Lapissa opin pari vuotta sitten käsitteen ostorahoitus. Lappilainen ostorahoitus on sellainen, että myydään paljon ja ostetaan paljon, mutta jätetään ostolaskut maksamatta. Siitä välistä jää kuulemma hyvin rahaa. Haittapuolena on, että bisnes ei ole kovin pitkäikäinen.
Etelä-Euroopassa keskimääräinen maksuajat ovat pitkiä. Kreikassa
keskimäärin 165 päivää, Espanjassa 138 päivää ja Italiassa 128 päivää. (Elinkeinoelämän keskusliitto, 2010). Suomessa meillä on toistaiseksi ihan hyvät ja säntilliset maksuajat. Isot firmat ovat kuitenkin muuttamassa politiikkaansa, kuten seuraavan esimerkin Hartwall.
Isot yritykset kohtelevat pieniä kuin pölyriepuja
Moni pienyrittäjä tekee alihankintaa isoille firmoille ja usein isot firmat maksavat miten jaksavat. Isot maksavat ensin isot laskut ja sitten vasta pienet laskut. Tällaista käytäntöä harjoittaa: Valtio, Puolustusvoimat, Nokia, Hartwall, Stockmann nyt muutamia epäreilusti mainitakseni. Isot yritykset käyttävät ostovoimaansa hyväkseen niin hyvin kuin kehtaavat.
Pienelle yrittäjälle saattaa olla katastrofaalista ilmoitus, jossa iso tilaaja ilmoittaa siirtyvänsä kohti Italialaista maksutapaa. Mitäs siinä teet? Jos tilaaja on tärkein asiakkaasi, niin olet tyytyväinen, että he edes tilaavat. Yrittäjäjärjestö ei tällaiseen oikein osaa puuttua, koska yrittäjät eivät voi mennä lakkoon. Valtio ei tee mitään ja pienyrittäjä vaan hakee rahaa pankista, jotta voi maksaa ison yrityksen maksutapamuutoksesta aiheutuneen kassavajeen. Monella pienellä kuljetusliikkeellä ja Hartwallin tavarantoimittajalla tällainen tempaus voi sattua kovastikin.
En voi paljastaa mikä firma on kyseessä, mutta toimitukseemme saapui tällainen kirje, jolla Hartwall yksipuolisesti ilmoittaa maksuajan muutoksesta. Tämä kirje ei ole siis tullut Hartwallilta Citylle, vaan Hartwallilta eräälle toimituksen tuntemalle pienyrittäjälle joka kysyi, että mitä hänen pitäisi tehdä? Hän joutuu menemään pankkiin, jotta voi rahoittaa Hartwallin ostotyylin muuttumisen.
Mitä mieltä olet? Onko tämä reilua tuon kirjeen saaneelle yrittäjälle? Tekeekö Hartwall oikein? Olisiko sinusta ok, jos pomo ilmoittaisi, että jatkossa palkat maksetaan kuukausi myöhemmin kuin normaalisti?
Pidä kassa kunnossa, jottei tällainen muutos tapa sinun firmaasi! Ole nöyrä ja ole iloinen kun asiakas vielä kuitenkin tilaa ja maksaa. Tuosta on pitkä aika Italialaiseen maksutapaan, joten ole tyytyväinen, että maksavat noinkin nopeasti. Menestystä elämääsi!
Tässä teille fiiliksiä nostattava biisi. Kiitos upeasta pelistä ja sisusta!
Muistuu mieleen vuosi 1995. Pikkuleijonista suurin osa ei ollu vielä edes syntynyt. Näin se uusi sukupolvi nousee ja näyttää kuinka maailmanmestaruuksia voitetaan:
Expressen lehti kuvasi hyvin ruotsalaisten tunteet.
Tuntemattomassa sotilassa on mahtavaa suomen kieltä. Monet laineista elää vielä nykypäivänäkin. Osa kielestä on sen verran vanhaa, että minulle tekee vaikeata ymmärtää ja saada selvää kaikista lauseista. Tässä kerättynä parhaat sitaatit. Moni on aikanaan olleet aika kovia lausahduksia. Osan voi mieltää nykyään rasistisiksi. Sota on kuitenkin osa Suomen historiaa, jota ei sovi unohtaa, mutta joka pitää hyväksyä. Kiitos itsenäisestä Suomesta!
"Älä sinä suotta naista kynällä leppyyttele. Jos se on äitiinsä tullut niin kyllä se antaa. Jos isäänsä ni suorastaan vonkaa."
"Mä en ymmärrä mitään sellasista kaloreista, mutta mun suoleni ymmärtää, että niitä on helkkarin vähän."
"Ja rinnat sill on ennennäkemättömät! Minkälaiset sull on?"
"Saitahan tuo oli eläissään, vaan eipä kuollessaankaan tapojaan muuttanu."
"Nikkelihalvaus on saatanan vaarallinen tauti."
"Miss on niit ryssii ett voi ryhtyy tappaan!"
"Anna ny ees pien suol'silakka ku hiukoo nii kovast"
"Voi tuhanne paljo kiitoksia, tälhä oikia sotamies ellää ainaski viiko"
"Mikäs se siel pulisoo? Poikahan se vaan siel juttelee."
"Soat loppuu sotimalla"
"Kolmen tunnin päästä lähdetään. Ne joilla ei ole valkoista nenäliinaa, hankkikoon sellaisen."
"Saatanan kierosilmä, tähtää alemmas."
"Herra kapteeni. Tällaista kysymystä ei epäilyksenalainen voi koskaan itse ratkaista. Sen asian määrittelee ympäristö. -Honkajoki Lammion kysymykseen "Oletteko mielenvikainen?"
"Ei saa jäädä tuleen makaamaan"
"Hakkaa päälle pohjan poika"
"Upseer ies. Mis häne pääsä varjo ossuup tuon piene närree kohal, nii sillo hänel tullooki noutaja. Nii mie oon päättänt häne osalt. Ja sitämukkaa rupiaa saamaa muut. Siin hyö taapertaat nii peräjälkee. Ai perkeleet. Työ että tiijä mikä teit vuottaa. Jos hyö mitä syntilöit on tehneet, nii anna sie taivaa äijä heil anteeks. Mut pijä kiirettä. Niit rupiaa tulemaa just. (Rokka)"
"Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii. (Rokan vastaus, kun Hauhia kysyy tältä, miltä tuntuu ampua ihmistä)"
"Tään hyökkäyssovan ratekia on tällanen. Sie mänet. Sinnuu ammutaan, Sie juokset katsomatta ja hää pahalainen nappajaa siut. Ei, sie katsot suojat, sie katsot mis on ampuja, sie ole nopea, mut elä hätäinen. Tähtää ensin, tähtää hyvin tarkkaan, ja ammu ensin. Yhen sekunnin etumatka riittää. Silviisii se on. (Rokka)"
"Kassoha sie. Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile. Mut jos sie pysyt paikollais etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö? Et sie sovi hänen kansaa sammaa monttuu. Se on tään puolustussovan ratekia. (Rokka)"
"Mennään tuon suon yli niin että heilahtaa."
"Ei tässä syyllisiä kaivata vaan Lahtista ja konekivääriä" - Koskela
Riitaoja
-Jos keäntää, niin sattuuko kohalleen?
-Ei soa sanoa! Lääkintämiehekkin veet silmissä.
-En irvistele, herra alikersantti. Pelottaa, herra alikersantti. Se kun vinkuu!
-Ehtäille männöö vielä.
-Älkää, älkää, en minä mitään pahaa.
Vanhala
-Perskarvat! Hihihi! Perskarvat! Hihihihii!
-Lapualaiset on jo aikoja sitten tapettu. Nyt on laihialaiset menos!
-Tuu sä hakeen leipäs päälle voita.
-Kuopion potkukelkkapataljoona, khihihi.
-Tulis kauheita lähitaisteluita, sais Rahikainenkin Mannerheim-ristin! (Vanhala pohtii, mitä tapahtuisi, jos venäläiset naisetkin ryhtyisivät sotimaan)
-Ja von Tööpel ratsasti aukkoja katsellen! Hihhiihii!
-Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi.»
-Kala... khihi... kala... Hietanen on ahaven...khihihi...
-Puskaryssiä, khihi.
-Taas alkoi sodan melske ja taiston tuoksina.
- Suhnat marssii sotaan.
Honkajoki
-Puskaryssä... anteeksi... pensasneuvostoliittolainen.
-Kieltämättä onneton tapaus
-Huomioonottaen nopean kehityksen aseistuksen ja teknillisten varusteiden osalta nykyään käytävässä suursodassa, katson maanpuolustuksen kannalta tarpeelliseksi siirtyä uusiin aseisiin (jousipyssy)
...ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn.
-Herra kapteeni, täitä ei kuitenkaan minun käsittääkseni voi syyttää tästä liasta, sillä sehän ei ole syy, vaan seurausilmiö. Ellen ole johdellut väärin ajatusta. -Honkajoki Lammion kutsuttua häntä Suomen armeijan syöpäläiseksi, "täiksi, joka viihtyy vain liassa"
-Herra kapteeni. Tällaista kysymystä ei epäilyksenalainen voi koskaan itse ratkaista. Sen asian määrittelee ympäristö. -Honkajoki Lammion kysymykseen "Oletteko mielenvikainen?"
