= huipulla =

mua alko vituttaan ne piripäät ja ajoin wex.
emmä oikeestaan ihan narkki ooo -joskus ollu.
saatana ku ei uskonmu puhetta, niin nyrkkii
ne usko paremmin:P vituutttaa olla väkivaltainen, mut mun tavaroita ei saatana kukaan rosmo ees hiplaa -siinä voi mennä henki

Huipulla

Tie tähtiin ei aina käy niin helposti, vaan on monta tapaa… Voi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan – ja kaiken lisäksi se oikea ihminen olemaan siellä – vähän niin kuin lottovoitto tai salaman isku. Sitten on mutkaisia polkuja, joita saa rämpiä pitkään… on jyrkkää ja kaltevaa – sekä myös irtokiviä… kiivet siinä sitten – aina voi tippua. Mutta sisukkuus, ja se palo sekä vahva usko asiaansa/unelmiinsa auttavat jaksamaan sen kaiken pilkan, paskan, kateuden sun muut vaikeudet.

Se tunne joka tulee kun on saapunut huipulle on ainutlaatuinen, mitä yksikään orgasmi tai sanat eivät pysty kuvailemaan – ja vain sinä joka olet nyt huipulla tiedät sen… tiedät, että olet sen tuskalla ja verellä ansainnut… huipulla on vaikea pysyä nahoissan, ja halu jakaa tai kertoa tämä tunne kaikille on voimakas – kannattaa olla varuillaan kelle kertoo, sillä kateus, kilpailu sun muu on armotonta… pitää kestää.

Mutta jossain vaiheessa väistämättä sinut huomataan ja lumipallona lähdet kierimään huipulta alas ottaen kiitoksia… pokaaleja… puita… metsiä… glamouria… mainetta… taloja – olet lumivyöry syöden kaiken eteen tulevan. Mitään ei ole tehtävissä – petyt… halusit ja odotit jotain muuta, mutta sitä tuhoa jonka muut kustannuksellasi saavat kärsiä, on tuskallista seurata – voit liittyä greenpeaceen ja pelastaa Amazonin viidakoita sun muuta, mutta mikään ei enään riitä… .talot tuhoutuvat… sähköt katkeavat… ihmisiä kuolee sinun nimesi huulillaan.

Katastrofi ja kaaos. Olet saapunut kylään ja kaikki tulevat siitä sinua kiittämään, ja hurraamaan paparazien kuvatessa – itket, ja sen syytä kukaan muu ei pysty ymmmärtämään kuin se joka on myös käynyt huipulla.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
http://groups.msn.com/zombiegallery