Blogi

Näytetään kirjoitukset kesäkuulta 2007.

Plokin aloitus..  1

Ajattelin kyllä kais se täsä minäkin sitten aloittaa plokin kirjoittamisen, kyllä kais se täsä koska kaikilla muillakin sellainen on. . mutta mitä tähän nyt sitten pitäisi kirjoittaa? Päiväkirjan kaltainenko tämän pitäisi olla.. hmm.. kävin tänään ruakakaupasa ja sen jälkeen tein ruakaa ja menin kampaajalle, laitoin raitoja. Voi mahoton sitten hain lapset nii ohan tuo tarhasta ja illalla tottakait harrasin niin tuota seksiä, kyllä kais se täsä kokeilimme tuota uusia asentoja.. Porink!! No yritän nyt kuitenkin kyllä kais se täsä jotain em minä tiijä tähänkin kirjoittaa, huumorintajuisena ihmisenä pirän mm. vitseistä joten aloitetaan sitten vaikka niillä.. :) Enjoy!
(http://www.netello.com/viihde/ouluraattori.php)

Miehen ja semmonen naisen tuota ero elikkä miehen ja naisen ero

Olipa kerran kaveri jonka nimi oli sanotaan nyt vaikka Fred. Ja hän tapaili
Martta-nimistä tyttöä. Hän pyysi Martan kanssaan elokuviin ja hellä oli
hyvin hauskaa. Parin päivän päästä hän pyysi Martan ulos syömään, Martta
suostui ja taas heillä oli tosi kivaa.

He jatkoivat toistensa tapaamista säännöllisesti, ja jonkin ajan kuluttua he
eivät enää tapailleet muita kuin toisiaan. Ja sitten, eräänä iltana kun he
olivat ajamassa kotiin, Martan mieleen juolahti eräs ajatus, ja sen enempää
ajattelematta hän sanoi sen ääneen: "oletko tullut ajatelleeksi että juuri
tänään on kulunut tasan kuusi kuukautta siitä kun aloimme tavata toisiamme?"

Autossa on hiljaista. Martan mielestä se on hyvin kovaäänistä hiljaisuutta.

Hän ajattelee: Vaivaakohan häntä se mitä sanoin..? Ehkä suhteemme on hänen
mielestään rajoittanut hänen elämäänsä, ehkä hän ajattelee että yritän
pakottaa häntä sitoutumaan johonkin jota hän ei tahdo.. tai ei ole valmis..

Ja Fred ajattelee: voi juku, kuusi kuukautta.

Ja Martta ajattelee: mutta hei, enhän minäkään ole varma haluanko tällaista
suhdetta. Joskus toivon että minulla olisi vähän enemmän tilaa, niin että
olisi aikaa ajatella haluanko todellakin suhteemme kehittyvän siihen
suuntaan että meistä tulee koko ajan läheisempiä.. tarkoitan, mihin me
oikein ollaan menossa? Aiotaanko me vaan jatkaa toistemme tapaamista tällä
tasolla? Suunnistammeko kohti avioliittoa? Lapsia? Koko elämä yhdessä?
Olenko valmis senlaatuiseen sitoutumiseen? Tunnenko minä edes tätä tyyppiä?

Ja Fred ajattelee: kuusi kuukautta, hmm se tarkoittaa siis joo helmikuussa
alettiin tapaileen eli heti sen jälkeen kun auto tuli korjaamosta joo eli se
tarkoittaa sitä ..voi pahus, öljyt pitää taas vaihtaa!

Ja Martta jattelee: voi ei, nyt hän on ärtynyt, sen näkee naamasta.

Ehkä minä tulkitsen häntä ihan väärin.. ehkä hän haluaakin enemmän
suhteeltamme, enemmän läheisyyttä, enemmän sitoutumista.. ehkä hän on
vaistonnut jo ennen minua, että minulla on omat epäilykseni asiasta.. Niin,
sitä sen täytyy olla, siksi hän ei halua puhua omista tunteistaan. Hän
pelkää tulevansa hylätyksi..

Ja Fred ajattelee: pitää tutkituttaa voimansiirto vielä uudestaan, v..tun
väliäkö sillä on mitä ne mulkut sanoo, ohjaus ei vieläkään ole kunnossa. Ja
tällä kertaa on parempi olla syyttämättä kylmää ilmaa, mitä v...tun kylmää
ilmaa, siellä on lämpöasteita, ja tää kosla kulkee kuin jäteauto ja mä
maksoin niille roistoille pari tonnia...

Ja Martta ajattelee: no nyt hän on vihainen. Enkä voi syyttää häntä siitä.
Minäkin olisin. Tunnen itseni niin syylliseksi, kun pakotan hänet käymään
tämän kaiken läpi. Mutta en voi sille mitään, en ole varma tunteistani..

Ja Fred ajattelee: luultavasti ne sanoo että siinä on vain puolen vuoden
takuu.. valopäät..

Ja Martta ajattelee: Ehkä olen liikaa idealisti, odotan ritaria valkoisella
hevosella, kun istun tässä tosi kivan tyypin vieressä, jonkun jonka kanssa
viihdyn, josta välitän, joka välittää minusta.. Ja joka on tuskissaan minun
itsekeskeisten koulutytön unelmieni takia..

Ja Fred ajattelee: Takuu? He haluavat takuun? Minä annan heille takuut
perkele ja työnnän ne sinne mihin aurinko ei paista ikinä.

"Fred?", Martta sanoo

"Mitä?", Fred sanoo säikähtäneenä?

"Ole kiltti äläkä kiduta itseäsi tällä tavalla", Martta sanoo ja kyyneleet
täyttävät hänen silmänsä, "ehkä minun ei olisi koskaan pitänyt.. voi luoja,
tunnen itseni niin..."

"Mitä? ", Fred kysyy

"Minä olen ihan hullu", Martta nyyhkyttää," tarkoitan, tiedän ettei ole
mitään ritareita. Minä tosiaan tiedän sen. Ei ole ritaria eikä hevosta."

"Ei ole hevosta..?", Fred sanoo

"Sinun mielestäsi olen ihan hullu, vai kuinka", Martta sanoo

"No et", sanoo Fred iloisena siitä että vihdoinkin voi vastata kysymykseen
jonka ymmärtää.

"Se on vaan.. siis.. tarkoitan että minä tarvitsen lisää aikaa", Martta
sanoo

(seuraa 15 sekunnin tauko, jonka aikana Fred, ajatellen niin nopeasti kuin
osaa, yrittää miettiä turvallista vastausta. Vihdoin hän päätyy omasta
mielestään sopivaan vastaukseen.) "Niin", hän sanoo

Martta, syvästi liikuttuneena koskettaa hänen kättään. "Voi Fred, oletko
todellakin sitä mieltä?"

"Mitä mieltä?" Fred kysyy

"Sitä mieltä ajasta", Martta sanoo

"Ai siitä, joo", Fred sanoo.

Martta kääntää katseensa kohti Frediä ja tuijottaa syvälle hänen silmiinsä,
ja Fred tuntee olonsa epämukavaksi kun ei tiedä mitä Martta sanoo
seuraavaksi varsinkin jos se koskee hevosia...

Vihdoin Martta puhuu. "Kiitos Fred", hän sanoo.

"Kiitos itsellesi", Fred vastaa.

Sitten hän vie Martan kotiin. Martta makaa sängyllään, kidutettu sielu ja
nyyhkyttää aamunkoittoon asti. Fred puolestaan menee kotiin, pistää pari
nakkia mikroon, avaa oluttölkin ja television ja riemastuu huomatessaan
lätkämatsin vielä jatkuvan. Joku pieni ääni takaraivossa vihjailee hänelle,
että autossa tapahtui jotain enemmänkin, mutta hän on melko
varma ettei pystyisi sitä ymmärtämään joten parempi olla ajattelematta sitä

Seuraavana päivänä Martta soittaa läheisimmälle ystävälleen, tai ehkä
kahdellekin ja he puhuvat tilanteesta vaivaset kuusi tuntia. Kaikki
tuskalliset yksityiskohdat, analysoidaan mitä minä sanoin ja mitä hän sanoi
ja kaikki ilmeet, eleet, piilomerkitykset yhä uudestaan ja uudestaan. Tätä
jatketaan päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukausia.. Eikä lopputulos
koskaan kuitenkaan selviä. Toisaalta he eivät myöskään kyllästy aiheeseen..

