Kun on syksyn aika tullut
kylmä viima tuiskuineen
pian talvikin jo lähenee
on huurassa aamun maa
sä lennä silloin lintusein
pois täältä kauas
kurjaa kylmää on
sinne auringon lämpöön
ihanuuteen
yllä pilvien sä lennä, pieni
kannat siivilläsi hennoilla
pitkää matkaa teet
sua ootan kun palaat
tänne lämpöiseen
kun sen aika tullut on
ja sua jälleen varjelen