Elämää ei sen enempää

Nyt on isomummi papan luona taivaan kodissa <3 Nyt tiedän että sillä on kaikki tosi hyvin! Meni hautajaiset hyvin,aika lopussa pienet itkut tuli kun kummi piti niin kauniin muistopuheen isomummista. Nyt on kyllä mun syytä tarttua tähän elämään ja oikeasti kunnostautua,mut en mä osaa kunnostautua ennen kun löydän sen miehen jostain,mä niin toivon että mun mummot ja vaarit sais kokea miltä tuntuu olla isomummeja ja isovaareja,et ne näkis mun jälkikasvun. Mun isä sano äitienpäivänä mulle ja mun äidille että vielä ensi vuonna isomummi näkee äitienpäivän,mutta ei se sitä nyt näekkään. Mut mä lupaan oikeesti nyt että mä alan vierailee omilla isovanhemmillani useammin,oonhan mä aina se niiden lellikki lapsenlapsi. Totta se on että nekin alkaa vanhenemaan eikä elä ikuisesti vaikka ne kaikki 4 onkin ihan kauheen meneviä,eläkkeelle kun pääsivät niin jo alko menomono vipattaa. Mutta nyt mä alan ottamaan sidua ja rentoudun!