Fred puolestaan, kun on pelaamassa futista kaverinsa kanssa joka myös tuntee
Martan, pysähtyy kerran kesken pelin ja kysyy: Bill, tiedätkö onko Martalla
joskus ollut hevonen..?

Ja tässä on miesten ja naisten välinen ero.

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~
"a man and a woman"
http://www.youtube.com/watch?v=_BK2MhvQiBo

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~


Lempirunojani.. :)  1

Saparot -06..  XD
Saparot -06.. XD

Ei ole sen enempää eikä vähempää, kuin ihmisen inhimillinen perustarve, olla ihminen ihmiselle. Rakastaa ja olla rakastettu.
-Tommy Tabermann-
-------------------------------------
Tulla lähelle
vaatii sinulta voimaa,
paljon
väkevää voimaa

Olla lähellä
vaatii sinulta rohkeutta,
paljon
paljasta rohkeutta

Päästää lähelle,
sisälle,
vaatii sinulta
vain
uskoa toiseen ihmiseen

-Tommy Tabermann-
-------------------------------------
Hymyilet,
aivan äkkiä,
niin kuin hymyillään
silloin kuin oikeasti hymyillään,
ilman syytä,
niin kuin sanotaan
Yksikään hymy ei synny syyttä.
Hymy on sielun ainoa tapa
olla hetken näkyvillä
niin ettemme menettäisi uskoamme
sen kaikkivoipaisuuteen.
Hymyilet
jotta minäkin
paljastaisin sinulle
oman sieluni.

- Tommy Tabermann-
-----------------------------------------
Mene metsään
Mene vuorille
Mene kauas merelle
Anna yksinäisyyden
hyväillä sinua
kunnes ihosi
on kyllin ohut
Niin ohut
että sydämesi
näkee sen läpi minut
että minä se olin
joka hyväilin,
hyväilen sinua
Mene, mene

Tommy Tabermann-
-------------------------------------------------------------
Lakkaamatta
etsi sitä Suurta
Kieltäydy luovuttamasta!
Ole kuin aurinko
murtuvan
veden pinnalla: kimalla!
Etsi sitä Suurta,
kolua etäiset paikat
ja pimeimmät sopet
pelosta piittaamatta
on suurta etsiä Suurta,
olla ohut valonsäde
kohtaamassa suurta vettä

Tommy Tabermann-
-------------------------------------------------------------
Sen se maksaa,
yksinkertaisen ihanuuden maistaminen:
Enää ei maistu muu
kuin se mikä maistuu
vielä enemmältä
Rakas, miksi kirkkautta
onkaan niin paljon vaikeampi kestää
kuin pimeyttä?

- Tommy Tabermann-
-------------------------------------------------------------
Sitoutua niin syvästi
että muuttuu pohjattomaksi
Puristaa niin lujasti
että muuttuu rajattomaksi
Rakastaa niin mielettömästi
ettei mikään enää
ole vailla merkitystä

- Tommy Tabermann-
-------------------------------------------------------------
Aurinko, sinä sanoit kun katselimme kuuta. Sinä vannoit pitäneesi tähtiä kämmenellä, että kissat olivat suudelleet lintuja, kielot kukkineet pakkasessa. Kun me olemme rakastelleet sinä olet aina sillä tavalla oikeassa ja väärässä etten muuta voi kun rakastaa sinua. - Tommy Tabermann-
-------------------------------------------------------------
Tahdotko mut tosiaan..
http://www.youtube.com/watch?v=Wnj753kkKtQ

Butterfly
Butterfly