Media-alalla tapahtuu! Mediaparoni Ilkka O. Lavaksen luotsaama City Digital sai massiivisen pääomasijoituksen ja Lavas marssi Sanomataloon.
Cityn käytävillä huhutaan, että pitkien neuvottelujen tuloksena hän yritti jo viime vuonna ostaa koko Ilta-Sanomia, mutta kauppa olisi silloin jäänyt siihen, että sai ostettua ainoastaan NYT -liitteen sekä koko Hesarin.
Media-ala konsolidoituu. Demokratia lisääntyy. Media-ala kehittyy. Journalismi löytää uusia muotoja kun ammattilaiset julkaisevat kirjoituksia, videoita ja kuvia blogeissa ja itsenäisissä medioissa. Samalla media-ala löytää uusia bisnesmalleja sisältömarkkinoinnista sekä digitaalisista palveluista. Tänä vuonna nähty konsolidaatio, lehtikauppa ja palvelukehitys on vain pieni otos edessä olevasta media alan täydellisestä uusjaosta!
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
mediaparoni, City-lehden julkaisija
Tubecon on tubettajien suurtapahtuma. Tubecon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. 2015 vuonna Hartwall Areenalla järjestetty Tubecon oli jo ensimmäistä kertaa loppuunmyyty. 10500 osallistujaa tietävät mitä tahtovat. Ensimmäiset olivat ovella jo kolmelta aamuyöstä.
Parhaat tubettajat 2015
Tubeconissa palkittiin parhaita tubettajia. Tube Awardsit jaettiin yhdessätoista kategoriassa ja palkitut olivat:
Tulokas - Pernilla Böckerman
Lifestyle - Mariieveronica
Moto - Stunt Freaks Team
Musa - Steve ´n´Seagulls
Tubettajaryhmä - Stunt Freaks Team
Huumorikanava - Papananaama
Pelikanava - Lakko
Vloggaaja - Pinkku Pinsku
Yleisöäänestyksen voittaja - Niilo22 (toim huom: onkohan tuloksia manipuloitu tai onkohan otos varmasti ihan kattava ???)
Miestubettaja - Lakko
Naistubettaja - Mmiisas
Miksi Tubeconiin?
Tubeconissa voi bongata livenä YouTubessa seuraamiaan tähtiä, siis tubettajia. Kun Facessa ja Instassa seurataan, niin tubessa subataan (subscribe) tai tilataan. Tubessa videoita myös kommentoidaan ja niistä voi tykätä (laikkaa, likettää, like) tai antaa peukkua alaspäin (dislike, dislaikkaa).
YouTubessa ammattimaisia tubettajia oli viime vuoden Tubeconin aikaan vasta noin 3, nyt ammattimaisia tubettajia on noin parikymmentä. Harrastajatubettajia onkin sitten enemmän ja juuri suureen mikroyleisöjen massaan tämän uudenlaisen "television" suosio perustuukin. Tubettaminen kasvattaa suosiotaan ja uusia tubettajia on tullut suomeen viimeisen vuoden aikana 58000. Kilpailu huomiosta kovenee ja vain harvoilla suosituilla tubettajilla on Suomessa yli 100000 tilaajaa.
Median pirstaloituminen näkyi myös Tubeconin ohjelmassa. Pieniä meet&greet mikrotapahtumia oli jatkuvalla syötöllä joka puolella Hartwall Areenaa. Piti tietää missä pitää olla ja mihin aikaan, jotta sai nimmarin siltä omasta mielestä parhaalta tubettajalta. Päälavalla ohjelmien kestot olivat nopeatempoisia ja nopeasti vaihtuvia. Jos Flow festareilla bändin keikka kestää tunnin, niin Tubeconissa tubettaja on lavalla 10 minuuttia, korkeintaan 20 minuuttia. Vanhempien mielestä ohjelma vaikuttaa poukkoilevalta, sekavalta ja pirstaleiselta, nuorille se on uutta normaalia.
Kulutuskäyttäytyminen muutoksessa
Terhi-Anna Wilska, sosiologian professori Jyväskylän yliopistosta kertoo, että
"nuorten keskittymisaika on lyhentynyt paljon liittyen erityisesti median kulutukseen. Myös kaikenlainen vuorovaikutteisuus on lisääntynyt siinä mukana. Eli oli kyse mistä tahansa kuluttamisesta, niin halutaan osallistua, jakaa kokemusta ja kuulla muiden kokemuksia ja mielipiteitä. Kulutus on siis paitsi lyhytjänteisempää, myös paljon kollektiivisempaa kuin aikaisemmin. Urheilun katsominen on toinen hyvä esimerkki; kukaan (nuori) ei tee sitä enää ilman sosiaalisen median "seuraa"."
