi asiaa haukkumalla mua nynnyks jatkuvasti! Onneks nykyään osaan jo pitää puoleni.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 16:02
Sairasta
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 17:18
Ei voi muuta sanoa kun että toivon kaiken menevän paremmin jatkossa! Ja unohda koko täti, elämä parempaa ilman sitä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.6.2004 20:26
Tsemiä.
Vastaa kommenttiinOn todella ikävää kuulla jotain tuollaista, kun tietää itse että oma äiti puolustaa ja tukee lastaan (minua) todella paljon.
Ei kukaan ansaitse tuollaista.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
19.6.2004 00:43
No mutsis on sairas, sinä et. Jos vaan pystyt elämään ilman häntä, niin tee se, koska silloin sun elämäs on tasan parempaa. Varmasti tulee aikoja, kun haluaisit ehkä ottaa yhteyttä, mutta silloin on syytä muistella menneisyyttä.. Toivottavasti olet nykyisin onnellinen, eikä äitisi pääse vaikuttamaan elämääsi millään tavoin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.6.2004 04:13
Itse tiedään tunteen minun mutsi on täys mulkku, kusipää, HUORA, mutta mitäs sille voi. Minä en ole käynyt terapiassa..
Mutta minun on ettitävä oma asunto syksyyn menessä, hän muuttaa Tanskaan ja jättää meidän asunnon vuokrattavaksi, ei siinä sitten mikään muu auta. Parasta oli että hän tunnusti olevansa huono ja mulkku äiti
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.6.2004 07:53
Kun olin pieni minun äiti väitti että synnyin sen tuloksena että ufo-miehet raiskasi sen. Uskoin häntä kunnes olin tarpeeksi vanha tajutakseni että semmoista ei satu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.6.2004 14:25
huhhuh. aika rankkaa tekstiä. tsemppiä vaan kaikille. kukaan ei saisi kokea tuollaista lapsuutta. jos tollanen kävelis vastaan ni ei vois ku vetää turpaan samantien...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.6.2004 20:27
Anne?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.6.2004 09:32
Voi sua :(
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.6.2004 13:17
luepas kirja PIMEÄN POIKA.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.6.2004 15:42
JOo LUEPAS JA KANNATTAA!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
4.7.2004 21:21
voimia.minäkin vihaan äitiäsi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.7.2004 02:44
Mä sanoin mutsille 7 vuota sitten, et nyt sä sit häviit mun elämästä, tai sit sä häviit elämästä. Toimii. Kun vaan saisit jostain voimia tehdä kovia ratkaisuja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.9.2004 16:07
järkyttävää .. oon lukenu ton pimeän poika kirjan,ja tuli iha samanlaine fiilis tosta sun tekstistä ku siitä kirjasta. voimia ja yritä jaksaa,toivottavasti oot päässy elämässäs ettenpäin!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
3.2.2008 21:50
Mä en pysty kuvittelemaan millanen sossutapaus olisin, jos mulla olisi tollanen äiti.
Mä olen selvinnyt elämäni vaikeista ajoista vain äidin ja kavereiden ansiosta. Vaikka sillä on koko liuta lapsia ja lapsenlapsia, niin se antaisi vaikka elämänsä meidän jokaisen takia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin