Ikävä!

Hitto mä haluan sen uuden koiran meille ja äkkiä! Oishan se kiva saada tänne mun kämppää koira,mut tänne ei mahdu koiraa,kisu mahtuu oivasti sitten kun sen löydän jostain. Joten isi hankippas jo se uusi koira! Koira vaan sattuu olemaan ihmisen paras ystävä,sellainen jolle voi kertoa kaikki salaisuuden pienintäkin myötä ja se ei kerro niitä eteenpäin! Meidän Susa sai kuulla mun monta salaisuutta ja muutenkin se oli miun uskollinen ystävä,valitettavasti Susa rakas lähti koirien taivaaseen katsomaan pentujansa viime perjantaina!
Onneks kuitenkin iskä on niin koira rakas ihminen ettei pysty elää ilman koiraa eli siis se on hankkimas meille uutta koirulia,tosin en vielä tiedä koska!
Oli se viime perjantai mun elämän pahimpia päiviä,kun ajo autolla meidän pihaan ja katsoi että pihalla ei enää ole koiran tarhaa eikä sen koppia aloin aavistamaan pahaa. Menin sisälle eikä eteisessä Susan paikalla ollut mitään tai ketään. Avasin eteisen oven ja iskä tuli vastaan sen näköisenä että nyt on asiat aika pahasti vialla,tajusin että mun paras ja uskollinen ystävä on poissa. Se oli kyllä ihan hirveä kokemus,koin sen toista kertaa elämässäni ja se on aika kamalaa menettää oma rakas uskollinen ystävä. Yks tuttu sanoi että koirahan se vain oli,mutta asiahan on niin että myös koira on perheenjäsen,meijän perheessä Susa oli ns. kolmas lapsi. Onneksi enää ei itketä Susan takia kun tietää että nyt rouvan on hyvä olla. Ostin tänää kynttilän ja meinaan sen jouluaattona viedä Susan haudalle <3 Mulla on aika kova ikävä sitä kyllä,mut aina sen paikka on mun sydämmessä,AINA! Sain kuulla tänää et porukat on kattonu eilen meille uutta koiraa,sit piisaa vilinää ja melskettä kun mulla on kisu ja niillä koira :)

"Minä olen muistanut sinut hyvin
niin paljon paremmin kuin ketään muuta
Minä olen muistanut sinut niin kauniina kuvina
vakavina unina muistanut paremmin kuin muita"