Projektisoffaa ja ruusunpiikkejä sormessa

Tulihan ostettua sohvakalusto joka odottelee kunnostusta. Olis entisetkin projektit ja remppa kesken, mutta kun ei voinu vastustaa.

Siirtelin eilen ruusuja parempaan järjestykseen pihalle ja istuttelin kurkkuja kolme ja ihmettelin muutenkin kasvien kasvua ja kirvoja. Mummoharrastelua. Kaikenlaista sitä ihminen duunailee. Ihana ilma on, toimistolla on liian kuuma ja olisin mieluummin jossain pihalla möyrimässä.

Ihastukset tulee ja menee. Niin se vain on. Tylsää. Ja miksi pitääkin olla tällainen tunneapina. Mä en koskaan osaa lähteä mihinkään vain puolinaisesti. Onkohan mun ongelmani oikeesti se että olen pitkä vai se että olen liian syvällinen vai liian vahva luonne? Huoh. No eihän se ole mun ongelma, vaan vastapuolen =D

Olen kuullut että pituus häiritsee, olen kuullut, että voisitko puhua joskus vaikka villasukista, olen kuullut, että kun olen tällainen vahva nainen, niin ei uskalla mitään yrittää. Höm. Mitä tämä kertoo miehistä ;)?

No onneksi olen kuulemma myös kaunis ja seksikäs ja älykäs =D heko heko, parempia päiviä odotellessa voin hehkutella itselleni kuinka sairaan täydellinen nainen olen =D hahaa

Elämä on....kummallista.