Rusketusaapinen

Ruskettuminen on ihon puolustuskeino auringon ultravioletti- eli UV-säteilyä vastaan. Ihossa oleva väriaine, melaniini, värjäytyy ja yrittää estää vahingollista säteilyä tunkeutumasta syvemmälle elimistöön.

Taipumus ruskettumiseen vaihtelee suuresti maanosittain. Suomalaisista kolmasosa ruskettuu heikosti, mutta palaa herkästi. Ihmisen lisäksi eräät eläimet, kuten kirjolohet, voivat ruskettua.

Mitä UV-säteily on?

Auringon ultraviolettisäteily on näkymätöntä eikä tunnu iholla lämpönä. Valtaosa UV-säteilystä on UVA-tyypin säteilyä. Se tummentaa ihossa jo olevaa pigmenttiä eli ruskettaa ihoa.

Voimakkaampi UVB-säteily aktivoi ihosoluja tuottamaan lisää melaniinia ja paksuntamaan ihon suojaavaa pintakerrosta. Nämä vaikutukset näkyvät vasta muutamien päivien kuluttua.

Otsonikerroksen ohentuminen on lisännyt UVB-säteilyä. Se on tyypillisesti voimakkaimmillaan kello 11-15, jolloin suojautuminen voi olla järkevää.

UV-säteily vanhentaa ihoa

Vaikka UV-säteily antaa iholle “terveen” värin, sille altistuminen vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Kimmoisuus vähenee ja uurteet lisääntyvät. Iho paksunee ja kuivuu.

Rusketus häviää iholta sitä mukaa kun ruskettuneet ihosolut uusiutuvat ja irtoavat. Säteilyn vauriot ovat kuitenkin peruuttamattomia, ja niihin vaikuttaa kokonaisaltistus vuosien kuluessa.

Auringonpaisteen lyhytaikaisena vaikutuksena voi olla myös vastustuskyvyn heikentyminen: se saattaa laukaista esimerkiksi huuliherpeksen.

Tunnista melanooma

Ultraviolettisäteily lisää merkittävästi erilaisten ihosyöpien riskiä. Harvinaisin, mutta vaarallisin muoto on melanooma, johon sairastuu vuosittain noin 500 ja kuoleekin 120 suomalaista.

Melanooma alkaa yleensä epätavallisesti käyttäytyvästä iholuomesta. Mahdollisia tuntomerkkejä ovat epätasainen väri, yli kuuden millimetrin halkaisija, epätarkka reuna ja epäsymmetrinen muoto. Lähistölle voi myös ilmestyä uusia satelliittiluomia.

Aikuisella suomalaisella on noin 50 hyvänlaatuista luomea, ja on normaalia, että niitä tulee iän myötä lisää. Ihoa kannattaa kuitenkin tarkkailla, jos viihtyy auringossa. Suojaamalla iho palamiselta voitaisiin välttää 95 % melanoomista.

Myös varjossa ruskettuu

Ultraviolettisäteilystä vain noin puolet tulee suorana säteilynä auringosta, toinen puoli hajasäteilynä muualta taivaalta. Varjossakin siis ruskettuu, eivätkä edes ohuet pilvet pysäytä säteilyä.

Kirkkaassa vedessä UV-säteistä 40 % ulottuu vielä puolen metrin syvyyteen. Uidessa kasvoihin myös heijastuu lisää säteilyä veden pinnasta. Vaalea hiekka heijastaa säteilystä noin neljänneksen.

Aiempi rusketus antaa jonkin verran suojaa iholle. Vaikutuksen on kuitenkin arvioitu olevan vain aurinkovoiteiden suojakertoimen 4 luokkaa. Ilmatieteen laitos suosittelee käytettäväksi voidetta, jonka suojakerroin on vähintään 15.

Auttaako aurinkovoide?

Koska ihon palaminen johtuu polttavasta UVB-säteilystä, sitä pidettiin aiemmin pääsyyllisenä ihosyöpään. Siksi aurinkovoiteiden suojakertoimet (SPF) kuvastavat suojaa nimenomaan UVB-säteilyä vastaan.

Viime vuosina on kuitenkin saatu paljon uutta tietoa UVA:n haitoista. Viimeksi maaliskuussa 2004 australialaiset tutkijat osoittivat UVA-säteilyn vahingoittavan solujen DNA:ta syvällä ihossa.

Kun brittiläiset tutkijat testasivat suosituimpia aurinkovoiteita lokakuussa 2003, tulokset olivat yllättäviä: UVB-säteilyn määrä kyllä laski, mutta voiteet suojasivat oletettuakin heikommin UVA-säteilyltä.

Tutkijat päättelivät, että koska aurinkovoiteiden käyttäminen rohkaisee ihmisiä viettämään enemmän aikaa auringossa, mutta voiteet eivät suojaa tarpeeksi UVA-säteilyltä, ne saattavat epäsuorasti jopa lisätä melanooman riskiä.

Jotkut aurinkosuojavoiteet antavat niin sanotun Australian standardin mukaisen UVA-suojan. Tällaisen voiteen pitäisi suodattaa vähintään 90 % UVA-säteilystä.

Ihon lisäksi silmät on tärkeää suojata auringolta. Halpojen aurinkolasien tumma väri ei vielä kerro mitään niiden UV-estokyvystä, joka olisi ideaalitapauksessa sata prosenttia. Rantalomakohteen jäljitelmä-raybaneihin sijoittamista kannattaa miettiä kahdesti, koska silmiin pääsevä UV-säteily rappeuttaa pysyvästi verkkokalvon soluja ja voi johtaa lopulta harmaakaihiin.

Jotain hyvääkin

Vaikka auringon UV-säteily vahingoittaa elimistöä, se saattaa hyvinkin osoittautua vähemmän vaaralliseksi kuin vaihtoehtonsa solarium: tavallisessa solariumissa on ”turvallista” UVA-säteilyä 5-10 kertaa enemmän kuin auringonvalossa.

Auringonvalosta on myös selvää hyötyä eräissä ihosairauksissa. Yhteiskunta tukeekin taloudellisesti esimerkiksi psoriaksesta kärsivien aurinkomatkailua.

Vähäisinä määrinä UV-säteilystä on suoranaista hyötyä jokaiselle: iho tarvitsee sitä tuottaakseen D-vitamiinia, jonka puute voi aiheuttaa luiden haurastumista. Vakavimmillaan D-vitamiinin puute johtaa riisitautiin.Ok. Ja nyt rannalle.

Lähteet: Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Suomen Syöpäyhdistys