Naiset. Tottakai te olette kukkien, rakkauden, kauniiden sanojen, illallisten ja lahjojen arvoisia. Mutta niin on myös miehenne. Viekää joskus se avattu kalja sinne sohvalle asti, ottakaa suihin pyytämättä, siivotkaa yksin jos toinen ei jaksa ja ostakaa just sitä rasvaista juustoa mistä se toinen tykkää.
Joskus ihmetyttää, miten paljon arjen ihanuutta ja söpöjä pieniä tekoja naiset vaativat miehiltään, ollenkaan miettimättä, miten itse voisivat tehdä miehen arjesta vähän huikeampaa. Sitä halutaan kehuja ja jalkahierontaa sekä ruusuja ja koruja, mikä on aivan oikein - sun pitääkin vaatia aivan timanttista kohtelua kumppaniltasi. Mutta sitä ei saa haluta asenteella "Olen nainen, joten olen ansainnut tämän", vaan enemmänkin "Olen itsekin hyvä ja kannustava kumppani, joten toivon että minuakin kohdellaan kuin jumalatarta."
Eräät ihmiset ovat vain erittäin itsekkäitä mulkkuja. Siinä ei auta, vaikka miten hieroisit niskaa ja leipoisit suklaakakkua joka päivä, et silti saisi mitään vastahempeilyä. Sellaisen kanssa ei muutenkaan kannata kauan hengailla. Mutta normaalisti ihmiset myös antavat helpommin, jos saavat. Uskon, että niitä kukkiakin alkaa ilmestymään paljon useammin, jos sinäkin joskus kotoa lähtiessäsi olet täyttänyt jääkaapin kaljalla ja ladannut pleikkareiden ohjaimet valmiiksi täyteen virtaa.
En tarkoita, että naisen pitää tehdä aloite. Samalla tavalla miestäkin alkaa odottamaan illallinen useammin, jos hän ensin aloittaa kukkien ostelun. Enkä tarkoita, että naisten pitäisi joka aamu herättää miehensä ottamalla suihin ja keittämällä kahvit valmiiksi. Mutta pitäkää ihmiset hyvää huolta toisistanne, se on sen arvoista!