Bopot

Hänellä on hyvä koulutus, haastava työ, kunnon tulot. Ja kaikkea muuta kuin patavanhoillinen arvomaailma. City esittelee kolme Boheemia porvaria.

Uuden polven porvarit sopivat perinteiseen jäykän ja konservatiivisen poroporvarin muottiin huonosti. Pari-, kolmekymppistä, kaupunkilaista boheemia porvaria, bopoa, leimaa hyvä koulutus, liberaali elämänkatsomus, myönteinen suhtautuminen kapitalismiin. Ja vahva ekologinen omatunto. Kaupan hyllyltä käteen tarttuu keskimääräistä useammin luomutuotteita, homoliitot ja etniset vähemmistöt hyväksytään mukisematta ja keskustan kahvilat on moneen kertaan koluttu.

Boheemin porvariuden juuret juontavat Ranskaan.

"Bopous on alun perin täysin eteläeurooppalainen ilmiö", dosentti Ullamaija Seppälä Helsingin yliopiston sosiaalipoliitikan laitokselta kertoo.

"Taustalla on halu säilyttää tai saavuttaa yhteys luontoon ja vaalia rahan rinnalla pehmeitä arvoja. Ilmiö on Suomessa nuoren ikäpolven juttu, eikä se ole kauhean rankkaa toimintaa - siihen ei heittäydytä, vaan se tehdään siististi. Bopous liittyy suoraan nousukauteen. Optiojengiläiset ostavat taloja maalta. Se on vastailmiö talouden koville arvoille. Halutaan esitellä, että ollaan myös henkisesti rikkaita", Seppälä arvioi.

Suomen puoluekartalta boheemeiksi porvareiksi luokiteltavia on yhä enemmän niin kokoomuksen kuin vihreidenkin riveistä. Myös edesmenneen nuorsuomalaisen puolueen ohjelma oli lähellä monien bopojen ajatusmaailmaa. Porvarius on menettänyt puoluepoliittisen aspektinsa ja yhdistäväksi tekijäksi on jäämässä ainoastaan samankaltainen suhtautuminen rahaan. Työpäivän päättyessä bopot lähtevät luomaan elektromusiikkia, tutkimaan valokuvanäyttelyjä, puolustamaan marginaaliryhmien oikeuksia tai ulos tuulettumaan.

Jos porvari nukkuu 2000-luvulla huonosti, se johtuu todennäköisesti siitä, että baari-ilta on venynyt liian pitkäksi.

Elektroporvari

25-vuotiaalle Erik Jokiselle liikemiehen ammatti on enemmän kohtalo kuin kutsumus.

"Suunnittelin lukiossa vielä psykologian opiskelemista. Luovuin kuitenkin ajatuksesta, kun ajattelin sekoavani siinä samalla." Erikin tie vei oikeustieteellisen tiedekuntaan ja tätä nykyä arkeen kuuluu myös myyntivastaavan toimi idänkauppaan erikoistuneessa trading-yrityksessä sekä osakkuus kahden kaverin kanssa perustetussa partnership-verkostoyrityksessä.

"Ideoita oli ollut jo kauan, mutta vihdoin päätettiin tehdä jotain eikä vaan suunnitella juttuja tuoppien ääressä. Meillä on sellanen diili, että kaikki tekevät yrityksessä niin paljon kuin jaksavat ja ehtivät. Me ei ajeta itseämme burn-outiin kolmekymppisinä." Bisneksistä poikivaan rahaan Erik suhtautuu rauhallisesti.

"Raha on yksi tärkeimmistä asioista, valitettavasti. Se helpottaa elämää, muttei todellakaan ole takuu mistään. Elämästä pitää kuitenkin nauttia. En koe mitään syyllisyyttä siitä, että ansaitsen rahaa. En näe siinä mitään, mikä loukkaisi muita."

Erik kuvaa elämänfilosofiaansa "järjestelmälliseksi epäjärjestelmällisyydeksi".

"Työt on tehtävä, mutta toisaalta joinain päivinä on pakko nukkua kahteen. Lorviminen on välttämätöntä, muuten hajoaa pää", hän summaa. Lorvimisaika kuluu Jokisen tapauksessa paljolti musiikkia vääntäessä.

"Se on sellasta elektrohörhöilyä, jota kaverin kanssa tehdään ilman ambitioita. Me tosin julkaistaan omakustanne pian. Musiikin tekeminen tuo loistavaa vastapainoa pykälien pänttäämiselle ja työlle. En mä ylipäätään ilman musiikkia voisi elää."

Toinen tärkeä lorvimisen muoto on mukavissa baareissa istuminen.

"Viihteellä saa unohtaa kaiken muun ja olla vaan kavereiden kanssa", Erik sanoo.