Tubecon on kulutuskäyttäytymisen lisäksi myös esimerkki siitä, että tulevaisuuden tähdet tulevat aivan uusista kanavista esille. Perinteinen Idols tai Big Brother julkisuus saa jatkuvasti rinnalleen uusia kanavia. Kanavia joissa fanikulttuuri syntyy ja syvenee uudella sosiaalisen median tavalla. Flowssa ihmetellään, että mikä ihme on Tubecon ja samaan aikaan Tubeconissa ollut sukupolvi ei ole kiinnostunut Flown artistikattauksesta pätkääkään.
Maailma muuttuu reaaliaikaiseksi. Lineaarisen television aikakauden kasvaneille on ollut luonnollista odottaa jotain ohjelmaa. Diginatiivit taas ovat tottuneet siihen, että kännykkä on aina mukana ja heti voi instata, viestittää tai soittaa kaverille heti, kun olet saanut oman tubetähden nimmarin.
YouTube on suosittu varsinkin 12-20-vuotiaiden joukossa ja se kasvattaa jatkuvasti suosiota kaikenikäisten suomalaisten keskuudessa.
Mitä Suomen YouTubessa tapahtuu?
Suomitubessa on vuodessa on tapahtunut paljon. Tubeconin luova johtaja Pauli Kopu kertoo että viimeisen vuoden aikana Suomitubeen on tullut 58000 uutta tubettajaa. Samaan aikaan Suomitubettajat ovat ehtineet julkaista jo 945000 videota. Pauli kertoo, että kommentointi YouTubessa on ahkeraa ja suomitubettajien videoita onkin kommentoitu 4,7 miljardia kertaa viimeisen vuoden aikana.
Suomitubettajien videoita on katsottua yhteensä 2,7 miljardia kertaa viimeisen vuoden aikana.
YouTube on mainosrahoitteinen
YouTube on Googlen omistama alusta ja sovellus. YouTube myy mainoksia tubettajien videoiden alkuun ja ottaa tästä oman siivunsa. Tubettajat tienaavat myös promoamalla tuotteita: Pelikanavilla näkyy pelejä, pelikonsoleita, energiajuomia. Meikkikanavilla näkyvässä roolissa ovat sponsorien meikit. Urheilukanavilla tubettaja saa rahansa usein lisäravinnekauppiailta. Tubettajien sponsorointia voi verrata urheilusponsorointiin. Tässä vielä toistaiseksi tuotteet ovat paita- ja lippislogojen sijaan isommassa roolissa.
YouTube haluaa lanseerata tilaajamaksut
Tuben mainosrahalla ei Suomessa elä juuri kukaan. Vain muutama (1-3) pääsee kunnollisiin 50-150k vuosiansioihin. Hekin satunnaisesti. Useimmat tekevät tubettamista harrastuksena ja vain harva (20-50 henkeä) elää tubettamisella.
Matalan palkan vuoksi mediatalot pysyvät ahkerasti YouTubesta poissa. Youtube vaatii kansainvälisen yleisön. Suomen kielellä on harvinaista, jos saa yli 100000 tilaajaa. Parhaimmilla suomalaisilla tubettajilla onkin englanninkielinen kanava ja englanninkielisiä videoita. Vasta miljoonasta videosi katselusta saat nimittäin noin 3000 euroa.
Lisätuloja tubettaja saa makeis-, juoma-, vaate-, meikki-, brändi yms sponsoreilta, mutta kunnon tuloihin pääsee vasta kun saa kansainvälistä näkyvyyttä ja menestystä. 40 miljoonaa katselukertaa tarkoittaa silloin jo 120000 euron tuloja. Siksi moni tubettaja siirtyy nopeasti tekemään tubettamista kansainväliselle yleisölle.
Tubettamisessa jokainen voi kasvaa tähdeksi
Tubettajilla on tilaajia, joille puhelimiin menee automaattisesti tieto, kun kanavalla on uusi video. Pienet 1000-5000 ihmisen yleisö voi keskittyä jonkin tuotteen tai aiheen ympärille. Massamedian sijaan keskitytään pieniin kiinnostusaiheisiin. Tubettajista osa tekee videoita yksin, osa porukalla. Jokaisella on oma fanijoukkonsa.
Tubecon on melkoinen sekoitus päälavalla tapahtuvaa liveshowta, mutta tärkeimpiä tapahtumia ovat tubettajien tapaamiset, sillä mikään ei ole upeampaa kuin nimmarin saaminen tubekanavan pitäjältä. Haastattelen muutamia osallistujia ja kysyn:
Miksi tulit Tubeconiin?
"Haluun nähdä cessupetshopsin ja muita petshop -tubettajia"
"Tulin kattoo stuntsfreakteamia"
"Haluun nähdän Herban (herbalisti) n ja Lakon"
"Emmätiiä. Kaikkee. Haluun mentaalisavukkeen nimmarin."
