Muodon vuoksi

Voittoisat muotifetisistit Heidi Urpalainen ja Anne-Mari Kokkonen.

Anne-Marin mielestä Heidin asussa on parasta tunika, kaula-aukko saisi olla avarampi. Heidin mielestä Anskun puvussa on kaunis vyötärökorostus, mutta yläosan topin voisi riisua.
Anne-Marin mielestä Heidin asussa on parasta tunika, kaula-aukko saisi olla avarampi. Heidin mielestä Anskun puvussa on kaunis vyötärökorostus, mutta yläosan topin voisi riisua.

Voititte NRJ Fashion Awardsin ensimmäisen palkinnon Heidin suunnittelemalla ja Anne-Marin toteuttamalla mallistolla Suurin niistä on rakkaus. Mikä on lempikohtanne Raamatusta?

Heidi: "Ai onko toi lause Raamatusta? Kävin rippikoulun mutta opiskelin elämänkatsomustietoa. Kilpailun teemana olivat sankarit ja ajattelin, että sankaritarinoissakin rakkaus lopulta voittaa kaiken."

Anne-Mari: "Tuo on lempikohtani. Vanhempani ovat olleet 30 vuotta naimisissa ja heidän olohuoneen seinällään roikkuu tuo lause."

Kuolemansyntinne?

Anne-Mari: "Ahneus. Olen materialisti ja anna liikaa arvoa tavaroille. Tulipalosta pelastaisin valokuva-albumin."

Heidi: "Mä pelastaisin MacBookin. Synti on mullakin ahneus."

Kannattaako mistään vaatekappaleesta maksaa yli tonnia?

Heidi: "Kannattaa ehdottomasti. Jos asu on suomalaista suunnittelua, käsityötä ja kestää lopun ikää, tonni on hyvä hinta. Voittajamallistoon kuului miesten takki, joka on ommeltu viiden sentin nahkapaloista. Ansku itki verisiä kyyneleitä sitä valmistaessaan, mutta se on joka kyyneleen ja yli tonnin arvoinen."

Onko malleillanne painoraja?

Heidi: "Ei. Mallien laihuus perustuu siihen, että suunnittelijoiden on tehtävä puku tietämättä, kuka sitä kantaa. Mallien on siis oltava suunnilleen samankokoisia ja -muotoisia. Mitä enemmän muotoja naisella on, sitä vaikeampi on saada mekko sopimaan päälle täydellisesti."

Suomalaiset suunnittelijat elävät köyhyysrajalla. Miksi hingutte hommaan?

Anne-Mari: "Elän ja hengitän ompelua. Vietän vapaapäivätkin ommellen. Olen kaavoitusfetisisti, rakastan kaavojen piirtämistä. Ajattelen vaateita ja muotia kellon ympäri. Haluaisin joskus kymmenen vuoden kuluttua oman merkin, mutta sen tuotoilla ei saa leipää pöytään."

Heidi: "Musta piti tulla balettitanssija, mutta ura loppui nilkkojen hajoamiseen 16-vuotiaana. Lukion jälkeen hain vanhempien kehotuksesta oikikseen ja olin jo ottamassa opiskelupaikkaa vastaan estetiikan laitokselta. Sitten tajusin, että enhän mä tätä halua. Mä haluan tehdä muotia, mun on pakko suunnitella vaatteita. Väsäsin pääsykoetehtävät pikavauhtia ja viimeisenä palautuspäivänä pyöräilin täysiä palauttamaan niitä viime hetkellä. Onneksi ehdin."

Uraputki: Heidi

  • 1984 syntyy
  • 4 v Aloittaa baletin.
  • 12 v Ensisuudelma.
  • 24 v Yhteistyö alkaa, pääsevät Seppälän suunnittelukilpailun finaaliin.
  • 25 v valmistuu Metropoliasta vaatesuunnittelijaksi.

Uraputki: Anne-Mari

  • 1987 syntyy
  • 6 v Ompelee ensimmäisen vaatteen. “Käsin ommellut liivi ja hame.”
  • 18 v Ensisuudelma.
  • 19 v Muuttaa Helsinkiin opiskelemaan Metropoliaan vaatetustekniikkaa.
  • 21 v Yhteistyö alkaa, pääsevät Seppälän suunnittelukilpailun finaaliin.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi