varastin joskus kaverin kämpästä kiiruhtaessani junaan kirjan, jossa sanotaan seuraavaa:
"tietyt asiat herättävät teissä voimakkaita tunteita ja uskotte itse tuntevanne niitä, mutta onko asia todella niin? vaatii paljon tietoisuutta ymmärtää, että tämä, jota kutsutte 'minäksi' onkin ehkä menneitten kokemustenne, ehdollistumisenne ja ohjelmointinne kasautuma.
se tekee kipeää. itse asiassa, kun alatte havahtua, koette paljon kipua. on tuskallista nähdä harhaluulojensa järkkyvän. kaikki, mitä uskoitte rakentaneenne, murenee ja se on tuskallista. siitä parannuksen teossa ja heräämisessä on kysymys."
"eläkää nykyhetkessä. saatte nähdä, että näin käy kaikille, kun heräätte. huomaatte elävänne nykyhetkessä ja maistavanne jokaista hetkeä sitä mukaa kun elätte sen. toinen melko hyvä merkki on se, kun kuulette sinfonian nuottien soivan sävel toisensa jälkeen ilman että haluatte keskeyttää sitä."
T.T <3
kohta mennään taas, eikö niin?
ihan kohta.
silmänräpäyksessä.
Kirjoitettaessa soi of Montreal - Death Is Not a Parallel Move