Kaveripiirin Jokinen vakuuttaa koostuvan hyvinkin erilaisista ihmisistä. Tärkeintä on, että yhdessä viihdytään ja kaikista asioista voidaan puhua toisten aatemaailmoja ymmärtäen.

Aitous on Jokiselle vaalittava arvo. Hän ei pidä mistään sen takia, että siitä kuuluu pitää, eikä hienostelu mahdu miehen ajatusmaailmaan.

"Olen Kiasmassa käynyt, mutta en jaksa katsella viidettä taulua, jonka nimi on joku Nothing", Erik sanoo. Myöskään pakastimencoolit näyttäytymisravintolat eivät kerää Jokiselta pisteitä.

"Pidän paikoista, joissa viihdytään - en sellaisista, jonne mennään väkisin viihtymään. Monissa helsinkiläisravintoloissa on vaikea ymmärtää, mitä ihmiset oikein tekevät siellä. Ne on ihan jäässä."

Erikille tärkeää teeskentelemättömyyttä on esimerkiksi luonnossa.

"On mahtavaa päästä mahdollisimman kauas pois betonihelvetistä. Itse asiassa tykkään käydä eläintarhoissa. Eläimet on kiinnostavia. Viimeksi kävin Prahassa eläintarhassa viime keväänä."

File: Erik Jokinen

Koulutus: Oikeustieteen yo
Siviilisääty: Naimaton
Kaupunginosa: Eira
Auto: Ford (avoauto)
Puolue: Kokoomus
Intohimo: Chillailu
Viini: Masi Valpolicella
Vaatemerkki: Hugo
Ravintola: RWCS (ruoka), Erottaja
Kello: Seiko

Boheemi porvari nelikentässä

Boheemit porvarit sijoittuvat sekä taloudellisilta että sosiaalisilta mielipiteiltään vapaamieliseen kategoriaan. He ovat sekoitus vihreää ja kokoomuslaista ajatusmaailmaa. Vihreisiin arvoihin yhdistyy talouden vapauden kannattaminen.

Vanhakantaporvari sijoittuu tiukan konservatiiviseen, mutta kapitalismiin myönteisesti suhtautuvaan kategoriaan. Tähän oikeistolaiseen kategoriaan kuuluu perinteisiä kokoomuslaisia.

Punavihreän ja bopon maailmankatsomuksen erottaa selvimmin suhtautuminen taloudellisiin kysymyksiin. Keskivertopunavihreä katsoo, että valtion olisi syytä puuttua talouden hoitoon vapaiden markkinoiden luomien eriarvoisuuksien korjaamiseksi. Boheemi porvari kannattaa vapaampaa taloutta.

Sekä taloudellisen että elämänkatsomuksellisen konservatismin yhdistäminen luo vanhoillisen maailmankatsomuksen. Tähän luokkaan kuuluvat vanhakantatyöläiset, esimerkiksi vanhat AY-aktivistit.

Kuten nelikentässä yleensäkin, kyseessä on vain tyypittely: suurin osa ihmisistä sijoittuu nelikentässä jonnekin näiden tyyppien välimaastoon.

Humaani porvari

Pekka Mattila kutsuu itseään epäröimättä niin porvariksi kuin "sosiaalitädiksikin". Väsymätön vaalea nuorimies työskentelee vakuutusyhtiön tiedottajana ja juoksee välillä keskellä päivää valtiotieteelliseen tiedekunnan luennoille kutsuen työtä ja opiskelua "harrastuksikseen". Miltei viidenkymmenen viikkotyötunnin lisäksi Mattila ehtii välillä tekemään freelancerina viestinnän suunnittelutöitä. Tavoitteekseen hän nimeää ammatillisen etenemisen urallaan "niin pitkälle kuin mahdollista".

Mattila haluaa olla elävä esimerkki siitä, ettei porvarin ja konservatiivin välille enää voida asettaa yhtäsuuruusmerkkiä.

"Porvari on huono brandi - sillä on ikävä kaiku. Se liitetään muun muassa patavanhoillisuuteen", Mattila pahoittelee. Hänen omat poliittiset mielipiteensä muodostavat värikkään tilkkutäkin. Kapitalistinen suhde rahaan ei estä häntä suhtautumasta myönteisesti niin maahanmuuttajiin, homoliittoihin - "ja adoptio-oikeudet homopareille kanssa" - kuin luomuruokaankin.

"Mielestäni on järjetöntä säästää ruuan hinnassa, jos tarjolla on tavallista ja luomua. Kysymys on useimmiten kuitenkin vain muutamasta markasta", Pekka pohtii.

Pekan ihanteena on vapauden ja velvollisuuden mukava tasapaino elämässä.

