järjetön hiki, ku tein makaronilaatikkoo, joka on nyt uunissa, ja uuni onnistuu lämmittään koko yksiön vielä kuumemmaks ku mitä se jo ton ulkoilman pohjalta ois.. :)
Katoin Amélien taas pitkästä aikaa. Se on niin ihana. <3
Loppua en meinannu ees kyetä kattoon, ku se on niin liikuttava.. Jotain piti siit kirjoittaa, mut nyt taas pää lyö tyhjää. On taas vähän liian herkkä olo :P
Lattian sain raivattua, ruoka on tulossa ja kohta voi lähteä stadikalle paistatteleen päivää <3
ankkarokki oli ja meni. oli kyllä järjettömän kivaa :)
säät suosi ja keikat oli enemmän ku hyviä!
paras tietty oli the ark, mut apulannan keikalla teinifiilistely oli uskomattoman ihanaa ja pmmp lopuks uskomattoman hyvä <3
hetken jopa oli oikeesti sellanen "tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä" -fiilis :) kivaa kivaa kivaa!
voi ku aina vois olla kesä <3
Hassua, kuin sosiaalisesta tyhjiöstä huolimatta oon taas harvinaisen tyytyväinen elämääni :) On tää oikeestaan aika kivaa!
Yksin on huomattavasti parempi olla, kun missään jutussa, joka ei johda minnekään. Vaikka hauskaa sekin aikansa oli.. Nyt oon kuitenkin todella onnellinen, että oon itsekseni. Eka kertaa koko elämässä oon sinut tän tilanteen kanssa. Ei voi sanoo, että ois sinkku, koska sinkkuuteen liittyy se, et on haku päällä, ja tavoite on olla epä-sinkku. Mut vois sanoo, et oon itsenäinen. Vihdoinkin :)
Kiva kiva kiva :)
Duunikaan ei oo paskaa. Sekin on ihan kivaa.
Voi ku tää "kesä" ei loppuis koskaan. Syksyllä lähtee taas koulukuviot käyntiin, ja tulee ne velvollisuudet.. kivaahan se on, mut nyt on ollu niin helppoo, ku ei oo ku duuni. Pitäis kai jäädä duunariks, niin elämä ois yksinkertasta ;) Vaika joo, aina välillä herää nekin ajatukset, et ois siistiä valmistua ja mennä aikuisten ihmisten töihin. Mitä ne sitten mun kohdalla on, en tiedä :P
Mut tällä hetkellä voin yllättävän hyvin henkisesti ainakin. Tuntuu, että fyysisyyskin on menossa parempaan suuntaan, ja se kans nostattaa mieltä :)
Voi, kun tää fiilis jatkuis kauan!
joop, seuraavaksi taas töihin :)
voi olla, että tulee taas levoton päivä, kun univaje päästää mielen valloilleen :P No, onneks ei oo kuolettavan vakava duunipaikka <3
Jännä, kuinka aamuvuoroihinkin tottuu. Koskaan ennen en oo ajatellu, et voisin nousta kivuttomasti aamunkoitteessa (oikeesti jo ennen sitä), ja saada itteni vaivattomasti liikkeelle. ...ja varsinkaan sitä, et aamutoimilta jäis ylimääräistä aikaa kirjotella diipadaapaa blogiin :D
Aamuihminen en vieläkään oo, eikä aamukommunikointi varmasti toimi. Ihanaa sen takii asua yksin, ettei tarviikaan :) Ja tarkastussoitto kaverin kanssa sisältää vaan välttämättömimmän: "Hereillä?" -Joo. "samoin." -Hyvä. "Nähdään töissä!" -Joo. Moi.
Kahvi ja rööki <33
Phuu, koirien hoitourakka on loppusuoralla.. Enää tämä ja seuraava yö, ja sitten kirppusirkus taas jakaantuu omiin koteihinsa :) Ihaniahan nuo elikot on, mutta se on pakko todeta, että 3 on liikaa. Ja 2 viikkoa yksin 3 koiran kanssa on liian pitkä aika.
Oon ihan naatti koko ajan. Duunis on aamuputki meneillään (7 aamua takana, 2 edessä), ja kun pääsen töistä ja käytän koirat pihalla, niin sammun aina päiväunille moneks tunniks. Sit pakotan itteni ylös, et syötän ja ulkoilutan vielä koirat, alan nukkuun ja herään 4.45 joka aamu. Ihana elämä. Sosiaalinen tyhjiö on suuri..
Keskiviikon vuoron jälkeen on 6 päivää vapaata. Mitähän sillonkin sitten tekee, kun nuo elukat lähtee sillon kans, eikä oo enää mitään puuhasteltavaa? :P
ääk, nyt kun se on nähty, niin en tiedä onko elämältä enää mitään odotettavaa :o
...sequel?
