Voi kissuksien kissus

Ja muut kukat, mikäs toi kissus olikaan vai oliko se ees kukka...hömmm.

Onpas ollut kuuma. Viihdyin toimistolla ihan liian myöhään ja sitten vielä 2h autossa siihen päälle. En tiennyt että mun naama osaa hikoilla niin paljon =D

Kissat juoksee ympyrää ja marmattaa ja mouruaa, niillä on onneksi seuraa.

Mä oon aika kypsä ja kyllästynyt kaiken maailman turhuuteen ja typeryyteen. Syykin on selvä. Vaihteeksi taas onneton typerys menin ihastumaan ja petyin, tietty. Mä en varmaan opi ikinä. Mut ku oltiin samalla aaltopituudella, tai sitten ei. Nyyhkis. No ainakin melkein...kun tietäis enemmän noista aallonpituuksista niin vois generoida sellaisen aivo/sydän/eetteri/henkisenergiavahvistimen jolla lähettäis maailmalle sen sielunkumppanikutsun supervahvana, niin vahvana, että se ois kun magneetti joka vetäis sen mun onnellisen kumppanini mun luo =) sellasen voisin ostaa. Vaikka maksaiskin vähän euroa enempi.

No nyt sit hummataan tää viikko, ihmetellään elämää, vika viikko töitä ennen lomia ja Ilosaarea ja kaikkee muuta kivaa...kylä se tästä, älä sie tyttö sure. Onneks on karjalaista verta...ei pysty olemaan surkeena pitkään =)