"Raha itsessään ei ole tärkeää. Se on vain väline. En ole rahan- vaan kunnianhimoinen. Haluan rahan olevan juttu, jota mun ei tarvitse edes miettiä. Haluan vain pystyä tekemään asioita spontaanisti."

Pekka viettää vapaa-aikansa ruumiinkulttuurin harjoittamisen lisäksi muun muassa lukemalla. Sydäntä lähellä on erityisesti latinalaisamerikkalainen kirjallisuus. Myös muun taiteen ja kulttuurin seuraaminen tuovat vastapainoa hektiselle päivätyölle.

"Olen mukavuudenhaluinen ja velvollisuudet jäävät usein viime tippaan. Mielummin sitä lähtee ulos syömään ja olemaan kavereiden kanssa", Pekka tunnustaa hymyillen.

File: Pekka Mattila

Koulutus: Valtiotieteen yo
Siviilisääty: Naimaton, seurustelee
Kaupunginosa: Ullanlinna
Auto: Ei ole
Puolue: Kokoomus
Intohimo: Sallitut paheet ja koti-illat
Viini: Menetou-Salon Le Petit Clos
Vaatemerkki: Kenzo, Prada ja H&M
Ravintola: George (ruoka)
Kello: Omega

Ekoporvari

Tanja Lomanin työkaverit kummastelevat häntä usein.

"Valitan, kun työpaikan kahviautomaatissa on muovimukeja ja ohjeistan, että kannattaisi käyttää omaa mukia", Tanja nauraa ja toteaa samaan hengenvetoon omaavansa aivan liian humaanin ja vihreän arvomaailman mahtuakseen perinteisen, oikeistolaisen porvarin muottiin.

"En voi kieltää, etteikö rahalla merkitystä ole, kun on asuntolainaakin maksettavana. Raha olisi eri tavalla tärkeää, jos joutuisi laskemaan joka pennin. Haluan kuitenkin pystyä hieman hemmottelemaan itseäni. Sen verran pitää pintakiiltoa olla."

Muovimuki-inhonsa lisäksi Loman on saanut osakseen ihmetystä myös vastustamalla avoimesti saastuttavia matkustusmuotoja.

"Olin äskettäin lähdössä katsomaan kaveriani Tukholmaan, ja työkaverini ihmettelivät, miksi en lennä sinne, kun se ei kuitenkaan maksa enempää kuin laivalla matkustaminen. Mutta lentäminen on niin epäekologista, että koitan välttää sitä mahdollisuuksien mukaan."

Työkaverit ihmettelivät myös Lomanin vuoden takaista päätöstä lähteä muutamaksi kuukaudeksi Intiaan vapaaehtoistyöhön.

"Opetin pienessä kyläkoulussa englantia yhdellä Intian köyhimmistä alueista. Se oli jännä ja opettavainen kokemus. Ennen matkaa kulutin paljon enemmän esimerkiksi vaatteisiin. Intiassa tajusin, kuinka tärkeää terveys on. Siellä on onnellinen, jos on terve, ja onneton, jos on sairas", Tanja sanoo.

"Elämäni tärkeät arvot ovat juuri terveys ja onni ja tyytyväisyys, vaikka se kliseeltä kuulostakin. Tärkeää on myös huolehtia muista sekä tulevaisuudesta." Tanja tunnustautuu intohimoiseksi kierrättäjäksi sekä kasvissyöjäksi. Ruokaostoksissa hän suosii mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita. Puoluekannaltaan hän on vihreä.

"Taidan olla petturi, kun en äänestä Rkp:ta, vaikka äidinkieleni on ruotsi."

Tanja työskenteli ennen sijoitusalalla, mutta:

"Se pörssitouhu ei ollut mua varten". Nykyään hän työskentelee pankissa taloushallinnossa ja viihtyy erinomaisesti. Tulevaisuuden haaveenakin on yksinkertaisesti nähdä maailmaa ja kehittyä työssä. Duuni on sidottu tietokoneen ruutuun, ja vapaa-aika on Tanjalle puhtaasti vapaa-aikaa. Illat kuluvat liikkuen, "kavereiden kanssa maailmaa parantaen" ja pienten gallerioiden taidenäyttelyitä kierrellen, teatterissa tai oopperassa.

File: Tanja Loman

Koulutus: KTM
Siviilisääty: Naimaton
Kaupunginosa: Etelä-Haaga
Auto: Ei halua autoa
Puolue: Vihreät
Intohimo: Onnistumisen tunne
Viini: Makeat valkoviinit
Vaatemerkki: Aleksi 13:n vaatemerkit
Ravintola: Amarillo
Kello: Adec