Susanna Vetelin rousti 2022

Rouva Veteli (52v., skorpioni/kukko) on tunnettu aerodynaamisesta muotoilustaan – kurvia ja mutkaa löytyy joka lähtöön, lyhyemmän puoleinen pullukka toisin sanoen. Suloiset kurvinsa hän kietoo milloin nallekuvioiseen tunikaan, toisinaan taas helmat kimaltaa niin että silmiä särkee, grrrr babe!

Tämä lady on kuuluisa kahvihampaansa kolotuksesta. Ärriksi ristitty sitikka on tulilla heti aamuvarhaisesta lähtien ja bensaa kuluu tolkuttomia määriä Susannan rientäessä kylille ystäviä tapaamaan. Kesät talvet vanha sotaratsu puskee niin myötä- kuin vastatuuleen kuljettaen valtiatartaan kahvipöydästä toiseen ja sitä ihan ihmettelee, miten se jaksaa? (jaksaa tarkoittaen autovanhusta). Kerran se sitikan pirulainen juuttui pohjastaan erään pihatien risteykseen ja niitä traumoja työstetään vieläkin vaikka tapahtuneesta on jo vuosi. Akka parkui valtoimenaan kun pelkäsi ettei autoa saada ensinkään lumesta irti. Käsipelillä sepeliä renkaiden alle viskova toveri ei voinut kuin pyyhkiä hikeä otsaltaan ja koettaa rauhoitella kyynelehtivää Ärrin äitiä että ei se auto tähän jää, oohan ny siinä hali pusi.

Susannalla on luovuus kukassa harva se päivä. Hän maalailee enkeleitä ja myy niitä solkenaan – joka lähtöön on suojelusenkeliä, herran enkeliä, enkeli enkeliä ja monta muutakin enkeliä. Perkelistä ei ole vielä tullut tarkempaa selkoa mutta eiköhän sillä jossain keittiön nurkassa ole joku paholaisen alku tuloillaan koska bisnestietoisena on jyvällä, mille kaikelle on markkinoita.
Luonnonkosmetiikka, eteeriset öljyt ja kaikenmaailman kombuchat ovat lähellä Susannan sydäntä. Talosta löytyy myös läjäpäin parantavia kristalleja joiden tehosta ollaan montaa mieltä. Susannan koti on Huvikummun ja ilotalon herkkä yhdistelmä. Ilmassa tuoksuu suitsuke ja harva se päivä joku imelä herkku hautuu uunissa kynttilöiden lepattaessa olohuoneen pöydällä. Olohuoneen nurkassa ryskää nyrkin kokoinen hamsteri terraariossaan. Eipä muuten olis ikänä uskonut mutta hamsterit on kovia karkailemaan, täytyy ihan hattua nostaa ainakin sille yhdelle karvapallolle joka kirjaimellisesti jyrsi tiensä vapauteen.

Romantiikan suurkuluttajana Susanna ihastua pätkähtää milloin mihinkin kaksilahkeiseen. Voi ettien että sitä riemua kun on niitä hekumallisia aatoksia sivusta joutunut kuuntelemaan toisen kerratessa näkemäänsä eroottista unta jostain humppabändin bassonsoittajasta. Posket punaisina on siinä saman kahvipöydän ääressä istunut usseempikin kuulija mutta kun näkee Susannan haaveilevat onnelliset kasvot, ei ilkiä edes kurkkuaan selvittää ettei lumous säry.

Byrokratian rattaat eivät jauha Susannaa vaan päinvastoin. Ei ole sellaista lomaketta, hakemusta tai valitusta, josta Susannalla ei olisi sisäpiirin tietoa. Kela natisee liitoksissaan kun Susanna soittaa tiedustellakseen asumistukensa maksupäivää.
Vaikka parkuikin lumeen juuttunutta autoaan, verokortin tilaaminen tai liiton päiväraha-asiat eivät hidasta Savipellon ruustinnaa. Kun on riskinä saada jostain fyffee, Susannan päässä laskukone alkaa raksuttamaan. Tätä ominaisuutta ovat myös kaverit päässeet hyödyntämään. Kun itseltä on joskus numerot menneet sekaisin ja itku päässyt, on Susanna napannut pöydältä pankkitunnukset ja hoitanut joka helvetin virastoasian pilkulleen oikein. Onkin tässä pohdittu, pitäisikö Susannan sisäsyntyistä taitoa kotiinpäin vetämisessä hyödyntää laajemminkin, eukko kun taikoo tuloja semmoisistakin paikoista missä ei rahaa edes käsitellä.

Kaikenkaikkiaan melko hillitön tapaus mutta kaikessa ponnekkuudessaan aavistuksen liikuttava.

- Sari -

Kirjoitettaessa soi Radio Nostalgia (ehkä?)