“Sairaanhoitajinahan työskentelevät kaikki vajaaälyiset jotka eivät ole päässeet lääkikseen tai muuhun ‘oikeaan kouluun’. Ammatin arvostusta ei yhtään lisää se, että kaikki tietävät palkan olevan huonompi kuin HKL:llä. Eikä siinä vielä kaikki. Vaihdoin työtä vakuutusyhtiöön korvauskäsittelijäksi, ja nyt hävettää vielä enemmän”, kertoo burnoutin vuoksi sairaslomalla oleva Entinen hoituri, 30 v.
Suomen Kuvalehti on mitannut viiden vuoden välein ammattien arvostusta. Viimeisimmän kyselyn mukaan Suomen arvostetuimmat ammatit ovat lääkäri, palomies, lentokapteeni, tuomari, kätilö ja – sairaanhoitaja. Mikä ihme Entistä hoituria siis hävettää?
“Kannattaa aina miettiä, mistä arvostuksen puute omaa ammattia kohtaan lopulta johtuu, itsestä vai muista”, sanoo työterveyspsykologi Erkki Kuivasniemi Medivireestä.
“Häpeä työtä kohtaan saattaa syntyä esimerkiksi siitä, ettei lähipiiri arvosta ammattia tai omat tavoitteet ovat siirtyneet muualle. Arvostuksessahan kyse on lopulta siitä, mihin sitä itse vertaa, esimerkiksi sairaanhoitaja vastaan lääkäri”, Kuivasniemi jatkaa.
Anestesia-leikkaussalihoitaja kuulostaakin monen korvaan hienolta titteliltä, mutta juuri lähipiirin kommentit osuivat Entiseen hoituriin.
“Kun kälyni kuuli minun olevan sairaanhoitaja, hän oli hetken hiljaa, katseli muualle ja keksi hädissään kommentin: niitäkin ihmisiä tarvitaan, jotka jaksavat tehdä raskasta työtä. Tässä tuli arvostus aika hyvin kiteytettyä. Usein minulle selostetaan päivän selvää asiaa kuin vähäjärkiselle.”
Erkki Kuivasniemi kohtaa säännöllisesti työtään häpeäviä ihmisiä.
“Näyttäisi siltä, että työelämän arvostusta punnitaan koko ajan. Henkilö on aluksi saattanut olla motivoitunut, mutta sitten vastaan on tullut turhautumisia ja esimerkiksi työympäristöstä johtuvia pettymyksiä, jotka ovat muuttuneet työhön kohdistuviksi häpeän tunteiksi.”
“Tunteet ovat tietoa siitä, mikä on ihmiselle tärkeää. Tällöin kannattaa miettiä, mistä arvostuksessa on kyse ja ehkä pohtia tältä kannalta myös uravalintaansa”, hän jatkaa.
23-vuotias “Marja” ei varsinaisesti häpeä ammattiaan, mutta ei myöskään kerro sitä nimikkeen herättämien mielleyhtymien vuoksi.
“Puolet kuulijoista pitää maanviljelijöitä takapajuisina idiootteina ja toinen puoli alkaa kertoa lomamuistojaan maalta. Jälkimmäiset ovat ärsyttävin ryhmä. On vähän eri asia olla viikko lomalla toisen työpaikalla kuin tehdä sitä työtä 341 päivää vuodessa. 24 lomapäivänään ei halua kuulla sanoja traktori tai lehmä, tai korjailla mitä hulluimpia oletuksia työstään.”
Usein salailu on silti yhtä raskasta kuin selittely.
“Ammatti on iso osa identiteettiäni ja sen piilottaminen tuntuu tyhmältä. Koskaan ei oikein voi kertoa päivän tapahtumista ilman että työ selviää muille. Ja vaikka joku tietäisikin, on työtään vaikea selittää niin että joku ymmärtäisi, mistä on kyse. Heinäpellolla olo ei tunnu yhtään romanttiselta kun siellä on ollut 18 tuntia putkeen ja baariin ei jaksa lähteä, jos on parina yönä herännyt kahden tunnin välein hoitamaan sairasta eläintä.”
Mitä siis vastata kiusallisilta tuntuviin mitä teet työksesi -kyselyihin?
“Joskus erilaiset tittelit ja niiden käyttäminen auttavat. Nykyään löytyy pilvin pimein erilaisia johtajia. Tilannetta voisi helpottaa keksimällä hyvän tittelin”, neuvoo Kuivasniemi.