Rahikainen
-Ja miun Katjuusan siellä on!
-Siellä se herne toverijaan ehtii, mutta turhaa on työnsä.
-Silmät kattoo niin kieroon, että keskiviikkona näkee molemmat sunnuntait. (Sotaromaanissa)
-Mittäs si ol?
-Saitahan tuo oli eläissään, vaan eipä kuollessaankaan tapojaan muuttanu.
-Ei nyt sentähen kirjoituslehtiöitä. Tytöt ne lakkaa antamasta, ellei lemmestä lurita.
-Tais pa tulla seisottava.
-Tokko mie tuon tytön kauniita silmiä ennee suan nähä millonkaa.
-Ja rinnat sill on ennennäkemättömät! Minkälaiset sull on?
Määttä Meill ei oo ratiota.
-Iäntä tai ei, saman tuo tekköö
-Vaan hyvin on korkea tuo pilvi, jonka pommi tekköö.
-Otahan mie jalustan.
-Vaan sinä se soat männä seisomaan keskelle, kun oot ryhmänohjaaja ja isoin rosvo.
Korpela
-Älä sää musta huolehdi. Mä oon ikäni hevosta ajanu. Pidä vaan ittestäs huoli!
-No on siin paperit. Pitäs nimi tiätää!
-Ei sitä o ennenkä pruukattu pyhänä paskaa kantaa!
Salo
-Uuet saappaat pitäs saada! Kapteeni käski! Mutta kapteeni käski! Katsotaan!!
-Ei meillä ruveta yhtä jalkaa suremahan. Jos on tullu juostua, niin nythän se on pois joka pahentaa...
Asumaniemi
-Miss on niit ryssii ett voi ryhtyy tappaan!
-Hei tsiigatkaa, kundit! Mä osasin!
-Tuol mutkan takana on slobo!
-Yhtä puuttuu sano Piru kun kusiaisia luki.
Viirilä
-Inariin susia naimaan.(Viirilä evl Karjulan kysyessä mihin sotilas on menossa perääntymisvaiheen aikana. Tämän jälkeen Karjula ampuu Viirilän.)
-Jeesus Perkele!
Pitkät lainaukset
- Nyt juur. Täl hetkel Hietasen poika astu ulkomail.
- Venäjällä ollahan pojat, sanoi Salo.
Lahtinen ontui äreänä, mulkoillen kulmiensa alta toisia ja murisi:
- Niin ollaan. Ja tähän loppui sitten meitin oikeutemme. Meinaan tästä lähtien ollaan rosvoretkellä. Että sen tiedätte.
- Myöhän sitä ollaan rosvoja, kun rajoja ylitetään. Toiset sitä vaan turvallisuuttaan varjelee, kun rajoja siirtelevät.... Rosvoja, rosvoja....khy....khy.
Usot sie jot myö uitiin? (Rokka Jalovaaralle)
Eipä tuota käy kieltäminen. Ainakaan ennenkuin saan kuivat vaatteet päälle (Jalovaara Rokalle)
- Te menette aliupseeritupaan kuten muutkin, onko selvä? - Illalha tuo nähhää. Enkä mie täs sellasest käy kinailemaa, mut sano kuule luutnantti, millo myö aletaa saamaa lommii. Miekii tääl perreelline mies olt jo monta kuukautta. Puulat sie jos mie jätän anomuksen? Jälleen kerran Lammio joutui epätietoiseksi siitä, puhuiko Rokka noin yksinkertaisesti vai irvistelikö hän. Joka tapauksessa Lammio kuitenkin suuttui sinuttelusta ja sanoin: - Alikersantti Rokka. Me emme tietääkseni ole tehneet sinunkauppoja. - Eihä myö olla, mut tehhää pois. Anterohan mie oon. Minun saap sinutella ain. Miehä sinuttelen sinnuu ilmankii ko sie oot nuoremp mies ko mie."
