Upton Sinclair kuuluu niihin verrattain harvalukuisiin kirjailijoihin,
jotka ovat 바둑이사이트 pyhittäneet elämänsä sosiaalista oikeutta vaativaan
valistustyöhön ja asettaneet taiteensakin valitsemansa tarkoituksen
palvelukseen. Suurena ja vääjäämättömänä intomielisenä hän ei ole
milloinkaan väistänyt uhrauksia. Silloin tällöin hän on saavuttanut
kirjailijana suurta aineellista menestystä, mutta on aina kuluttanut
ansaitsemansa summat yrityksiin, joiden nojalla toivoi torjuvansa
vääryyttä ja edistävänsä inhimillistä onnea. Toistuneista pettymyksistä
huolimatta hän on uskoaan ja uskallustaan menettämättä aloittanut
uudestaan.
Vakaumukseltaan sosialistina ja innokkaana yleisesti omaksumattomien
aatteiden kannattajana, sellaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden
paljastajana, jotka olisivat muuten voineet jäädä salatuiksi suurelta
yleisöltä, hän sai yleensä vastustajikseen maansa vaikutusvaltaisimmat
sanomalehdet. Vaikka hän onkin aina ollut köyhä mies eikä ole
milloinkaan suostunut tekemään kustantajilleen lukuisien painosten ja
yleisen kansansuosion edellyttämiä myönnytyksiä, hänet on kuitenkin
kuvailtu radikalisti-keikariksi ja sosialisti-miljoonamieheksi. Hänen
on täytynyt monet kerrat vaihtaa kustantajaa, mikä seikka todistaa,
ettei hän etsi aineellista voittoa.
Upton Sinclair kuuluu niihin nykyaikaisiin kirjailijoihin, jotka
ansaitsevat erikoista myötätuntoista mielenkiintoa. Hän ei osoita
amerikkalaista isänmaallisuuttaan yhtymällä Yhdysvaltojen laadultaan
sangen ehdonalaiselle vapaudelle viritettyihin ylistyslauluihin,
vaan toimeliaasti kehoittamalla vuodattamaan siihen todellisen
vapauden, ihmisen vapauden elämänvoimaa. Hän ei tyydy kylmäverisesti
ja hupaisesti kuvailemaan oloja ja asioita sellaisinaan. Vetoamalla
maanmiestensä kunniantuntoon ja hyvään toverihenkeen hän avaa
heidän silmänsä näkemään niitä kauhistuttavia olosuhteita, joissa
sadattuhannet palkkaorjat elävät. Hänen tarkoituksenaan on parantaa
näitä luonnottomia olosuhteita, hankkia kaikkein köyhimmillekin hiukan
valoa ja onnea, saada heidätkin kokemaan mieluisaa hyvän olon tunnetta
ja sitä lohdullista tietoa, että oikeus on heitäkin varten olemassa.
Tällä kertaa Upton 바둑이사이트 Sinclair on syventynyt tutkimaan kaivosmiesten
elämää Rocky Mountainsin yksinäisillä kaivoksilla, ja hänen
herkkätunteinen ja innostuva mielensä on luonut Emile Zolan
mestariteoksen _Germinalin_ amerikkalaisen vastineen.
Näiden teosten kuvailemat olot ovat kuitenkin oleellisesti erilaiset.
Zolan työmiehet ovat kaikki ranskalaisia, Sinclairin kirjoissa
sitävastoin kohtaamme kirjavan joukon Euroopasta tulleita siirtolaisia,
joiden joukossa vallitsee Babelin kieltensekoitus ja jotka senvuoksi
eivät voi mitenkään liittyä yhteen suojellakseen itseään yhtiön
harjoittamalta riistolta. Vaikka tämä luonnollinen este onkin
vaikeuttamassa palkkaorjien yhteistoimintaa, yhtiö ei suinkaan tunne
oloansa turvalliseksi, vaan vartioi tarkoin etujansa estäen jokaista
miesten järjestymistä tarkoittavaa yritystä.
Nuori ylempään säätyluokkaan kuuluva amerikkalainen, joka tuntee
suurta myötätuntoa sorrettuja kohtaan ja haluaa vilpittömästi päästä
välittömästi perehtymään heidän oloihinsa voidakseen heitä auttaa,
päättää lähteä kivihiilenkaivajaksi ostaen tekaistun nimen ja pukeutuen
työmiehen vaatteisiin. Hänen säännöstäpoikkeava esiintymisensä herättää
epäluuloa heti hänen työhön pyrkiessään. Hänen otaksutaan harjoittavan
ammattinaan lakonjohtamista, tulleen järjestämään kaivosmiehiä heidän
riistäjiänsä vastaan, ja niin häneltä ei ainoastaan kielletä työtä,
vaan hänet piestäänkin armottomasti. Vihdoin onnistuttuaan pääsemään
sisäpuolelle hän yhä kasvavaksi harmikseen huomaa, kuinka häpeämättömän
ja epäinhimillisen riiston esineinä ovat ne ihmiset, jotka kaivavat
kivihiiltä maan uumenista.
Siinä on kirjan vallitseva aihe, mutta sen nojalla saa vain heikon
käsityksen tekijän runollisesta suhtautumisesta kuvattavaansa. Se
esiintyy kauneimpana Halin suhteessa nuoreen irlantilaistyttöön,
»Punaiseen Mariin». Tyttö on köyhä, ja hänen jokapäiväinen elämänsä on
karua ja ilotonta, mutta siitä huolimatta hänen ihmeellinen sulonsa on
kirjan huomattavimpia piirteitä. Ensimmäisen kerran esiintyessään Mary
vaikuttaa kuin kelttiläinen Madonna, jolla on hellä sydän pieniä lapsia
kohtaan. Myöhemmin hänestä tulee työväen luokan Valkyria, joka on aina
valmis taistelemaan työmiesten oikeuksien puolesta.
Kirjan viimeiset luvut kuvailevat kaivosmiesten kapinoimista yhtiötä
vastaan. Miehet 바둑이사이트 vaativat oikeutta saada valita kivihiiltä punnittaessa
läsnäolevan tarkastusmiehen ja kaivosten säännöllistä pirskottamista
räjähdysten ehkäisemiseksi. Sitäpaitsi he tahtovat saada vapaasti ostaa
ravintoaineensa ja työkalunsa mistä haluavat eikä yksinomaan yhtiön
myymälöistä.
Jälkilauseessa Sinclair esittää ne perustavat tosiasiat, joiden varaan
hänen taideteoksensa on rakennettu. Ilman sitäkin lukija välttämättä
uskoisi hänen kuvailemansa sosiaaliset olosuhteet elämän todellisuutta
vastaaviksi. Tärkein seikka on se, ettei Sinclair ole antautunut niiden
kulunnaisten lauseparsien lumoihin, joiden mukaan kuningaskunnissa
vallitseva orjuus, vääryys ja muut onnettomuudet ja rikokset ovat
tasavalloista poistetut, vaan viittaa vakavasti siihen altauurrettuun
perustukseen, jolle suurin uudenaikainen rahavalta on rakennettu. Tämän
vallan perustusta ei muodosta graniittikallio, vaan kaivokset. Se elää
ja hengittää valossa antamalla tuhansien onnettomien raataa pimeydessä.
Se elää ja liikkuu ja on ylpeässä vapaudessa, koska sen hyväksi tekevät
orjantyötä tuhannet, joiden orjuus on sen vapauden hinta.