“Usein sanon olevani yrittäjä, mutta yleensä se herättää ikäviä jatkokysymyksiä. Joskus kerron olevani automaatioasentaja, mutta vähän hankalaa sekin kun ei ole sillä alalla töissä, vaikka koulutus on. Useimmiten kerron tekeväni kaikkea sekalaista, vähän siihen tyyliin, että älä nyt kysy enempää. Jos joku kysyy ammattia vapaa-ajalla, saatan sanoa suoraan, etten halua kertoa”, sanoo Marja.
“Suorastaan pelkään tilanteita, joissa joku kysyy ammattiani tai työtäni. Yleensä yritän viimeiseen asti vältellä vastaamista tai koetan huumorilla höystettynä kuitata jotain idioottimaista sisarhentovalkoisesta. Miksen kehtaa tunnustaa muille olevani ‘asiantuntijatehtävissä’ vakuutusyhtiössä? Koska ihmisille vakuutusyhtiössä työskenteleminen on yhtä kuin epäoikeudenmukaisuus ja sorto! Eipä tässä auta kuin ottaa ohjat omiin kätösiin ja vaihtaa kolmannen kerran alaa”, toteaa Entinen hoituri.
Myös Kuivasniemen mielestä on tärkeää ottaa rohkeasti uusia askeleita ja tehdä oloa parantavia johtopäätöksiä.
”Ensin pitää miettiä, mistä arvostuksen puute omaan työhön johtuu ja sitten mitä sille voisi tehdä.”
Vaikka opiskella tai vaihtaa alaa.
16 kommenttia
pepper47
11.11.2006 03:24
Itse olen hoitaja ja arvostus ammattia kohtaan on vähentynyt niiden väärinkäytösten takia, joita nähnyt ja varsinkin miten niihin suhtaudutaan; ei reagoida mitenkään.
Itselläni on korkea ammattietiikka ja on todella raskasta, kun työympäristössä ei kaikilla tätä ole ja sitten kuunnella vielä omaisten valituksia, jotka ovat ihan ymmärrettäviä joissakin tapauksissa ja turhauttavinta on se, ettei yksin asiaan pysty vaikuttamaan.
On todella hienoa, että aiheesta on kirjoitettu ja keskustelua tästä ja hoitajien kokemuksia ja potilaiden pitäisi enemmän puida mediassa, myös niitä epäonnistumisia, sillä vain siten ehkä muutosta parempaan voi tapahtu.
Itsekin olen sairaslomalla edelleen ja voi olla, etten enää koskaan sairaanhoitajaksi palaa, sillä näin ja koin jotain sellaista, etten tajua miten Suomen hyvinvointivaltiossa niin ihmisiä voidaan kohdella..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
öpiskelijä
13.11.2006 01:07
Tekstiin ja edelliseen kirjoitukseen viitaten. Olen itse tällä hetkellä alaa opiskeleva nähnyt ja kokenut yhtä sun toista. Saanut osakseni niin paljon roskaa niskaan. Suurimmaksi osaksi ihmisillä jotka opiskelevat lukiossa. Heidän mielestään en ole juuri mitään, kun en lukiosta valmistu. Huvittavinta sinäänsä tuossa on se, että he istuvat sen apaut kolme vuotta ja lukevat, kuinka se tämä ja tuo toimisi teoriassa. Valmistuvat ilman ammattia. Väheksyvät meitä amiksessa opiskelijoita, jotka kolmessa vuodessa saamme kokemusta kenttäjaksoilta mitä lukiosta ei saa ja valmistuttuamme voimme hakea alan töitä tai jatkaa opiskeluja. Onneksi on silti myös heitä, jotka arvostavat tärkeää työtämme. Kenttäjaksoilla olen huomannut, että vaikka suomi luetaankin hyvinvointi valtioksi niin ajoittain en moista ole kyennyt uskomaan. Ollen kentällä niin lasten/nuorten, täysi-ikäisten, vanhusten ja vammaisten parissa. Niin monet kamaluudet on kuitattu vaan sillä, että ei vaan ole rahaa ja resursseja siihen tähän ja tuohon, mikä olisi monesti asiakkaan hyvinvoinnin kannalta todella tärkeää. Alkaen siitä, kuinka liian monissa päiväkodeissa asiakkaita eli lapsia on ihan liikaa tilaan ja työntekijöihin nähden. Sitten kritisoidaan ja ihmetellään lehtien palstoilla sitä, kun jotain kamalaa sattuu. Tuokin johtuu vain siitä, että työntekijöiden ja asiakkaiden suhde on päin mäntyä. Muutos parempaan saadaan vain sillä, että joko lapsi ryhmiä pienennetään tai työntekijöitä lisäämällä. Siinä kohdin tulee aina sanomista siitä, että ei ole varaa/resursseja. Sama