"Haluun nähä mariaveronican ja saada ainaki siltä ja ehkä soikkun nimmarin"
"Haluun nähdä ku Wildeem pelaa"
Tubecon on siis täynnä genrejen tapaamisia, tilaisuuksia, kilpailuja ja livepelaamista sekä muuta hauskaa tekemistä.
Esiintyjien joukossa nähtiin muun muassa Soikku, Eetu, Justimus, Mmiisas, Herbalisti, Lakko ja Mentaalisavuke sekä kymmeniä muita kotimaisia ja kansainvälisiä YouTube-tähtiä.
Tubecon #meeikiusata
Duudsonit ja muut Töttöröön tubettajat pitivät Tubeconissa esillä #meeikiusata kampanjaa.
"Kiusaajan pitäis kattoa peiliin. Usein kiusaaja pelkää ja suojautuu itse kiusaamista vastaan kiusaamalla. Ei tartte pelätä. Kiusaaminen ei ole mitenkään hyvä puolustautumismuoto.", sanoo MariaVeronica ja jatkaa: "Ei pidä välittää kiusaamisesta. Rakastakaa itseänne."
MCN:t ovat Tubettajien managereita
Youtubessa on Suomessakin aktiivisena muutamia MCN:iä, eli multi channel networkejä. Suomessa aktiivisia MCN:iä ovat suomalainen Töttöröö, ruotsalainen Splay sekä ruotsalainen United Screens. Nämä keräävät tubettajia yhteen ja myyvät mainostajille mainoksia. Töttöröö Networkin tallissa on Duudsoneiden lisäksi paljon maailmankuuluja tekijöitä, mm Stuntsfreakteam ja suomen tähtinimiä. Töttöröön idea onkin etsiä talentteja ja tuottaa laatuvideota YouTubeen, mutta myös muihin jakelukanaviin. MCN:t ovat siis digimaailman tuotantoyhtiöitä. MCN:stä seuraava vaihe on MPN, eli Multi Platform Network. MPN julkaisee videoita usealla alustalla: Facebookissa, Youtubessa, Instagramissa sekä medioiden julkaisualustoilla. MPN:n etu on, että se tavoittaa myös YouTuben ulkopuolisen maailman.
Tubettajilla on yhteishankkeita: #meeikiusata sekä Pienempikuinkolme ry. www.Pienempikuinkolme.fi yhdistys haluaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Hankkeessa mukana
Tubecon on uudenlaista kulttuuria ja tapahtuman suosio osoittaa, että tällaiselle on kysyntää. Tubecon tuplasi vuodessa kävijämäärän 5000 kävijästä 10500 kävijään ja laajenee vuonna 2016 myös Ruotsiin. TubeConiin kiteytyy yksi tämän hetken nuorisokulttuurin suurimmista ilmiöistä. YouTube tubettajineen on tullut jäädäkseen. Yli 1,2 miljoonaa suomalaista katselee YouTube-sisältöjä päivittäin ja jopa 2,2 miljoonaa viikoittain. Maailmalla YouTube-tähdet menevät suosiossaan jo ohi perinteisten julkkisten, kiteyttää TubeConin vastaava tuottaja Eevamaria Vassinen.
Hienoa toimintaa! Tubeconin järjestäjille ja tubettajille hatunnosto! Menestystä elämääsi!
Median murroksessa voittaa se, kuka saa tehtyä laadukkaita sisältöjä ja saa lukijoita sisällöilleen.
Saksalainen Die Zeit -lehti on oivaltanut sisältöjensä laadukkuuden ja kääntää laatusisältöjään myös isojen massojen kielille esim englanniksi.
Englanninkielinen mediamarkkina on isompi kuin saksankielinen
Lukijat haluavat lukea sisältöjä suomalaisten medioiden onneksi omalla äidinkielellään tai ainakin jollain tutulla kielellä. Saksaa ei maailmassa osaa kuin 100 miljoonaa ihmistä, eli kyseessä on keskisuuri kieliryhmä. Englantia ymmärtää noin 1200 miljoonaa ihmistä, eli 12 kertainen markkina. Englanninkielisellä sisällöllä on potentiaalisesti isompi lukijamäärä ja siksi saksalaiset mediat ovat alkaneet kääntää sisältöjään myös englanniksi.
Mediatalojen pitää skaalata lukijakuntaa ylöspäin. Saksankielinen mediamarkkina on äärimmäisen kilpailtu ja siksi saksalaisten medioiden pitää etsiä asiakkaita myös Saksan ulkopuolelta.
Laadukkaita sisältöjä englanniksi
Die Zeit:in lisäksi kiinnostavia sisältöjä englanniksi tuottavat Handelsblatt ja Der Spiegel.
Sisältökilpailussa pärjää se media, joka pystyy luomaan lukijoille lukijasuhteen ja luotettavan imagon, laadukkailla sisällöillä.
Suomalaisilla medioilla on paljon laadukasta sisältöä ja mielestäni meidän kannattaa ottaa mediamurroksen globaaleista mahdollisuuksista kaikki irti. Media voi olla uusi suomalainen vientituote. Ennen veimme paperia, voisimmeko nyt viedä sisältöä. Suomella on laadukkaan koulutuksen ja luotettavan toimijan maine. Maine mahdollistaa menestymisen. Media on aina käsityöläisyyttä, koska laatusisältö ei synny ilman laadukasta journalismia. Media on nykyajan käsityöläisyyttä. Vienti rajojen yli on helppoa ja nopeaa.
Kilpailu tulee olemaan kovaa, mutta emmehän me suomalaiset pelkää kilpailua? Mehän haluamme olla maailman parhaita! Menestystä elämääsi !
Digitalisoituminen vapautti kilpailun. Ennen media omisti yleisön. Nykyään lukijalla on valta: hän valitsee joka päivä mitä medioita kuluttaa. Kilpailun vapautuminen tarkoitti sitä, että median toimijat alkoivat puhumaan fragmentaatiosta tai mediakentän pirstaloitumisesta.
Kun media pirstaloituu, tarvitaan mainosverkkoja, jotka kokoavat toimijat yhteen
Ostajalle pirstaleinen mediakenttä on haastava. Suomessa on yli 1000 nettisivua, joista voi ostaa mainostilaa. Ei kukaan voi tuntea jokaista. Mainosverkkobisneksen tarve syntyy median pirstaloitumisesta ja siitä, että tarvitaan tarkempia kohdentamisen työkaluja.
Perinteiset mediat ovat jo muuttuneet mainosverkoiksi
Kun katsot tarkasti vaikkapa suomalaisen mediakentän top-listaa eli TNS Metrixin päälistaa, huomaat, että isoimmat mediat eivät olekaan enää yksittäisiä medioita, vaan useasta mediasta koostuvia perinteisen median nimellä myytäviä mainosverkkoja.
Perinteiset mediat kuten Iltalehti, Iltasanomat, HS, Suomi24 ja meidän City Digital ovat muuntautuneet medioista mainosverkoiksi. Nämä mainosverkot koostuvat useasta mediasta / nettisivusta, joilla on yhteisenä tunnisteena samankaltainen "hattu".
Median valinnan lisäksi ostajalla on mahdollisuus valita yleisö
Mainosverkkoa tarvitaan, jotta ostajan on helpompi ostaa. Printtiaikakautena ja TV-aikakautena ainoa kohdennustapa oli valita sopiva media. Media tunnistettiin mediatutkimuksella, joka on useimmiten yhden tai useamman kerran vuodessa toteutettava paneelitutkimus.
"Oli helppoa, kun ei ollut nettiä. Piti vaan ostaa sopiva printtimainos ja miettiä ostaako myös telkkaria tai radiota. Usein ei ollut varaa telkkariin, joten ostettiin radiota. Sitten 90-luvulla tuli nettisivut. Perustettiin omat nettisivut. Nykyään media on niin pirstaleinen, että on vaikea pysyä perässä ja tietää mistä ihmiset saa oikeasti kiinni." - kommentoi nimettömänä eräs suomalaisen top100 firman Markkinointijohtaja
Yleisön kohdennuksessa kysymys on siitä, että voit valita haluamasi yleisön ja ostaa mainostilaa suoraan yleisökohdennuksella. Voit valita haluatko kohdentaa mainosviestisi:
- Kiinnostusalueen mukaan, esim matkailusta, urheilusta tai jääkiekosta kiinnostuneille
- Perhetietojen mukaan, esim sinkut tai perheelliset
- Sukupuolen mukaan: esim naisisille
- Iän mukaan, esim 35-55 vuotiaille
- Postinumeron perusteella, esim K-kauppias voi mainostaa lähellä asuville
Median ostajan ei tarvitse enää ostaessa muistaa millä medialla on minkäkin tutkimuksen mukaan tietty kohderyhmä vaan riittää kun valitsee yleisön. Nykyaikainen mainosteknologia hoitaa kohdennuksen sopiviin medioihin.
Valintavaihtoehtoja tulee lisää, mediakonsultteja ja mediatoimistoja tarvitaan
Median ostaminen on muuttunut jo senkin myötä, että mainontaa mitataan entistä ahkerammin. Median ostajilla on edelleen oltava strategisia tavoitteita:
- minkä kohderyhmän haluan saavuttaa kampanjalla
- miten haluan puhutella kohderyhmää kampanjallani
- mitä brändini puolia tuoda esiin kampanjassa
Taktisilla kampanjoilla voidaan yleisölle kohdentaa suoraa kehoitteita ostamiseen.
- mobiilimainonnan kautta kuluttajalle tieto, että nyt kannattaa ostaa grillattavat lähikaupasta, joka on muuten yllättävän lähellä
Mediatoimiston rooli tulee muuttumaan siten, että heillä entistä enemmän tarjouspyyntöjen ja aineistojen lähettelyn sijasta kliksutellaan sopivia yleisöjä asiakkaan puolesta ostoskoriin suoraan mainosverkoista. Mediaplannerin osaamista tarvitaan, jotta tiedetään, mistä mainosverkoista asiakkaan yleisöjä voi ostaa.
Suomalaiset mainosverkot
Suomessa kaikki mediatalot ovat jo mainosverkkobisneskessä. Mainosverkkoja myydään usein RON nimikkeellä jos asiakas haluaa ostaa isoa peittoa. RON tarkoittaa Run of Network eli ajetaan läpi mainosverkon. Tässä lista suomalaisista mainosverkoista:
TOP 10 suomalaiset mainosverkot
- Sanoma / Helsingin Sanomat mainosverkko
- Almamedia mainosverkko
- Fonecta / Verkossamedia mainosverkko
- Otavamedia mainosverkko
- Aller Media mainosverkko
- KlikkiNetwork.com mainosverkko (yhteistyössä City Digitalin kanssa)
- Improve Media mainosverkko
- Taloussanomat Verkkomediat -mainosverkko
- Kärkimedia mainosverkko
- SBS Media mainosverkko
- Talentum Verkkomediat mainosverkko
Mainosverkkolistoista usein unohtuu suomalaisten medioiden haastavin kilpailija: Googlen mainosverkko. Googlen GDN eli Google Display Network on suomen suurin mainosverkko. Premium verkko se ei kuitenkaan ole, sillä mainokset näkyvät "ties millä sivuilla". Siksi en nostanut GDN:ää suomalaisten mainosverkkojen listalle.
Medioiden on oltava mukana jossain mainosverkossa
Pienten medioiden pitää olla mukana mainosverkoissa, jotta he voivat tarjota medioitaan yleisökohdennuksella. Yksittäisen median osalta yleisökohdennuksessa dataa ei synny riittävästi. Siksi mainosverkkobisnes onkin volyymibisnestä. Iso määrä yleisöjä voidaan jakaa yleisökohdennuksella sopivan kokoisiksi yleisöiksi, jotka useimmiten ovat isompia kuin mikään kohdentava media.
Mainosverkkojen kautta saa ostettua myös tavoittavuutta
Mainosverkko on näppärä työkalu mainostajalle, kun haluaa saavuttaa suomalaisen yleisön kertalaakista. Mainosverkoissa on useimmiten yksi keskitetty mainonnanjakelu, jolla voidaan varmistaa, että yksi ihminen näkee mainoksen esimerkiksi 5 kertaa, eikä yhtään sen enempää. Mainosverkoista ostaminen on siis frequkamppiksissa (frequency=toisto, toistorajoitus) järkevää: päällekkäiset pystytään eliminoimaan tehokkaammin.
Medioita tarvitaan edelleen.
Mainosverkkobisnes ei poista medioiden tarpeellisuutta. Yksittäinen media profiloi ja median sisällä oleva artikkeli profiloi yleisöä. Sisältömarkkinoinnissa median rooli nousee isoksi: mainosverkkojen kautta voi tehdä brändimainontaa ja taktista mainontaa näppärästi, mutta syvempi sisältöyhteistyö on aina räätälin hommaa ja siinä mediavalinta on edelleen tärkeässä asemassa. Sisältömarkkinointi, jota myös natiivimainonnaksi ja advertoriaaleiksi kutsutaan, onkin medioiden nopeiten kasvava ansaintamuoto.
Suomalainen surffaa päivittäin kymmenillä sivustoilla
Ihmisen lukutottumus ei ole enää sellainen, että lukisi yhden lehden alusta loppuun. Median pirstaloituminen pirstaloi myös lukemista. Luetaan yksi artikkeli sieltä, toinen täältä, kolmas tuolta. Ihminen surffaa nettisession aikana usealla sivustolla. Hän ehkä kuluttaa 50:n eri julkaisijan mediaa / sivustoa ja joidenkin medioiden artikkeleja hän käy lukemassa pari kertaa. Yhteensä suomalainen saattaa kuluttaa 50-70 sivua yhden nettisession aikana.
Jos olisin mainostaja niin haluaisin tehdä tehokasta, kohdennettua mainontaa. Mainostajana miettisin minkä kohderyhmän haluan saavuttaa. Etsisin mainosverkon, joka pystyy löytämään tämän kohderyhmän. Tilaisin sopivia luovia toteutuksia eri yleisöille puhuttelemaan: en haluaisi nähdä samaa mainosta seitsemälläkymmenellä eri sivulla vaan mieluiten ympäristöön sopivan mainoksen. Haluaisin, että ihmisen 50 eri sivuston aikana selailun aikana varmistun, etten mainosta liikaa ja että tunnen, mitä ihminen brändistäni ajattelee. Mittaisin tekemistäni bränditutkimuksella sekä analytiikalla säännöllisesti. Kävisin myös talousjohtajan kanssa läpi, miten mikäkin kuukausi on vaikuttanut myyntiin ja koittaisin tehdä johtopäätöksiä paljonko nettimainonta on ajanut väkeä fyysiseen myymälään. Tekisin kampanjaluonteisen tekemisen sijasta enemmän jatkuvaa tunnettuuden lisäämistä ja ylläpitämistä. Tekisin paljon digitaalista display-suoraa ja muuta aktivoivaa digisuoraa. Prospektoisin isolla kädellä mainosverkkojen kautta.
Me suomalaiset voimme olla maailman parhaita markkinoijia jos vain haluamme. Menestystä markkinointiisi ja elämääsi!
Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen tituleerasi minua kuuluisaksi siitä, että olen melkein joka päivä kehittänyt medialle uuden määritelmän. Päätin nyt sitten listata kaikki tietämäni median määritelmät. Lisäsin myös mukaan yleisiä median määritelmiä.
1. 1900-luvun määritelmän mukaan media on massaviestinnän välineet, joita silloin olivat televisio, radio ja lehdet (Oxford Dictionary) 2. Media viestinnän välineenä ja välittäjänä
Latinan kielessä medium on merkinnyt keskimmäistä ja välissä olevaa (vrt. vaatteiden koot small, medium ja large). Englannin kielessä medium on tarkoittanut 1600-luvulta alkaen "väliin tulevaa tai välittävää tahoa tai substanssia" ja 1700-luvulla puhuttiin jo sujuvasti sanomalehdistä mediumina, joka välittää tietoja vaikkapa kaukaisista maista tai parlamentista. Ihmiset eivät ole välittömästi paikalla seuraamassa puhetta tai tapahtumia, vaan seuraavat niitä välillisesti lehden kautta.
Viimeistään 1920-luvulla alettiin käyttää sanontaa "mass medium" sellaisista joukkoviestinnän välineistä kuin sanomalehdet, radio ja sittemmin myös televisiosta.
On syytä huomata, että medium on sanan yksikkömuoto ja media sen monikollinen muoto. Kun suomessa sanotaan "mediat", niin itse asiassa käytetään kaksinkertaista monikkoa. Kielitoimisto kuitenkin hyväksyy nykyään myös tällaisen kielenkäytön. 3. Viestin välityksen kanava Jossa viesti voi olla uutisia, viihdettä, opettamista, dataa, epäkaupallisia viestejä, kaupallisia viestejä, 4. Media median sisällä
Esim median alamedia, juttusarja, ohjelmasarja. Brändi voi olla oma mediansa. 5. Julkaisualusta
Mikä tahansa julkaisualusta, jolla voidaan viestiä laajalti tai rajatummin esimerkiksi pehmeälle sanomalehtipaperille painettuna, kiiltävälle paperille painettuna, television, radion, ulkomainonnan, suorapostin, puhelimen, faksin ja internetin julkaisualustat. 6. Ihminen on media
Lehtimedioilla on päätoimittaja, joka vastaa siitä, mitä viestiä ulospäin annetaan. Vastaavasti jokainen ihminen on oman elämänsä päätoimittaja ja se minkälaista viestiä ulospäin annat, on oma asiasi. 7. Ihminen voi julkaista eri kanavissa eri kohderyhmille suunnattuja viestejä
Twitterissä mun henkilökohtainen @lavas media näyttää pitkälti erilaiselta kuin Facebookissa. Tämä blogi kylläkin on melkoinen sekasikiö, menen peilin eteen pitämään tämän blogin päätoimittajalle eli itselleni puhuttelun. 8. Blogimedia
