Kaipaus

Välillä sitä kaipaa jotain. Jotain mitä sais halata, jotain minkä vierestä herätä, jotain... Mutta oon mikä oon, tarviin tilaa, tarviin omaa aikaa, tarviin ymmärrystä. Vaatimuksi, on. Mietin tänään duunissa, vitutuksen ohella, on mitä kaipaan, kaipaan ihmistä joka tajuaa mun kaikki puolet, niin hyvät kuin "pahat". Onkos sellaista olemassa? Sitä en tiedä, mut sen tiedä että välillä olis mukavaa herätä aamulla, ja huomata että joku on siinä vieressä, joku joka tajuaa saman kuin minä. Ajattelee, tiedostaa kuinka lyhyt elämä on.

Miks mä olen syntynyt? En mä ole tänne halunnut, en tänne jossa ihmiset luokitellaan, jossa ihminen ei saa olla sitä mitä on.