The Guardianin The Last Job on Earth -animaation keskiössä häärii Alice. Alicen tekee erikoiseksi se, että hän on ainoa ihminen maailmassa, jolla on vielä työpaikka. Maailma, jossa hän elää on kaukana elämästämme arjesta. Ainakin toistaiseksi.
Tulevaisuusanimaatiossa Alice lähtee töihin ja työmatkalla selviää, millaiseksi maailma on muuttunut: otsikko kertoo, kuinka huhut työpaikoista ovat aiheuttaneet pakolaiskriisin Intiassa, työmatkalla vastaan tulee yli 30-vuotiaiden vanhainkoti ja ruokapankin edessä kiemurtelee pitkä jono nälkäisiä.
Videon lopussa pari sitaattia liittää animaation mahdolliseen tulevaisuuskehitykseen:
“Koneet saattavat viedä 50 prosenttia töistä seuraavan 30 vuoden aikana”, sanoo tietojenkäsittelytieteiden professori Moshe Vardi Ricen yliopistosta.
“Koneet ovat jo ottaneet hoitakseen tehtäviä, joita emme tulleet ajatelleeksi - tai edes osanneet kuvitella - vuosikymmen sitten”, sanoo Bank Of Englandin pääekonomisti Andy Haldane.
Presidentti Barack Obama on arvioinut, että USA:ssa automaatio uhkaa jopa 62 prosenttia töistä, kun matalan palkan duunit siirtyvät koneiden tehtäväksi. Oxfordin yliopiston vuoden 2013 arvion mukaan puolet töistä tulee koneiden hoidettavaksi 10-20 vuoden aikana. Tutkimuslaitos McKinseyn raportti kertoo, kuinka jo nykyteknologia voisi korvata 45 prosenttia ihmisten tekemästä työstä.
Osalle suomalaisista mahdolliselta tuntuva ajatus täystyöllisyydestä ei saa enää tuulta alleen ainakaan kehittyvissä maissa, joissa robottien uhka työpaikoille on kehittyneitä länsimaita suurempi. Näistä kärkiesimerkkinä Etiopia, joka Maailmanpankin arvion mukaan saattaa menettää jopa 84 prosenttia nykyisistä työpaikoistaan. Vaikka luku olisi yläkanttiin, jää 100 miljoonan asukkaan maahan silti kymmeniä miljoonia työttömiä.
Kuinka vakava uhka robotit ja automaatio ovat ihmiskunnan hyvinvoinnille? Uusia töitä ei näytä syntyvän samalla tahdilla, mitä vanhoja kuihtuu. Toisaalta koneiden tekemät raskaat tai yksitoikkoiset työt vapauttavat ihmisten voimavaroja luovuudelle, jonka pitäisi parantaa myös työn tehokkuutta. Positiivinen ajattelija näkeekin yhteiskunnan ainoana tulevaisuuden haasteena sen, miten tehokkuuden aikaansaama hyvinvointi jaetaan edes jokseenkin tasaisesti ihmisten kesken.