Suomessa ei haluta Ruotsin mallia velkaantumisessa – velat uusissa ennätyksissä!
Suomalaisten velat ovat olleet nousussa jo 20 vuoden ajan. Velkaantumisen ei kuitenkaan arvioida vielä olevan Ruotsin tasolla ja sitä halutaan myös välttää. Uusin tieto kuitenkin kertoo, että uusin ennätys on saavutettu: Velkaantuneisuusaste on tällä hetkellä melkein 128 prosenttia.
Tämän 128 prosenttia tarkoittaa lukua, joka saadaan laskemalla suomalaisten kotitalouksien lainavelat ja vertaamalla niitä vuoden aikana käytössä oleviin tuloihin. Velkaa on selvästi enemmän, kuin verojen ja maksujen jälkeen jäämää rahallisuutta. Keskimääräinen velka on 60 000 euron kotitaloutta kohden.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten rahoitusvarallisuus on loppuvuodesta 2017 ollut 304 miljardia euroa. Rahoitusvarallisuuden kasvu on ollut nousussa viimeisen 1,5 vuoden ajan. Kotitalouksien velka on ollut samaan aikaan 159,1 miljardin euron luokkaa. Lukujen erotus on kasvanut reippaaseen 145 miljardiin euroon.
Voiko velkaantuminen olla huolestuttavaa, koska myös rahoitusvarallisuus kasvaa?
Ylivelkaantumisesta varoitellaan jo
Eero Savolainen Suomen pankin rahoitusmarkkina ja tilasto-osaston vanhempi ekonomisti kertoo, että Suomen velkaantuminen on vähäisempää kuin ruotsissa, jossa asuntolainamarkkinoilla tilanne on ollut sellainen, että laina-ajat ovat olleet pitkät, eikä asuntoluottoja ole juurikaan lyhennetty. Vaikka Ruotsissa on sittemmin otettu käyttöön asuntolainojen lyhennyspakko, ei Suomen pankki kannata asuntolaina-aikojen pidentämistä. Tämä nähdään riskien kasvuna.
Finanssivalvonta on suunnitellut ottavansa käyttöön lainakaton, jottei ylivelkaantumisesta tulisi rahoitusjärjestelmän uhka.
Savolainen kokee, ettei velkaantumistilanteesta saada tarpeeksi kattavaa kokonaiskuvaa pelkkiä makrotason lukuja tuijottamalla. Velkaantumistason nousu tuo aina mukanaan riskin ja Suomen pankissa on jo varoitettu ylivelkaantumisesta. Ylivelkaantumisesta on varoitellut myös Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka huoli kohdistuu erityisesti siihen pieneen osaan, jolle velat ovat keskittyneet.
Osa rahoitusvarallisuuden noususta on Savolaisen kertoman mukaan hallussapitovoittoja, jotka ovat peräisin esim. osakkeiden arvojen noususta. Tämä suunta voi herkästi kääntyä hallussapitotappioiksi, jos pörssikurssit laskevat.
Savolainen tietää, että kotitalouksien yhtiölainojen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa, kuin muut kotitalouksien lainat, joka yleensä ovat suoria pankkilainoja. Lisäksi yhtiölainojen tilastointitapa antaa väärän kuvan kotitalouksien velkaantumisesta, koska ne luokitellaan asuntoyhteisöjen veloiksi kansantalouden tilinpidossa. Nämä eivät siis näy kotitalouksien nettorahoitusvarallisuudessa.
On siis useita seikkoja, miksi kotitalouksien velkaantumisasteesta huolimatta myös kotitalouksien nettorahoitusvarat ovat viime aikoina nousseet.
Velat ja varat eivät keskity samoille ihmisille
Nordeassa yksityistalouden ekonomistina työskentelevä Olli Kärkkäinen huomauttaa, että suuri osa maan rahoitusvarallisuudesta voi olla niillä ihmisillä, joilla ei ole velkoja, kun taas velat ovat saattaneet keskittyä niille ihmisille, joilla ei ole rahoitusvarallisuutta. Tämän vuoksi Kärkkäinen kehottaa kiinnittämään huomiota tilastojen keskiarvoja syvemmälle. Hän jatkaa, että” Olisi hyvä katsoa myös kotitaloustasolla, kuinka paljon niillä, joilla on velkaa, on myös rahoitusvarallisuutta toisella puolella tasoittamassa tilannetta”.
Hän korostaa, että velkaantumistilanteita tulisi tarkastella yksittäisten kotitalouksien tilanteesta käsin. Vaikkakin kotitalouksilla on aina täytynyt olla myös reaalivakuuksia suurta lainaa saadakseen, muistuttaa Savolainenkin. Vakuudettomien kulutusluottojen kasvusta Kärkkäinen on erityisen huolissaan, toisin kuin asuntolainoista.
Suomalaisten varallisuus on usein kiinni omassa asunnossa, joka on myös luoton vakuutena. Asuntojen arvo on suhteellisen taattu kasvavilla alueilla, eikä suurimmalla osalla asuntovelallisista ole uhkana asuntokuplaa. Erityisen vakaana Kärkkäinen näkee kahden aikuisen talouden, joka on hankkinut ensiasunnon pääkaupunkiseudulta. Velkaa on tällöin paljon, mutta myös asunnon arvo ja tulotaso pysyy todennäköisesti erittäin tasaisena.