Varmat alat

Ammattiranking 2009

Lakimies? Siivooja? Upseeri? Kirjastonhoitaja? Tarjoilija? Kirjailija? Toimittaja? Lääkäri? Sairaanhoitaja? Selvitimme yli 50 ammatin tulot, työpaikan varmuuden
ja pyysimme asiantuntijoilta alalle viiden vuoden ennusteen. Arvostatko hyvää palkkaa vai varmaa työpaikkaa? Vai molempia?

• Lue, mihin sijoittautua (PDF, 3 Mt)

Tee työtäs suomessa 2017

Vuonna 2017 Suomi täyttää sata vuotta. Samaan aikaan sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat poistuvat työelämästä, mikä mullistaa koko elinkeinorakenteen. Työikäinen väestö pienenee 3,2 miljoonasta 3,1 miljoonaan. Vuoteen 2030 mennessä eläkeläisten määrä on kasvanut puolella miljoonalla. Hoidon tarve on myös suuri, sillä yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa erityisen jyrkästi.

Kun tämä kaikki tapahtuu, missä duunissa kannattaa olla?

Vanhukset tuovat työtä

Vanhoja ihmisiä tarvitsee hoitaa. Mikäli yhteiskunnan palkanmaksukyky ei romahda vuoteen 2017 mennessä, sosiaalityöntekijöille, terveydenhoitajille ja lääkäreille löytyy paljon töitä.

Koska laitospaikoista on pulaa, monet vanhat ihmiset pysyvät kotona mahdollisimman pitkään. Neljän seinän sisään ei kuitenkaan jäädä, sillä aikaa vietetään erityisissä seniorien olohuoneissa, jotka tarjoavat kerhotoimintaa ja muuta virkistävää. Tulevat seniorit eivät olekaan pelkästään hoidon tarpeessa, vaan he ovat aktiivisia harrastus- ja hyvinvointipalvelujen kuluttajia. Näin ollen muun muassa liikunta- ja harrastusohjaajia tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän. Myös ravitsemusasiantuntemus tulee olemaan kovassa huudossa.

Koulutus ratkaisee paljon

Vuonna 2005 oli 25–34-vuotiaasta työvoimasta korkeakoulutettuja 28 prosenttia. Vuonna 2017 heitä on jopa 40 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että suurilta ikäluokilta vapautuvat työt täytetään ylikoulutetuilla ihmisillä. Koulutusta on silti pakko hankkia pysyäkseen samalla viivalla muiden työnhakijoiden kanssa. Myös uudelleenkouluttautumisen merkitys lisääntyy ja työntekijän onkin tärkeää päivittää tietojaan jatkuvasti. Työntekijän pitää jopa olla valmis opiskelemaan itselleen uusi ammatti kesken työuran. Kouluttajille riittää töitä.

Toisaalta asiantuntemuksen lisääntyminen väestössä johtaa työn luonteen muuttumiseen. Työvoima Suomessa pysyy kalliina, josta syystä savupiipputeollisuus karkaa rajojen ulkopuolelle. Samalla työnteko meillä keskittyy yhä enemmän tuotekehittelyn ja tietoresurssien hallinnan ympärille. Etenkin teknisten alojen asiantuntijat ja tietojenkäsittelyn ekspertit hyötyvät. Myös yleissivistävän akateemisen koulutuksen rooli voi korostua luovuutta ja monipuolisuutta arvostavassa työelämässä.

On myös monia muita hyviä uravaihtoehtoja. Upseerin työ tarjoaa varman uraputken myös tulevaisuudessa, heillä on käytännössä täystyöllisyys. Samoin yksityisellä turvallisuusalalla riittää jatkossakin duunia. Erilaiset kulttuurintuottajat ja matkanjärjestäjät hyötyvät matkailun lisääntymisestä. Myös opettajia tarvitaan aina, samoin lakimiehiä, lastenhoitajia, rakennustyöntekijöitä ja palomiehiä.

Yllättäviä tilaisuuksia

Viime vuosina suurin osa poliiseista on valmistunut suoraan kortistoon. Tämän tilanteen luvataan muuttuvan osittain jo tänä vuonna, mutta viimeistään ensi vuosikymmenellä. Poliisia saattaa jopa pian vaivata työvoimapula.

Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tähtäävät poliittiset päätökset puolestaan johtavat ympäristöteknologian merkityksen kasvuun. Tälle alalle voi olla vaikea kouluttautua suoraan, sillä sitä kehittävät tällä hetkellä monialaiset pioneerit. Kannattaa siis haistella tuulia ja pitää silmät auki.

Verkosta kaavaillaan pelastajaa kituuttaville taiteilijoille ja toimittajille. Uudet nettipohjaiset ansaintalogiikat voivat tuoda kuluttajan ja tuottajan lähemmäs toisiaan. Kun välikädet leikataan pois, vaikkapa kirjailijan tai muusikon työstään saama palkkio paranee. Vastaavanlaiset teknologiat saattavat myös mahdollistaa bloggaaja-ammattikunnan nousun.

Paperi- ja metsäteollisuutta on pidetty auringonlaskun alana. Työllisyys on hurjassa laskussa. Jotkut ovat pelotelleet, että paperiteollisuus katoaa kokonaan Suomesta. Suurimpia paperinkuluttajia kun ovat kehittyvät taloudet, kuten Kiina ja Intia, ja niiden alueilla on yllin kyllin resursseja oman kysynnän tyydyttämiseksi.

On kuitenkin myös toinen vaihtoehto. Sen mukaan Suomen metsiä ei tulla jättämään hakkaamatta. Metsä- ja paperiteollisuuden lyhytnäköiset irtisanomiset johtavat muutamassa vuodessa työvoimapulaan. Tällä hetkellä nuoret kaihtavat alaa synkkien työllisyysnäkymien vuoksi. Kun bioenergian kysyntä kasvaa 2010-luvun kuluessa, metsä- ja paperiala voi joutua todellisen pulman eteen.

Pessimistinen vaihtoehto

Voi olla, että kaikki yllä lupaillut tilaisuudet ovat puppua. Ehkä finanssikriisi paisuu vuosikymmenen mittaiseksi lamaksi. Massatyöttömyys näivettää yhteiskunnan maksukyvyn. Suurilta ikäluokilta vapautuvat vakinaiset työpaikat katoavat elinkeinorakenteen muutoksen kurimuksessa jäljettömiin. Käteen jää pätkätöiden yhteiskunta, jossa kurjistuneet työntekijät sinnittelevät epävarmuuden keskellä, eikä tulevaisuutta voi suunnitella.

Asiantuntijaraati

Työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen, Suomen historian professori Juha Siltala, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, Helsingin kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki

Näin juttu tehtiin

Kuukausipalkan keskiarvo perustuu Tilastokeskuksen sekä jossain määrin ammattiliittojen ja oppilaitosten tutkimuksiin. Pätkätyöläisten palkkioita ei ole voitu laskea tähän mukaan. Sairaanhoitajan, ympäristönsuojelutyöntekijän ja arkkitehdin palkka ovat julkiselta sektorilta, lakimiehen, kirjanpitäjän ja lääkärin yksityiseltä sektorilta.

Ammattikohtaiset työttömyysprosentit on pääosin johdettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuoden 2007 otoksesta. Paikoin on hyödynnetty ammattiliittojen ja oppilaitosten arvioita. Luvut ovat epätarkkoja. Tulosta vääristää paitsi ammattikohtaisten otosten pienuus, myös se, että yli 13 prosenttia työttömistä kuuluu ryhmään “ei ammattia”. Prosenttiluvut ovat siis enintään suuntaa-antavia.

Luokittelussa pitää huomata, että matalapalkkaisilla aloilla on paljon työttömyyttä. Siksi korkeapalkkaiset ammatit sijoitetaan luokkaan korkea työttömyys jo 4,5 prosentin työttömyysasteella, kun matalapalkkaisilla aloilla vastaava raja on 6,5 prosenttia. Raja korkean ja matalan palkan välillä on 2 500 euroa, joka vastaa kuntasektorin keskimääräistä kuukausipalkkaa.

Ammatin vaatima koulutusaste on määritelty vain selkeissä tapauksissa.