Mistä on kansanedustaja tehty?

Kansanedustajien tehtävä on ajaa äänestäjiensä asioita. Tyhmempi voisi luulla, että eduskunta on kattava ja totuudenmukainen otos kansasta. Vaikka ajatukset osuisivat yhteen, vastaavatko edustajat fysiikaltaan tai tavoiltaan äänestäjiä? Halusimme selvittää, millainen on keskimääräinen suomalainen kansanedustaja ja kuinka onnistunut läpileikkaus eduskunta on Suomen kansasta. Lähetimme 200 kansanedustajalle sähköpostitse kyselyn, johon vastasi 129 edustajaa. Kahdeksan kieltäytyi vastaamasta ja 63 oli tavoittamattomissa.

Tulokset: Eduskunnan keski-ikä on peräti 48 vuotta, kun se Suomessa on 39 vuotta. Arkadianmäellä on edustettuna kolme sukupolvea. Eniten ikää on kertynyt 68-vuotiaalle Kalevi Lammiselle, joka voisi olla nuorimman edustajan, 26-vuotiaan Satu Taiveahon, isoisä.

Vaan millainen on edustajan ulkomuoto? Kansanedustajat ovat sinisilmäisempiä kuin muut suomalaiset. Kahdella kolmesta edustajasta on sinistä silmissä, kun koko väestössä sinisilmäisiä on puolet. Suomalaisten naisten yleisin kengännumero on 38, sama kuin naisedustajilla. Eduskunnan pienijalkaisin on Kokoomuksen Raija Vahasalo, jonka kengännumero on vain 35.

“Näin pieniä kokoja ei löydä juuri mistään. Silloin, kun löydän jalkaan sopivat kengät, ne on otettava, tykkäsi niistä tai ei”, toteaa Vahasalo.

Kävely ei suju ongelmitta liian isoilla monoilla. Vahasalo on kaatuillut muun muassa eduskunnan käytävillä liian suurilla avokkaillaan. Nyt hän on kehitellyt kenkäongelmaansa ratkaisun.

“Liian isot saappaat saa sopiviksi käyttämällä pohjallisia sekä täytteitä kantapäissä.”

Suomalaisen miehen ja miesedustajan yleisin kengännumero on 43. Suurimmat kalossit ovat Tony Halmeen jaloissa. Koko on 47.

“Teetin Italiassa kengät, joilla kehtaa kävellä eduskunnassa. Ainoa huono puoli on eduskunnan vahatut lattiat. Kengät narskuu kävellessä, joten en pääse hiipimään kommarien selustaan”, Halme kertoo.

Ei ole yllättävää, että kansanedustajat ovat keskimääräistä kansalaista kolme senttiä pidempiä. Pituuden on tutkittu jossakin määrin korreloivan hyvän yhteiskunnallisen aseman kanssa. Miesedustajien keskipituus on 181 cm, naisedustajien 168 senttiä. Pisin kansanedustaja on 198-senttinen Matti Vanhanen. Lyhin taas on Riikka Moilanen-Savolainen, jolla on pituutta 156 senttiä. Eduskunnan naiset huolehtivat painostaan paremmin kuin miehet. Naisedustajat ovat normaalipainoisia ja heidän painoindeksinsä on yhden pienempi kuin muulla naisväestöllä. Eduskunnan miehet sen sijaan ovat lievästi ylipainoisia. Heidän painoindeksinsä on lähes 28, kun suomalaisilla miehillä se on 26. On arvioitu, että 70 prosenttia diabeteksesta, 50 prosenttia verenpainetaudista ja 30 prosenttia työkyvyttömyydestä vältetään ilman lihavuutta. Kevyin kansanedustaja on 46 kiloa painava Janina Andersson ja painavin 141-kiloinen Tony Halme.