Jos keäntää, niin sattuuko kohalleen? (Riitaoja kysyy Koskelalta)
- No ei kai nyt sentään umpimähkään, pitkin metsää. (Koskela vastaa Riitaojalle)
- Sepä hyvä. Ei tiiä meistä mittään! Jäniksiä luulee olevan! (Riitaoja)
Muut
Tuo jos se linjaan ilmestyy, niin se kuolee. Ellei edestäpäin satu, niin takaa sattuu. (konekiväärikomppanian miehet luutnantti Lammiosta)
He olivat hävinneet. Saaneet rangaistuksen. Mistä se oli tullut, siihen tulisi varmasti monenlaisia vastauksia. Eräs myönteinen seikka siinä asiassa sentään oli. Kohtalo oli vapauttaut heidät kaikesta vastuusta antamalla heille selkäsaunan. Mitä olisikaan merkinnyt voitto. Vastuuta. Vastuuta teoista jotka kerran olisivat vaatineet hyvityksen. (Kertoja)
Kerran hän yritti nousta kyynärpäittensä varaan, mutta ruumis lysähti velttona ojan pohjaan ja Ville Vaitelias oli kuollut. (Kertoja, Koskelan kuolema)
Niinkuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli aikoinaan antanut metsäpalon polttaa kymmeniä hehtaareja valtion metsää eräällä hietakankaalla lähellä Joensuun kaupunkia. Tapansa mukaisesti koettivat ihmiset kaikkensa ponnistaen keskeyttää hänen työnsä, mutta järkähtämättä hän poltti metsää niin laajalta alueelta kuin katsoi tuleviin tarkoituksiinsa sopivaksi. Muuan eversti huomasi ensimmäisenä miten pitkälle oli ulottunut kaikkivaltiaan katse. Hän oli erään armeijakunnan esikuntapäällikkö, ja joukkoja sijoitellessaan hän huomasi paloaukean erittäin sopivaksi majoituspaikaksi. (Kertoja, kirjan alussa, Liperin Ylämyllyn Paloaukeasta)
Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä. Se ei missään tapauksessa ollut heille vihainen. Kenties tunsi jonkinlaista myötätuntoakin heitä kohtaan. Aika velikultia. (Kertoja, kirjan loppu)
- Katkaisitteko te maantien? - Katkaistiin. - Mistä te tielle nousitte? - Tien vierestä tietysti. - Mepä bunkkerilinja puhkaistiin. - Vai niin. (Miesten kuulumiset neljännen komppanian kanssa)
Kun Slush -tapahtuma perustettiin. Olin ensimmäisenä innoissani paikalla. Tapahtuma lähti pienestä, mutta koska se oli tehty suoraan startup-yrittäjiltä ja sijoittajilta startup-yrittäjille ja sijoittajille, fiilis oli heti alusta katossa. Ei pönötystä. Oikeita puheita. Kunnon meininkiä.
Slush tapahtuma on noteerattu maailmalla. Tänä vuonna tilaisuus oli niin suosittu, että kaikki Helsingin hotellit olivat tupaten täynnä. Aidosti kansainvälinen tilaisuus.
Ulkopuolisin silmin Suomi näyttää hyvältä paikalta perustaa firma ja niinhän tämä onkin. Business Insider (BI) kiteyttää artikkelissaan 11 syytä, miksi kannattaa perustaa startup suomeen.
Suomi on muiden muassa sellaisten startup-alkuisten kuuluisuuksien kuin Rovio, Supercell ja Angry Birds kotimaa. Myös Nokia muistetaan mainita.
Tässä Business Insiderin silmin Suomen 11 timanttista kilpailuetua:
1. Spinoffaus on sallittua ja jopa suotavaa. Yritykset jeesaavat Suomen startup-ekosysteemissä erittäin hyvin toisiaan. Esim Rovion entinen pelipuolen varatoimitusjohtaja Petri Järvilehto jätti yhtiön luodakseen oman pelialan startupin nimeltään Seriously. Emme ole kateellisia vaikka kyllähän se aina vähän harmittaa jos joku pistää oman firman pystyyn, mutta kokonaisuudessaan meidän ekosysteemi voittaa jokaisesta uudesta firmasta.
2. Suomen hallitus tarjoaa taloudellista tukea startupeille. ELY:ltä saa perusrahoitusta, Finnveralta lainoja, Suomessa on hyviä bisnesenkeleitä ja kehittyvät bisnesenkeliverkostot.
3. Tekes on tukenut satoja yrityksiä vuonna 1983 tapahtuneen perustamisensa jälkeen. Niitä ovat muun muassa Nokia, Rovio ja Supercell. Tekes sijoitti viime vuonna 135 miljoonaa euroa startup-yritysten kasvuun. Tekes on myös muuntautumiskykyinen ja kehittyy jatkuvasti.
4. Koulutus on Suomessa maksutonta korkeaa-astetta myöten. Se tarkoittaa, että työmarkkinoilla on todella paljon koulutettuja ihmisiä.
5. Helsinki on hämmästyttävän siisti kaupunki. Ei pölyä. Ihanan raikas ilma. Puhdas.
6. Suomi isännöi yhtä johtavista startup-tapahtumista Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Tapahtuman nimi on Slush.
7. Erilaisuutta arvostetaan. Suomalaiset uskaltavat olla omanlaisiaan. Jossain startupeissa, esimerkiksi Supercellissä kengät jätetään eteiseen ja ollaan sukkasillaan. Toisissa firmoissa voi olla jopa koiria sisällä.
8. Saunat ovat iso osa Suomen kulttuuria. Suomessa on arvioiden mukaan yli kaksi miljoonaa saunaa. BI:n toimittaja oli kuullut eräältä yrittäjltä huhun, että sopimukset solmitaan usein saunassa. Ei taida enää pitää paikkansa, mutta on sellaisiakin olemassa.
9. Suomessa on oma Epäonnistumisen päivä. Uskallamme nauraa virheillemme. Epäonnistumista ylistetään Suomessa. Rovio teki 51 peliä ja melkein joutuin konkurssiin ennen kuin viimein onnistui Angry Birdsillä. Supercell, miljardien dollarien yritys, poksautti pullon samppanjaa, kun se epäonnistui.
10. Suomessa lapsikuolleisuusluku on pienimpiä maailmassa. Jo 75 vuoden ajan Suomen hallitus on jakanut äitiyspakkauksen raskaana oleville. Äitiyspakkaus sisältää perustarpeet: vaatteita, lakanoita, kylvetys tarvikkeita, kortsuja jottei tule heti lisää vauvoja ja tietenkin leluja.
11. Bonus: Joulupukin koti on Suomessa Korvatunturilla.
Hieman yli viisi miljoonaa söpöä, komeaa ja kaunista ihmistä pitää kotimaanaan Suomea. Tämä pieni pysäyttämätön kansa pitää huolta toisistaan ja pyrkii yhä uudelleen ja uudelleen löytämään yrittäjyyden kautta uusia vientituotteita.
Suomi on muuttunut köyhästä maasta nopeasti yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Vielä 1866-1867 nälkävuosina väestöstä 6% kuoli nälkään. 1950 -luvulla puolet työssäkäyvistä oli vielä töissä maa- ja metsätaloudessa. Tämän jälkeen teollistuminen ka kaupunkeihin muutto on kiihtynyt.
Suomi on tunnettu Nokiasta, Angry Birdseistä ja kauniista luonnosta. Yrittäjyyden kautta on noussut uusia ilmiöitä kuten pelialan Clash Of Clansia tuottava 1.1 miljardin pääoma ja yrityskaupparuiskeen saanut Supercell.
Suomi on iso pinta-alaltaan ja suomen kansa asuu pääasiassa muutamissa kasvavissa kaupungeissa.
Landella tehdään edelleen kehittyvää maanviljelyä. Suomi pyrkii olemaan ruoan tuotannossa omavarainen.
Kaunis luonto ja yötön yö
"Pitääkö paikkansa että suomessa on puoli vuotta valoisaa ja puoli vuotta pimeää?", kysyi minulta Intialainen kahvilan tarjoilija. Kyllä pitää.
Keskikesällä juhannuksena kello käskee sinun mennä nukkumaan, mutta aurinko väittää että bileet jatkuvat koko yön.
Kävelet laiturille ja upotat jalkasi raikkaan puhtaaseen veteen. Peilityyni järvi heijastaa pintaansa vastarannalla olevan ihanan vihreän metsän. Jos ei ole kokenut yötöntä yötä, ei voi käsittää sen kauneutta ja öisen valon määrää.
Valokuvista ei voi katsoa eikä sanoin selittää sitä ihmettä kun auringon melkein laskiessa taivas muuttuu kirkkaan sinisestä oranssiksi ja punaiseksi. Silti valoisuus pysyy ja pian valoisuus taas lisääntyy uuden päivän sarastaessa. Yötön yö täytyy kokea itse.
Hengität puhdasta saasteetonta ja pölytöntä ilmaa. Olet oppinut että vaikka vesi on kylmää, se on silti ihanan virkistävää. Käyt yöuinnilla auringon kirkastuessa. Kävelet roskattomalla hiekkarannalla ja poimit pensaasta luonnon superfoodia eli mustikoita.
Juhannuskokko. Nuotion lämpö. Kesäiset grillibileet. Hymyilevät suomalaiset. Syöt suoraan pensaasta metsämansikoita ja vadelmia.
Suomea ei voi katsoa kuvista, Suomi pitää kokea.
