"Aurinko nousee, on kastetta maassa,
aika on herätä, nousta ja lähteä,
kohdata ystävä kallehin.
Niin kaunis on maa, niin korkea taivas,
soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet
- niin varjoisat veet.
Päivä on kirkas vain metsässä tuulee,
aika on naurun ja leikin ja riemun.
Mukana ystävä kallehin.
Niin kaunis on maa, niin korkea taivas,
soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet
- niin varjoisat veet.
Aurinko laskee, jo pitenee varjot,
aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
Niin kaunis on maa, niin korkea taivas,
soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet
- niin varjoisat veet."