Kirsti Lonka todisti jo 2000 -luvun alkupuolella eräässä Nuorkauppakamarin seminaarissa meidän kaikkien olevan kyborgeja. Olen miettinyt asiaa monesti. Mikä kyborgi on? Miten meidän kybernetiikka on kehittynyt 2000-luvulla?
Kyborgi (engl. cyborg) tarkoittaa biologista organismia, johon on yhdistetty jotain, ihan mitä tahansa ihmisen valmistamaa tekniikkaa.
1) Sinulla on lisämuisti
Nykyaikainen kyborgi käyttää muistinlaajennosta. Nykyaikaiset ihmiseen liitettävät lisämuistit osaavat muistaa syntymäpäiviä, puhelinnumeroita ja kommunikoida telepaattisesti toisten kyberneettisten organismien kanssa.
Kirsti Lonka esitti havainnont, että yksi tyypillisimmistä lisämuisteista on kännykän puhelinmuistio. Emme enää muista ihmisten puhelinnumeroita, vaan olemme ulkoistaneet teknologiselle vempaimelle osan muististamme. Älypuhelin on nykyaikaisen kyborgin vakiovaruste.
2) Hyödynnät alkeellista telepatiateknologiaa
"Telepatia eli ajatuksensiirto on parapsykologinen ilmiö, jolla tarkoitetaan kykyä kommunikoida toisten kanssa ajatuksen välityksellä." - Wikipedia
Moni meistä nykyään saa telepaattisia viestejä taskuunsa. Värinä taskussa signaloi keskushermostoamme siirtämään näköaistin kautta viestin facebook kaverimme kommentista aivoihimme. Sanattomasti viestimme toisillemme. Hyödyllistä ja nykyaikaista. Värinähälytyksen kautta herättävä mobiiliviestintä on yksi nykyaikaisimmista telepatian muodoista. Olemassa on jo vielä modernimpaa silmälaseihin integroitua teknologiaa, joka herättää meidän telepatiavastaanottimemme ilman käsien heiluttelua tai taskuvärinöitä.
Aivo-ohjattu teknologia on jo niin pitkällä, ettei mene montaa vuotta kun instaus, facebookkaus ja tweettailu sujuu suoraan ajatuksen voimalla.
3) Ohjelmoit itseäsi joka viikko
Jokaisella ihmisellä on päässään tietokone, joka on ohjlemoitu sekä tahdonalaisten että tahdosta riippumattomien toimintojen aikaansaamiseen. Tyypillisimpiä toimintaketjuja aivoissamme on Tunne-Ajatus-Toiminta -ketju.
Tyypillisimpiä ihmisen rutiineista on nälän tunteeseen reagointi. Kun nälän tunne syntyy, se on oikeastaan tarve. Se vie ajatukset pois työstä. Viimein syömisen tarve tulee niin voimakkaaksi, että työ keskeytyy ja ihminen menee syömään. Mikäli hän ei tyydytä syömisen tarvettaan, hänestä tulee ärtynyt, kiukkuinen ja levoton. Kun tarve on vihdoin tyydytetty, hän voi palata rauhassa töihin.
Ohjelmoimme itsellemme rutiineja. Tyypillinen on herääminen. Opetamme itsemme, että kännykän herätyskellon ääni on signaali sille, että on aika herättää tarve heräämisestä. Tarve on tunne jota vastaan voi kamppailla. Motivaatiosta riippuen joko pakotamme tai innostamme itsemme heräämään. Kivana päivänä herääminen merkitsee iloista tunnetta, tylsänä päivänä mälsää tunnetta. Molemmissa ohjelmallisesti aiheutamme meille tunteen syntymisen, joka sitten aiheuttaa jälleen toimintaketjun Tunne-Ajatus-Toiminta.
Kybernetiikalla lisää tehokkuutta
Voimme hyödyntää kyberneettisiä ominaisuuksiamme myös toimintamme tehostamiseen. Olen aikaisemmin kirjoittanut aiheesta pari vinkkiä miten itse hyödynnän kybernetiikkaa ja itseohjelmoitavuutta.
Tässä pari vinkkiä:
- Tavoitteiden seurannan kyberneettinen muistutin: http://www.city.fi/profiilit/lavas/blogi/tee+itsellesi+menestysmuistutin+joka+muistuttaa+sinua+unelmistasi/124337
Ei-kyberneettinen rutiini. Suoraan aivoihin ohjelmoituna: http://www.city.fi/profiilit/lavas/blogi/rutiineilla+lisaa+tehokkuutta+muuta+aamukahvirutiinista+aamukahvi-ja+kropanherattelyrutiini/124262
Miten itse hyödynnät kyberneettisiä lisälaitteita? Ohjelmoitko itse itseäsi? Kerro meille parhaat vinkit.
Menestystä elämääsi!
Ilkka Lavas