Tajusin just, lukiessani jotain ihmeen kreisiavautumisblogia, etten tiedä milloin mun ensisuudelma on tapahtunut!!!
Nyt tuntuu tosi pahalta...
Periaatteessa kyllä muistan ensi"suudelmani", mutta koska se oli enemmänkin ensi"huuliraiskaus" en voi todellakaan sitä pitää sellasena kivana, ihanana muistona jota mietin kiikkustuolissa Alzheimer-talossa parinkymmenen vuoden päästä.
Se oli se juhannus kun olin 16 (tietysti) ja sillä pojalla/hirviöraiskaajalla oli keltaset converset ja tietysti se oli kaverinkaveri (kuten ne kaikki...). Jälkeenpäin jouduin kyllä harkitsemaan nunnaksi alkamista, oli se sen verran erikoinen toimitus.
Seuraavilla kerroilla tuli juotua sen verran monta vattusiideriä etten muista mikä ois sit se eka oikea suudelma.
Vittu näitä ongelmia.
Ainiin, ilmeisesti jos pääsee valtiolle töihin, voi unohtaa kaikki alkeellisimmatkin käytöstavat. Pari päivää sitten hissiä odottelin esimies-miehen kanssa ja hissin saapuessa tämä "klassinen herrasmies" siirtyi hissin oven edestä syrjään, että mä sain avata ovelle sille. Ei helvetti.