Satsaaminen pyöräteihin vaikuttaa moninkertaisesti verrattuna muihin liikennehankkeisiin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toteuttamasta tutkimuksesta ilmenee, että euron investointi Helsingin pyöräteihin toisi lähes kahdeksan euron hyödyt.
Saatu hyöty syntyisi ennen kaikkea terveysvaikutuksista ja aikasäästöistä.
Logiikka on selvä, vaikka laskutoimitukset varmasti monimutkaisia. Parempi pyöräverkosto saisi kaupunkilaiset pyöräilemään enemmän ja jättämään auton tai joukkoliikenteen käyttämättä. Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä suurin hyöty lisääntyneestä pyöräilystä tulisi nimenomaan terveysvaikutuksista, kuten kuolleisuuden alenemisesta.
Yhteiskunta kiittäisi paitsi parempikuntoisista kansalaisistaan, myös tehokkaammista työläisistä, jotka ehtisivät pyöräillen nopeammin työpaikalleen. Tutkimuksessa laskettiin rahallinen arvo myös väylien ylläpidolle, onnettomuuksille, ympäristövaikutuksille ja investoinneille.
Pidemmällä aikavälillä tutkimuksen luvut kertovat seuraavaa: vuosittaisen pyöräteiden rakentamiseen käytetyn 5-7 miljoonan nostaminen 10 miljoonaan vuosina 2013-2024 toisi 310 miljoonan euron hyödyt vuoteen 2054 mennessä. 20 miljoonan euron budjetti kilauttaisi samassa ajassa kuviteltuun kassaan 774 miljoonaa euroa.
Kansainväliset tutkimukset tukevat Helsingissä tehdyn tutkimuksen hurjia lukuja. Esimerkiksi Tanskassa on laskettu, että pyöräilystä saatava hyöty on 1,22 kruunua per kilometri, kun vastaavasti autoilu tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia 0,69 kruunua kilometriltä.
4 kommenttia
Harmaamassa
27.1.2013 16:24
Juu, ihan varmasti kaikki ajavat polkupyörällä ympäri vuoden räntäsateessa ja auraamattomilla pyöräteillä jos vain olisi pyöräteitä - hah- ihan naurettava tutkimustulos. Kerrataanpa faktat: Helsingin henkilöliikenteestä hoidetaan tällä hetkellä 80% henkilöautoilla - näistä autoilla liikkujista suuri osa tulee Helsinkiin kehä 3 ulkopuolelta - mitä luulette, onko polkupyörä / kevyt liikenne OIKEASTI minkäänlainen vaihtoehto päivittäiseen esimerkiksi 60km.n työmaaliikennöintiin tälle suurelle liikkujaryhmälle? Ratikkaverkon alueella asujien näkökulman toki tiedämme, mutta hehän eivät oikeasti tietenkään sitä autoa välttämättä tarvitsekaan.
Nämä pyöräilyn ihannoijat ovat vahvasti oman suppeanäkökulmaisen ideologiansa vankeja - se heille toki suotakoon - enkä tietenkään vastusta pyöräilyä liikuntamuotona enkä soveltuvin osin jopa työmatkaliikkumisen muotona, mutta älkää hyvät utupäät uneksiko, että Teitä ja ideoitanne joissa maalataan pyöräilyn pohjoiskoreamaisen propagandan unelmakuvia otetaan oikeasti isossa mittakaavassa tosissaan..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Filla rilla
17.6.2013 12:44
Isossa mittakaavassa tosissaan... Sehän tässä juuri on ongelma. Vaikka kuinka todistetaan, suunnittelussa ei oteta tosissaan. Peltilehmä on niin pyhä että ihmiselle ei jää arvoa kaupunkisuunnittelussa. Huoh.
Onko se sinulta pois jos joku pääsee pyörällä joka paikkaan? Mitä haittaa siitä olisi? Konkreettisesti, ei mielikuvissa. Katselepa esim. Köpiksessä pyöräilyliikennettä. Jos nekin kaikki olisivat omilla peltikuorillaan liikkeellä, kaupunkiin ei pääsisi edes bussilla.
Oikeasti toimiva pyörätieverkosto tekee tilaa autoilijoille. Mieti sitä.
oikeitalukemia
27.1.2013 22:33
Mistä näitä vouhottavia "faktat pöytään" keksimällä ne itse- ihmiset ilmaantuu aina? Jos taksit lasketaan mukaan, niin 39% pk-seudun liikenteestä on yksityisautoillen taitettuja. Tuolta voi tarkistaa taulukko numero 4:stä: http://innovatiivinenkaupunki.aalto.fi/fi/current/news/helsinki_study_2012_web-1.pdf
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Harmaamassa
10.10.2013 23:49
Helsingin kaupunki ei edelleenkään ole yhtäkuin koko pääkaupunkiseutu. Koko pääkaupunkiseutua liikenteen kannalta tarkkailtaessa (joka on ainoa oikea tapa tutkia alueen liikennettä ellei ole tarkoitus saada jotain ideologisista lähtökohdista vääristeltyä tietoa) täytyy ottaa huomioon nimenomaan eniten kasvavat alueet eli ympäryskunnat - siellä auto on marginaaliryhmät poislukien ainoa käyttökelpoinen kulkuväline työpaikkaliikenteessä. Ympäristökunnista Helsinkiin suuntautuva työmatkaliikenne tuppaa järjestään unohtumaan 'Helsinki-lasit' päässä asiaa tutkivilta tutkijoilta. Liikennesuoritteen määrissä nimenomaan tämä kasvava ympäristökuntien henkilöautoliikenne on se, jonka kasvuun liikennesuunnittelussa tulee varautua - sitä ja sen kasvua ei julkisen palvelun tai pyöräverkon parannuksilla kehä3.n sisällä vähennetä käytännössä lainkaan. Mm. alueen ely-keskuksen (ideologiavapaassa) tutkimuksessa on mitattu nimenomaan alueen liikennesuoritteen määriä ei esimerkiksi yksittäisiä matkatapahtumia, jotka ovat täysin irrelevantti mitta mitatessa liikennettä - matkatapahtuman kesto ja matkan pituus tulee luonnollisestikin ottaa huomioon liikenteen määrää arvioitaessa - näin todelliseen liikennesuoritteeseen perustuvan laskutavan mukaan henkilöautot hoitavat hieman tilastosta/laskutavasta riippuen n.70-80% pääkaupunkiseudun henkilöliikenteestä..