pätee myös vanhusten, vammaisten ja muiden asiakkaiden kohdalla jotka kuuluvat lähihoitajien tekemän laajan työn pariin. Suurimpiin ongelmiin kuuluu se, että työntekijöitä on liian vähän, koska ei ole varaa palkata heitä lisää. Siitä kärsii heti asiakas. Kuten esim liian monissa vanhainkodeissa asiakkaille on juuri ja juuri aikaa(jos on hyvä päivä) auttaa hygieniasta huolehtimisessä, tuoda mahdolliset lääkkeet, ruokaa. Siihen se sitten monesti jääkin. Käsittämätöntä ettei asiakkaille ole monesti edes sen vertaa aikaa, että työntekijä jäisi paikoilleen hetkeksi ja juttelisi heidän kanssaan tai edes kuuntelisi heitä. Mikä on tärkeää. Omasta puolestani haluan valmistuttuani tehdä Tärkeää työtä jolla on tarkoitus. Tämä näin omasta näkemyksestäni. Milloin päättäjät päättävät tehdä heidän hyväkseen jotain? Jos se rahasta muka on kiinni, niin minkä vuoksi heillä on varaa korottaa korottamisten perään jo suuria palkkojaan? Olkaa asemanne arvoisia ja tehkää jo jotain tilanteen parantamiseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vartijaparka
13.11.2006 01:29
Vartiointiala on paskatyötä paskapalkalla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tiile
13.11.2006 10:34
Hyvät ja etevät hoitoalan ammattilaiset ovat nykyään kortilla, joten kaikkein viimeisimmäksi ko. alaa pitäisi väheksyä. Hieman ihmettelen tuota maanviljelijän huonoa itsetuntoa ammatistaan. Maa on arvokasta omistaa ja harva voi tänä päivänä olla oman itsensä pomo.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Burni
13.11.2006 16:47
En ymmärrä miten joku voi hävetä omaa ammattiaan! Jos joku toinen ei ymmärrä työn tärkeyttä, niin se on hänen ongelma, ei sinun.
Ja kaikki nämä sukulaiset jotka ovat niin olevinaan. Suurin osa näistä on ilman koulutusta ja hieman sekaisin tämän päivän yhteiskunnasta. Kun he sitten kommentoivat ammatteja(tai millon mitäkin), on se usein kuin eri maailmasta.
Esimerkkinä erään sukulaisen kommentti kun tyttöystäväni kertoi työskentelevänsä lastenkodissa.
-Onko sellaisia vielä? Mä luulin että niitä oli vaan ennenvanhaan!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Uljas Prinssi
16.11.2006 12:29
Uuden tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien KESKIpalkka on n.2300€. Vasta valmistuneen insinöörin taas 2100€...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Gareth
18.11.2006 11:44
"Hieman ihmettelen tuota maanviljelijän huonoa itsetuntoa ammatistaan. Maa on arvokasta omistaa ja harva voi tänä päivänä olla oman itsensä pomo"
Niin ja suurinosa meistä syö, ainakin sillointälöin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Titiyyy
21.11.2006 16:07
Sairaanhoitajan KESKIpalkka vs. insinöörin palkka:
Vastavalmistunut hoituri saa palkkaa vajaat 2000e. Ja sit jos on valmis kolmivuorotyöhön, siis raatamaan ja kuuntelemaan valitusta ja voivotusta normaalin 8-16 työajan ulkopuolella, niin palkka tosiaan VOI nousta 2400e. Mut se tarkoittaa just sitä, että ei ole sosiaalisat elämää, koska silloin ollaan töissä päivin, iltaisin ja öin. Ja just silloin kun on vuosisadan bileet menossa!
Minä hoiturina olen luopunut vuorotöistä sosiaalisin perustein. Mutta palkka on sit taas sen alle 2000€. Neljän vuoden koulutuksen jälkeen kaikki tuntuu hieman turhauttavalta. Toisaalta, puolessa vuodessa sais bussikuskin paperit ja palkka nousisi inhimillisemmäksi :D
Ai että miksi hävettää ?!?!?!?!?!?!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
HEI HALOO
31.8.2013 06:54
Nyt kyllä kuulee tekstin takaa oikeen angstin äänen.. miks luit alunperinkään hoitajaksi?
Mä kun teen 7 yötä ja 7 vapaa syklillä niin ehtii menee "vuosisadan bileisiin" ihan hyvin ja palkkakuitissa lukee 2900 e!