Naimisissa
Kansa.............68%
Kansanedustajat...78%

Tupakoi
Kansa.............23%
Kansanedustajat...12%

Absolutisti
Kansa..............9%
Kansanedustajat...10%

Kuuluu kirkkoon
Kansa.............87%
Kansanedustajat...82%

Saanut työttömyysetuuksia
Kansa.............20%
Kansanedustajat...20%

Harrastaa sauvakävelyä
Kansa..............9%
Kansanedustajat...35%

Synnyttänyt lapsen
Naiset 80%
Yli 18-vuotiaat* naiskansanedustajat (*arvio) 66%

Ei ajokorttia
Kansa.............20%
Kansanedustajat...4%

Vasenkätinen
Kansa.............10%
Kansanedustajat...7%

Keskipaino

Kansa
Naiset 65 kg
Miehet 82 kg

Kansanedustajat
Naiset 65 kg
Miehet 89 kg

Homoseksuaali*)
Kansa.............3%
Kansanedustajat...0%
*) Arvio

Yksinhuoltaja
Kansa.............13%
Kansanedustajat...2%

Yli 65-vuotias
Kansa.............15%
Kansanedustajat...1%

Käynyt armeijan
Miehet...............80%
Mieskansanedustajat..88%

Kokeillut huumausaineita
Kansa.............9%
Kansanedustajat...4%

Lähteet: Tilastokeskus, Työhallinto, Kansanterveyslaitos, Suomen Latu ry., Ajoneuvohallintokeskus, Optisen Alan Tiedotuskeskus, Puolustusvoimat, Kela.

Eduskunnan pahikset

Noin viisi prosenttia suomalaisista on tuomittu oikeusistuimessa rikoksesta. Eduskunnassakaan ei istu puhtaita pulmusia: kolme prosenttia edustajista on joskus tuomittu rikoksesta. Esimerkiksi Mikko Alatalo sai 30 vuotta sitten sakot lievästä huumausainerikoksesta. Lisäksi kolme kansanedustajaa on tuomittu rattijuopumuksesta: Tanja Karpela, Olli Nepponen sekä Jan Vapaavuori, joka on tuomittu aikoinaan myös pahoinpitelystä. Vuonna 1995 Vapaavuori sai lähteä silloisen oikeusministeri Sauli Niinistön avustajantehtävistä, sillä hän ei ollut kertonut julkisuuteen vuotaneesta pahoinpitelytuomiosta kenellekään. Tony Halme on saanut tuomion hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä. Ansioitunein on kuitenkin Kauko Juhantalo, joka on tuomittu muun muassa lahjusten vaatimisista, virkavelvollisuuden tahallisesta rikkomisesta sekä kirjanpitorikoksesta. Mutta äänestäjillä on lyhyt muisti. Juhantalo on jälleen eduskunnassa.

“Poliitikoilta kyllä vaaditaan keskimääräistä korkeampaa moraalia, mutta kun oikeuslaitoksen langettamat rangaistukset on kärsitty, poliitikkoa pidetään taas puhtaana. Esimerkiksi Juhantalolla on oman vaalipiirinsä äänestäjien luottamus, sillä hän on hoitanut hyvin asioita Kankaanpäässä”, toteaa politiikan tutkija Sami Borg.

Mutta missä kulkee äänestäjien suvaitsevaisuuden raja?

“Äänestäjät kavahtavat siveysrikoksia, mutta esimerkiksi rattijuopumus unohdetaan nopeasti, jos humalainen kuski ei ole aiheuttanut muille vahinkoa. Moraalinen sallivuus on lisääntynyt huomattavasti. Vielä 30 vuotta takaperin ihmeteltiin kansanedustajaa, joka eli avoliitossa eikä avioliitossa”, Borg muistuttaa.

Voiko rikoksen tehneet kansanedustajat leimata rikollisiksi?

“Rikos on yksittäinen tapahtuma. Jos joku voittaa lotosta neljä oikein -tuloksella, ei häntä kutsuta lottovoittajaksi. Rikollisen leiman saavat vain Jammu Siltavuoren kaltaiset tapaukset”, toteaa rikosoi-keuden professori Pekka Koskinen.