Kesäaurinko lämmittää ihoasi. Makaat puistossa selälläsi ja katsot kirkkaan sinisellä taivaalla ohi kulkevia vitivalkoisia poutapilvenhattaroita.
Värikäs syksy ja takkatulen lämpö
Kävelet metsissä luikertelevia polkuja pitkin ja poimit puolukoita ja sieniä. Teet vaahteranenän ja kaarnalaivan.
Syksyllä luonto muuttuu värikkääksi. Sinun tekee mieli sytyttää takka ja kynttilöitä vain huvin vuoksi. Mikään ei voita puiden palamisen ääntä. Voisit katsoa palavaa tulta loputtomiin ja nauttia liekkien lämmöstä.
Suomalaisuutta on talkoohenki. Syksyllä laitetaan paikat yhdessä kuntoon. Haravointitalkoiden jälkeen ruoaksi on voissa paistettu ahvenfile pottuvoilla ja kanttarellikastilleella. Jälkiruoaksi mustikkamaitoa talkkunalla. Illalla kunnon savusauna.
Talvi ja poskia kipristävä pakkanen
Suomalaisilla on sanonta ettei ole ikinä liian kylmä, on vain oikein tai väärin pukeutuneita ihmisiä.
Kelkat ja pulkat kaivetaan varastosta. Laskettelua, lumienkeleitä ja snoukkausta. Murtomaahiihtoa, lumiukkoja, lumilinnoja ja lumisotaa. Joskus on niin kylmä että kusi kaarelle jäätyy. Silloin pitää lämmitellä välillä minttukaakaon ääressä. Laittaa tumput uunin pankolle sulamaan. Villasukat jalkaan.
Joulun valot. Joulukuusen tuoksu. Jouluruoat. Perheen lämpö, yhdessäolo ja sukulointi. Uudenvuoden raketit. Luminen maisema. Lumen painosta kallistuvat puut. Tykkylumi, hankikanto, korkeat nietokset ja kenkien alla narskuva pakkaslumi.
Keväällä päivä pitenee nopeasti
Keväällä luonto herää jälleen. Teet auringonkukkaseppeleen. Lapset kaivertavat hiekkatien lätäköistä lähteviä puroja.
Lumet sulavat. Pajukissat ja värikkäästi pukeutuneet pikkulapset virpomistaikoineen. Puut alkavat työntää lehtiä. Kukat kukkivat.
Parasta Suomessa ovat suomalaiset ja neljä vuodenaikaa. Jokaisessa oma ihmeellisyytensä ja ihanuutensa. Ja meidän pieni kansa joka pitää huolta toisistaan ja osaa nauttia elämästä pohjoisissa kovissa, mutta kauniissa olosuhteissa.
Olen nyt 2 viikkoa reissannut ensimmäisen suomalaisen moottoripyörätutkimusmatkailuryhmän kanssa Myanmarissa. Burmalainen elämäntyyli on opettanut arvostamaan ja kaipaamaan joitain asioita Suomesta.
Suomi Top 20 lista
1. Perhe, kaverit, työkaverit
2. Puhdas vesi
3. Kunnolliset vessat ja ihanan pehmeä vessapaperi. (Burmassa paperi on lähellä greppipaperia)
4. Hygienia. Vaikka joskus jopa yliliioitellun pitkälle viety hygienia niin silti 10 päivää vatsa sekaisin ei ole kauhean kiva juttu.
5. Aamuisin klo 5 ei ala soimaan kansallislauluja kaiuttimista niin kovaa että koko kaupunki herää
6. Kunnon pihvit. Luuton sisäfilepihvi ja sellaisena toimitettu että sen uskaltaa syödä vaikka vähän medium raw tyylisenä. Sitä kaipaan.
7. Laadukas koulutus joka ei perustu ulkoa opetteluun.
8. Tehokkuus, vaikkakin laiskempaa ja chillimpää kuin Kiinassa
9. Nopea netti
10. Neljä vuodenaikaa
11. Ei ole koko ajan niin kuuma
12. Kunnollinen kahvi
13. Ennustettava lainsäädäntö ja verotus (vaikkakin yrittäjien verotus nykyään muuttuukin vuosittain)
14. Kaikkea tavaraa saa joka paikasta ja liikaakin
15. Loistava jätehuolto
16. Lähes ilmaisia julkisia uimahalleja on valtavan paljon
17. Ihmiset ajattelevat turvallisuusasioita
18. Hyttysillä ei ole malariaa
19. Jokamiehenoikeudet
20. Luotettava yrittäjyysilmapiiri
Sanonnan mukaan vaihtamalla ei parane. Jokaisessa maassa on hyvät puolensa. Näitä asioita jään kaipaamaan burmalaisuudesta.