Anonyymi
21.11.2006 16:56
Gareth,
Vuonna 2006 valmistuneen insinöörin palkat kokemukseen rinnastettuna:
Kokemus euro/kk
Vastaa kommenttiinvähäinen 2300
kohtalainen 2550
hyvä 2900
Vastaa kommenttiin
huonotpalkat?
21.11.2006 19:19
Mun käsittääkseni bussikuskin joka pääsisi sairaanhoitajan ansioihin (2500€/kk) täytyy ajaa paljon iltavuoroja ja viikonloppuja. Mutta heillä sitten olisi loistava sosiaalinen elämä ja kivasti vapaa-aikaa? Ja nämä valittajasairaanhoitajat ilmeisesti asuu pk-seudulla jossa bussikuskitkin tienaa paremmin? Jos on keskellä viikkoa vapaata niin kyllä silloinkin yöelämää riittää.
8-16 työajalla harva ammattikorkeasta vasta valmistunut tienaa kahta ja puolta tonnia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
I did it my way
22.11.2006 16:46
Onko se palkka nyt se työn arvostettavuuden ylin mittari?!
Itse työskentelen suhteellisen matalapalkkaisella alalla josta olen kuitenkin haaveillut pienestä pitäen, ja saan tehdä työkseni asioita joita muussa tapauksessa joutuisin harrastamaan.
En välttämättä ansaitse yhtä paljon kuin kaverini jotka suuntautuivat rahakkaammille urille, mutta hymyilen aina sisäisesti kun he valittavat kuinka töissä on tylsää/stressaavaa/raskasta. Se on ammatinvalinta kysymys...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
JPD11
24.11.2006 08:26
Titityy
Vastaa kommenttiinhuvittaa toi sun komentti "Ja sit jos on valmis kolmivuorotyöhön, siis raatamaan ja kuuntelemaan valitusta ja voivotusta normaalin 8-16 työajan ulkopuolella".
Kun päätit ruveta opiskelemaan sairaanhoitajaksi, sulla ei ollut mitään käsitystä toimenkuvasta - eli ei tullut mieleen että ihmiset sairastuvat yleisen työajan ulkopuolella tai että sairaalassa olessa ihmeiset saattavat olla kivussa tai omaiset hädässä ja tästä syystä saatavat jopa valittaa tai voivotella. Wake up little Suzy, wake up!
Vastaa kommenttiin
Vuorotyökin menee
24.11.2006 22:40
"Ja sit jos on valmis kolmivuorotyöhön, siis raatamaan ja kuuntelemaan valitusta ja voivotusta normaalin 8-16 työajan ulkopuolella, niin palkka tosiaan VOI nousta 2400e."
Kyllä moni muukin joutuu/saa tehdä töitä toimistoajan ulkopuolella ja 2400 euron palkasta voi vain haaveilla. On vuorotyössä hyviäkin puolia: voi useammin nukkua aamulla pitkään, on arkena aikaa hoitaa asioita ja varsinkin tietysti ne lisät.
Tätä nyt ei ehkä ole soveliasta sanoa ääneen, mutta ollessani joskus peruskouluaikoina työelämään tutustumassa kyllä pientä ysiluokkalaista ihmetytti kovasti miten sairaanhoitajilla tuntui olevan aikaa juoruilla kahvihuoneessa pitkät tovit (ja siis ysiluokkalainenhan on tottunut jo siihen että joka koulutunnista taukoillaan 15 minuuttia eli ei ihan pienestä hätkähdä:)) ja muutenkin heitä tuntui näkyvän enemmän toimiston puolella kuin potilaiden parissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tjl80
12.12.2006 16:57
Titityy: En tiedä, minkälaisen kuvittelet bussikuskin palkan olevan. Voin kertoa, että vuorotyötä kuskitkin joutuvat tekemään, eikä palkka siltikään ole mikään iso. Kokemusta on.
Neljän vuoden koulutus ei sinänsä ole mikään peruste isolle palkalle. Hoitajan työ on kylläkin vastuullista, mistä soisi heille hyvän liksankin. Mutta jopa korkeakoulussa (amk ei minun asteikossani ole oikeasti korkeakoulu) kuusi vuotta opiskelleilla voi olla ihan reilustikin alle 2000 palkka. Ei se ole tyhmä joka pyytää ja niin edelleen...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Yliarvostusta
15.8.2007 07:37
Sairaanhoitajan työ on yliarvostettua.
Eihän se juuri poikkea oikeastaan edes lentoemännän työstä.
Sairaanhoitajat ovat maailman kompleksisin ammattiryhmä - wanna-be lääkäreitä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin