= asennetta =

Tänään perustin itselleni ihan uuden bändin yhden 17-wee kitaristi
-basisti-rumpalin kans (richard bell...amazonian gubbeja myös)sil on ihan oikee asenne, et jos joku alkaa itkeen treeni kämpälle tulee turpaaan ja lentää kaaressa vex bändistä. se ei juurikaan käytä douppeja ja mähän en sitä ala myrkyttään ja tapan jos joku yrittääkin -tai no ainakin turpaan tulee....ei saa vakavilla asioilla pelleillä. mä en ymmärrä soittaa kunnon asennemusiikkia muka pilkesilmäkulmassa -voin mä ittelleni nauraa ja naurankin aika usein, mut rock`n rolli ei oo mitään pelle hommaa , vaan se siihen liittyvä bisnes joka voi tehdä meistä naurettevia , mut samalla itkettäviä.mmm. Niin uus bändi on nimeltäään BarbieQueen (vanhanimi mut rekistöröitynä mun nimiin)

kirjoitin LegioonaTeatterille taas hieman historiikkia
tai Virpi Koeskelalle -se sitä kirjpoittaa ja muut teatterilaiset jedaa
kuka mitenkin-jotenkin tälleen

Tässä onkin tullut ihan multa kuulostaan sopivan tyhmää. Aiemmin oon soitellu erilaisissa huumebändeissä ja viettänyt hengenvaarallista elämää ja teatteri oli se tärkee pelastusrengas, mutta eihän sekään riitä jollei ole selkärankaa olla kurinalainen.

"Tyhmät jutut on kaikkein parhaita." on repliikki Timo Seppälän eräästä näytelmästä ja teksti putos harjoitusten myötä sitten pois kyseisestä käsikirjoituksesta.

-nyt se ainakin on jotenkin hyödennytty, ja huomaa taas ettei mitään turhaa ole olemassakaan.

Tänäänkin sain teatterilla joogaa, joten munkin on vuorostani anettava jotain
itsestäni.
Nonni, nyt lopetteln ja alan miettiin juttuja Vipen historiiikkiin. legioona teatteri velvoittaa antamaan oman panoksensa!

T: Zombie

http://legioonateatteri.fi

Ilman sua
¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Sä vannoit ettet lähde,
mut lähdit kuitenkin.
Mä jäin tänne yksin
ja itki tietenkin.

Mun Jumala on kuollut,
ja niin oon minäkin.
Enkä mäkään onnellinen oo,
mutta elän kuitenkin.

En oo vapaa ilman sua.
En voi nauraa, liikuttua.
En voi elää ilman sua,
sillä jossain kaipaat mua.