Myanmar top 20 lista
1. Ei liikennesääntöjä. Ei nopeusrajoituksia. Silti kaikki toimii.
2. Ihmiset hymyilevät toisille
3. Ihmiset ovat avuliaita
4. Kenelläkään ei ole kiire
5. Perheet asuvat ja tekevät työtä yhdessä. Kauppa tai kioski on usein kodin yhteydessä. Ikäihmisiä ei passiteta vanhainkotiin vaan he asuvat ja tekevät työtä iloisena vielä yli seitsemänkymppisinä. Lapsille ei ole päiväkoteja vaan lapset ovat mukana työpaikalla oppimassa aikuisten elämää. Tässä on jotain hyvää ja huonoa. Vähän niinkuin Suomessakin oli 100 vuotta sitten.
6. Kelloja ei juurikaan ole eikä kelloja katsota. Eletään kairos ajassa. Töitä tehdään aina kun on jotain tekemistä ja jos ei ole niin chillataan. Ei työaikakeja rajoittamassa ahkeruutta.
7. Elämä on ekologista. Ei turhia sähkölaitteita. Ruoka on useimmiten lähiruokaa.
8. Ihmiset ovat innovatiivisia kierrättämään asioita ja käyttävät kaiken uudelleen mitä voi. Ei stressata siitä että kaiken pitäisi olla uutta ja hienoa.
9. Vuoristomaisemat ja tiet vuorten huipuilla. Teiden varsilla olevat yrittäjävetoiset ihanan persoonalliset kahvilat ja wiskipulloissa bensaa myyvät huoltoasemat.
10. Valtavat kontrastit. Yhtenä yönä asumme kylässä jossa ei ole sähköä ja toisena olemme viiden tähden hotellin uima-altaalla.
11. Ruoka on edullista
12. Mahdollisuus ison tilin tekemiseen on valtava jos on pääomia ja paikallinen
13. Iso kasvava kotimarkkina 65M ihmistä
14. Naapurimaa Kiinasta saa edullisesti vaikka mitä kivaa
15. Osa maailman nopeiten kasvavaa ja ihmistiheintä Aasian talousaluetta
17. Ihmiset elävät täysillä eivätkä ajattele liikaa turvallisuusasioita
18. Maan pitkä historia joka on läsnä arjessa
19. Matala verotus
20. Ei ole liikaa sääntöjä
Olin tänään puhumassa Yrityshautomo KEUKEn ja Uusyrityskeskuksen synttäreillä. Siellä oli myös yhdessä hallitusammattilainen KTT Anne Brunila, Vallila Interiorin Anne Berner, Ifolorin Pekka Ketonen, VTT Anssi Rantala Suomen Pankista, Riku Niemi Riku Niemi Orchestrasta, DI Anni Vepsäläinen Diacor terveyspalvelut Oy:stä, Yleisen Teollisuusliiton toimitusjohtaja, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari. Arvostettu porukka. Oli upeaa olla mukana tuollaisessa porukassa.
Tässä slidet mediamurroksesta, joka on globaali teknologinen mahdollisuus.
Kerroin mediamurroksesta ja kuinka se on globaali mahdollisuus. Kannustin yrittäjiä miettimään teknologiamurrosten tuomia kansainvälistymismahdollisuuksia.
Maarit Tastula taitavana haastattelijana veti multa jalat alta kysymyksellä täysin toimialan ulkopuolelta: "Teetkö tätä rahan takia?", kysyi Maarit Tastula.
2001 saneerauksen jälkeen olen kelannut todella paljon minkä vuoksi teen mitäkin. En voisi tehdä mitään työtä pelkän rahan takia. Työllä pitää olla jokin muu merkitys.
Vastasin Maaritille hämmentyneenä jotenkin näin: "En. Tai siis tottakai yritysten pitää olla kannattavia, mutta ei ne pysyisi muuten hengissä, mutta en sen takia tee tätä. Teen tätä koska tämä on hauskaa.".
En selkeästikään ole tyytyväinen vastaukseeni, koska oikeasti teen tätä myös kymmenestä muusta syystä: 1) haluan auttaa yrityksiä, ihmisiä yrittäjiä kehittymään, kasvamaan
2) haluan sparrata aloittavia yrityksiä
3) Cityn brändin ja mahtavan kulttuuriperinnön halusin pelastaa ja koska tiesin saavani Citystä kannattavan, uskalsin hypätä projektiin.