Yksittäinen blogi voi olla media. Blogilla voi olla yksi tai useampia kirjoittajia. 9. Blogiyhteisö -media
Blogit voivat muodostaa blogien yhteisön, jossa blogaaja luovat yhdessä sisältöjä ja keskustelevat blogeissaan toistensa blogauksista. 10. Mainosmedia
Rahalla ostettua tai jollain vaihdannalla saatua tilaa toisista medioista. 11. Massamedia
Media tai medioiden kokonaisuus, jonka kautta viesti voidaan välittää usealle ihmiselle kerralla. Esimerkiksi blogosfäärissä sponsoroitujen blogausten ostaminen blogiyhteisön kautta tai display-mainonnan ostaminen brokerin tai adexchangen kautta. Myös perinteiset radiotaajuuksia ja tv-signaalia hyödyntävät mediat. 12. Digitaalinen media
Sähköinen media, digitaalinen media, elektroninen media joka toimii digitaalisen eli sähköisen viestin jakelualustana ja kanavana 13. Hypermedia
Digitaalisesti koodattua rikastettua mediasisältöä. Esimerkiksi xhtml ja mikrotägättyä sisältöä jossa siis linkkien lisäksi myös semanttisia merkintöjä. 14. Multimedia
Sisältöä, jossa on hyödynnetty tekstiä, kuvaa ja videota. Melkein kaikki netti on nykyään multimediaa eli monimediaa. 15. Uusmedia
Vanhan perinteisen median ajattelua rikkova uusi media. Sisältää usein interaktiivisia osuuksia, parempaa mitattavuutta ja dynaamisuutta. 16. Uutismedia
Media, jonka brändin sielu on erikoistunut uutisten levittämiseen. 17. Printtimedia
Paperille tai taululle tulostettu tai painettuja viestisisältöjä. 18. Julkaistu media
Mikä tahansa media, joka on saatavilla julkisesti tai puolijulkisesti. 19. Tallennettu/arkistoitu media
Skanneri, usb -muistitikku, pilvipalvelu tai muu median sisältöviestien tallennukseen kykenevä sähköinen tallennusväline 20. Sosiaalinen media
Sähköinen tai fyysinen ihmisten kohtaaminen. 1800-luvulla ompeluseura, 2000-luvulla facebook, twitter, tapahtumat, kohtaamiset jne. 21. Tapahtumamedia
Festarit tai bileet voi olla media jossa on jotain tiettyä kohderyhmää. 22. Rokkikonsertti -media
Bändi voi soittaa kellarissa tai stadionilla. Stadionille saa isomman yleisön. Samalla voi myydä lisämyyntiä esim paitoja, levyjä yms. 23. Radiomedia 24. Lineaarinen tv -media 25. Roskamedia 26. Höpöhöpömedia 27. Laatumedia
Mietippä mikä on laatumedian ja höpöhöpömedian ero. Liittyiskö jotenkin brändiin ja luottamukseen. Niinpä. 28. Digimediaperhe
Monesta digitaalisesta mediasta koostuva mediaperhe. 29. Monikanavainen media
Monen median yhdessä välittämää viestiä samasta aiheesta. 30. Webbisivu -media
Yksittäinen webbisivu on oma mediansa. Siinä voi olla kaupallista tai ei-kaupallista sisältöä tai molempia. 31. Integroitu media
Monen jakelualustan yhteensovitettua viestintää esim web, video, printti, audio, livetapahtuma yhteensovitus jne.
Sisältää perinteistä sisältöä, brändäämistä, brändiä, brändättyä sisältöä, advertoriaalia, mainostamista, tarinan kerrontaa, pakkaussuunnittelua, käyttökokemuksen suunnittelua, käyttöliittymäsuunnittelua jne. 32. Cheek -media
Ihmisillä on yleisö. Ihminen voi brändätä itsestään kiinnostavan median, jolla on oma yleisö. Cheek käyttää viestintää saadakseen oman epäkaupallisen ja kaupallisen viestinsä läpi muissa medioissa ilmaiseksi tai maksullisesti. 33. Ulkomainos -media
Pihalla olevia mainoksia. Voi olla toteutettu sähköisenä, printtinä tai maalattuna. 34. Promootio media
Fyysisiä ihmisen toimittamia kohtaamisia. Ihmismediat lainaavat omaa aikaansa brändin käyttöön ja kertovat brändin viestiä.