4) Rakastan IT-, Media- ja markkinointialaa, koska täällä on käynnissä niin monta asiaa, joita osaan ja joissa voin hyödyntää omaa teknistä taustaani ja osaamistani
5) Media pirstaloituu ja siinä on globaali mahdollisuus, haluan nähdä suomalaisia kansainvälistyviä menestystarinoita ja olla jossain sellaisessa tai sellaisissa mukana
7) City Digitalista on mahdollista rakentaa suomen suurin media ja se on inspiroivaa.
8) Opin paljon uutta joka päivä
9) Saan olla töissä tosi mahtavien työkaverien kanssa ja tutustun tosi mahtaviin tyyppeihin
10) JA JOO TODELLAKIN, MULLA ON YRITTÄJÄNÄ TÖISSÄ HAUSKAA!
Tässä otteita mun pysäyttämätön yrittäjyys -kirjasta, jossa käsittelen rahaa:
"Raha on vain seuraus jostain hyvästä, ei itse tarkoitus."
"#37 Raha on väline, ei palkinto
Pysäyttämätön suhtautuu rahaan kuin sijoittaja. Raha ei ole palkinto. Se on väline, jolla voi kasvattaa yritystä. Aloittavalle yritykselle se on usein itsestään selvää. Perinnöksi yhtiön saaneille se on joskus hieman hämärää.
Sukuyritysten jatkuvuutta tutkineet ovat havainneet usein käyneen niin, että ensimmäinen sukupolvi perustaa yrityksen, toinen kasvattaa ja kolmas tuhoaa sen. Valitettavan usein sukupolvenvaihdos menee kaseikkoon. Usein olisikin järkevämpää antaa perinnöksi kasa rahaa kuin yritys.
Onko yrityksen tarkoitus edes elää ikuisesti? Pysäyttämättömän omistajan rooli on sijoittajan rooli. Sijoittajan roolista pysäyttämätön näkee, että yrityksen olemassaolon tarkoitus on tehdä tulosta. Pysäyttämättömän silmissä rahan olemassaolon tarkoitus on lisätä pääomaa. Omistajan tärkein tehtävä on huolehtia, että hänen sijoituksensa arvo kasvaa ja että sitä pyörittävät henkilöt saavat kasvatettua firman arvoa mahdollisimman pitkään.
Aasialaisilla on periaate: Rikastu hitaasti. Pohjoismaissa tunnemme hieman vastaavan periaatteen: Varjele omaisuuttasi ja pidä siitä huolta niin, että omaisuus jää lapsillesi paremmassa kunnossa kuin missä itse sen sait.
Jos olet saanut perinnöksi yritysvarallisuutta, vaali ja kehitä sitä eteenpäin. Ellet osaa, jaksa tai halua pitää yrityksestä huolta, palkkaa joku itseäsi osaavampi. Joku, joka haluaa pitää siitä huolta. Jos et löydä sopivaa johtajaa, myy firma jollekulle, joka osaa huolehtia siitä. Voit törsätä hyvällä omallatunnolla vain itse ansaitsemaasi rahaa.
On vaikea jättää perintöä. Et voi koskaan tietää, kuinka jälkeläisesi kohtelevat omaisuuttasi sitten, kun potkaiset tyhjää. Et voi kommentoida edes heidän käytöstään. Et ojentaa etkä opettaa. Materia ja maallinen omaisuus on helppo jättää. Markkinatalous pitää siitä joka tapauksessa huolen. Eihän kukaan saa täältä mukaansa mitään.
Ellet uskalla jättää yritystäsi perinnöksi lapsillesi ja koet työntekijäsi olevan lastesi kaltaisia kasvatteja, mieti hetki. Voitko löytää yrityksesi sisältä jatkajan yrityksellesi? Sukupolvenvaihdoksessa on mahdollista myös hajauttaa omistusta ja tehdä osakesarjojen äänioikeuksien muutoksia niin, ettei yksi liian iso omistaja pääse hölmöilemään.
Vuoden 2012 sukupolvenvaihdosbarometrin mukaan 55-vuotiaat eivät vielä edes mieti sukupolvenvaihdosta. Prosessi kestää kuitenkin usean vuoden. Siksi sinun kannattaa miettiä sitä hyvissä ajoin.
Perintö on omaisuutta. Se on myös oppeja, läheisyyttä ja lastemme kasvattamista. Kun saat lahjaksi elämän, pidä huoli, että lapsillasi on vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet kuin sinulla onnistua elämässään sekä henkisesti että materiaalisestikin." - Kirjasta Pysäyttämätön yrittäjyys
Muista, tärkeintä ei ole raha. Menestystä päivääsi!