Käytetään paljon messuilla ja erilaisissa tempauksissa kaupoissa, toreilla ja kauppakeskuksissa. 35. Mashup -media
Kooste monista medioista. Koostaa eri medioiden tärkeitä tietoja yhteen paikkaan. Usein personoitu. 36. Aggregoitu media
Kooste monista medioista. Kuten Mashup mutta enemmän otsikkotasolla. 37. Kustomoitu media
Henkilökohtaiseksi muokattu media. 38. Relevantti media
Lukijaansa tietyllä ajankohdalla kiinnostava media. Jokin asia voi olla jollekin jonain ajankohtana kiinnostava ja toisena ei kiinnostava. 39. Epärelevantti media
En tiedä onko tällaista edes. Jokainen relevantti media voi olla joskus epärelevantti jos ajankohta viestille ei ole oikea eikä kohtaa oikeaa lukijaa. 40. Näkymätön media
Media, jolla on sisältöä, mutta jota kukaan ei tiedä olevan olemassa. Media tarvitsee viestilleen markkinointia ja jakelua, muuten sitä ei tavallaan ole julkaistu. Media sisältää ajatuksen, että sen lukee joku. 41. Sähköpostimedia
Sähköpostin kautta viety viesti. Voi olla personoitu media. 42. Suoramedia
Suorapostituksena toimitettu media, esimerkiksi City -lehden 1.1M painos, joka suorapostituksena jaellaan postiluukuista valituille kohderyhmille. 43. Karttamedia
Kartta oli yksi ensimmäisistä journalismin muodoista. Siinä kartoittajat kertoivat kartan avulla tietoa maailmasta. 44. Luolamaalaus -media
Luolamaalaukset olivat tapoja jäsentää maailmaa ja dokumentoida nähtyä ja koettua. 45. Postitettu media
Yksi vanhimmista viestin välittämisen muodoista oli jo Rooman valta-aikoina postikuriirien välittämät viestit. 46. Analoginen media
Ei-digitaalinen media. Painettu, printattu, maalattu jne. 47. Kanta-asiakas media
Credit - ja Debit kortit, automaattikortit, plussakortit, bonuskortit, Ostohyvitys.fi, ovat myös nykyään medioita. Hyvinkin kohdennettuja medioita. 48. Kuratoitu media
Muista medioista läpi kahlaamalla luotu uusi mediakooste. Uutinen uutisesta tai toiseen muotoon jalostettua viestiä. 49. Opettavainen media
Media vaikuttaa käyttäytymiseen. Media opettaa. Mainokset opettavat tuntemaan brändiä paremmin. 50. Vaikuttava media
Media voi olla opettavainen ja media voi vaikuttaa. Media käyttää valtaa siinä missä johtajat ja poliitikot. Median vaikuttavuus riippuu median uskottavuudesta, luotettavuudesta ja saavutettavissa olevan kohderyhmän koosta. 51. Sensuroitu media
Mediassa ei saa puhua kaikista asioista. Seksiä ei saa myydä eikä ostaa, mutta saa uutisoida siitä, jos Davosissa seksin osto kohahduttaa. Onko kyseessä seksin mainostaminen. 52. Media on englanniksi monikko
Media on englanniksi monikko, kokonaisuus, monesta mediasta koostuva medioiden kokonaisuus. 53. Media on viestin
Viestin on viestintään käytetty väline. - Osmo A. Wiio 54. Media on väline
Väline jolla sanomia siirretään lähettäjältä vastaanottajalle. 55. Kaikki viestintä on mediaa
Johan Förnäs (1998) on todennut, että media voidaan määritellä laajasti. Laajimman määritelmän mukaan mediaa on kaikki se, mikä toimii välittäjänä ihmisten kesken, mukaanlukien jopa raha ja liikennevälineet. 56. Mediaa ei ole juuri mikään ihmisten välinen viestintä esim some ei olisi media
Suppeammin määritellen mukaan luetaan vain kulttuurinen tai symbolinen viestintä ja media tarkoittaa silloin teknisiä järjestelmiä, jotka korvaavat ihmisten välisen suoran vuorovaikutuksen. - Johan Förnäs (1998)
Förnäs kuitenkin huomauttaa, että medioituneen ja suoran viestinnän raja on hämärä, koska kasvokkainenkin viestintä tapahtuu aina materiaalisen kanavan välityksellä ääni- tai valoaaltoina. 57. Merkityksellinen media
Media on siis aktiivinen merkityksen tuottaja eikä vain passiivinen välittäjä. 58. Brändi on media
Jokainen brändi on oma mediansa. Useimpien brändien kannattaa myös rakentaa rinnakkaismedioita ja vaikuttavia medioita. Brändien kannattaa myös toimia muiden medioiden kanssa ja ostaa sieltä maksettua mediatilaa eli mainoksia. 59. Media on brändi
Jokainen media on brändi. Mitä laadukkaampi ja luotettavampi on median brändin sielu, sitä luotettavampi media on. 60. Media on solmukohta
Media on foorumi / solmukohta, jonka tehtävä on palvella omistajan missiota.
61. Media on media.
Johtopäätös: Media on media oli se mikä tahansa ylläolevista tai jokin uusi määritelmä jonka keksit. Tärkeämpää on tiedostaa, että medioilla on erilaiset
- roolit
- brändit
- kohderyhmät
- viestit
- sisällöt
- tarkoitukset
- agendat
Mediamurros on sitä, että median ja medioiden kulutuskulttuuri muuttuu. Samalla muuttuu mainonnan budjetointi. Digitaaliseen budjetoidaan enemmän.