15 vuotta silmälaseja, 10 vuotta piilolinssejä.

Tämä artikkeli on Femtolasikin sponsoroima.


Otsikon faktojen valossa olin miettinyt laserleikkausta enemmän tai vähemmän tosissani noin vuoden. Hieman myöhemmin aloin pistää joka kuukausi pienen summan rahaa säästöön ajatellen, että voin käyttää rahat matkustamiseen, jos en rohkenisikaan leikkaukseen.

Säästötilini saldo alkoi vähitellen näyttää siltä, että leikkaus voisi olla mahdollinen jo aiemmin kuin olisin kuvitellut ja yhteistyöllä Femtolasikin kanssa sain leikkauksesta sen verran alennusta, että leikkaus mahdollistui lopullisesti. Oli aika toimia.

Esitutkimus

Kuulun siihen porukkaan, joiden sydämen syke tihenee valkotakkisten lääkärien läheisyydessä. Sen takia välttelenkin lääkäriasemia ja sairaaloita viimeiseen asti. Laserleikkaus vakuutti kuitenkin turvallisuudellaan, sillä FemtoLasikilla on Suomen pisin kokemus laserleikkauksista ja menetelmän tukena on laaja tieteellinen tutkimus. Leikkauksessa silmään tehdään läppä, joka voidaan helposti avata myöhemmissä leikkauksissa – siksi esimerkiksi myöhempi ikänäön korjaaminen onnistuu helposti ja samalla turvallisella menetelmällä. Helsingissä FemtoLasik-leikkaukset tehdään Bulevardin klinikalla, jonka epälääkärimäisestä tunnelmasta minulla oli entuudestaan hyviä kokemuksia.

Aika esitutkimukseen, jossa selvitetään sovinko ylipäätään laserleikkaukseen, löytyi nopeasti. Esitutkimus on maksuton eikä siihen tarvitse valmistautua etukäteen.

Bulevardin klinikka näytti nimenmuutoksestaan huolimatta samalta kuin ennen. Steriilin ilmapiirin sijaan klinikalle tullessa tuntui saapuvansa enemmän hotellin tai span tiloihin. Sukunimien sijaan kaikkia puhuteltiin etunimillä, ja se toi tiettyä rentoutta tilanteeseen. Hoitaja oli itsekin käynyt leikkauksen muutama vuosi takaperi ja olikin kiinnostava kuulla hänen omia kokemuksiaan leikkauksesta vuoroa odotellessani.

Esitutkimuksessa silmäni tutkittiin perusteellisesti silmänpohjia ja sarveiskalvoja myöten. Laserleikkauksessa näkö voidaan korjata jopa tarkemmaksi kuin laseilla tai piilolinsseillä, koska taittovirhe voidaan korjata entistä tarkemman dioptrian tasolla.

Leikkaukselle ei löydetty mitään esteitä ja viimeistään lääkärin kertoessa että ainoa asia josta potilas on leikkauspäivänä vastuussa on että hän syö tarpeeksi suklaata, olin valmis varaamaan sopivaa leikkausajankohtaa.

Valmistautuminen leikkaukseen

Leikkausta ennen piti olla viikko ilman piilolinssejä, koska ne saattavat vääristää näöntutkimuksen tuloksia. Tuo viikko ilman piilolinssejä osoittautui olemaan pahin vaihe laserleikkauksessa. Olen käyttänyt viimeiset kymmenen vuotta pelkästään piilolinssejä, joten viikko silmälaseilla oli outoa ja vain vahvisti päätöstä leikkauksesta. Jos silmäni eivät enää joskus kestäisi jatkuvaa piilolinssien käyttöä, en osaisi olla laseilla. Seuraavaan viikkoon minua ei näkynyt lenkkipoluilla (miten lasien kanssa juostaan?), ei crossfit-treeneissä (miten käsilläkävelyä harjoitellaan laseilla?) enkä katsellut pahemmin kotona televisiotakaan (miten lasit päässä löhöillään sohvan käsinojaa vasten?). Näistä asioista minun ei onneksi tarvinnut ottaa selvää, koska tämä tulisi olemaan vain väliaikaista.

Leikkauspäivä

Leikkauspäivä koitti. Klinikalla tehtiin samat tutkimukset kuin edellisellä viikolla. Viikon tauko piilolinsseistä toi pieniä muutoksia voimakkuuksiin, joten viikko lasien kanssa oli tarpeellinen lopputuloksen kannalta.

Hoitaja tarjosi uusien tutkimusten jälkeen rauhoittavaa lääkettä leikkausta varten. Vaikka en jännittänyt leikkausta, tuntui oloni hieman rauhattomalta, joten päädyin ottamaan lääkkeen. Tutkimusten jälkeen keskustelin vielä lääkärin kanssa, että haluan edelleen leikkaukseen ja sitten olikin aika astella kohti operaatiota.

Istuuduin tuolille, jonka selkänoja kipattiin alas. Sama hoitaja, joka oli tutkinut minut aiemmin, laittoi puudutus- ja antibioottitippoja silmiini ja selosti samalla leikkauksen kulun. Yllätyksekseni hoitaja sanoi, että hänen tehtävänsä on pitää minusta huoli leikkauksen ajan. Huone oli hieman viileähkö, joten hän toi peiton päälleni ja jäi viereeni istumaan ja silittämään käsivarttani koko operaation ajan. Voisiko hammaslääkärillä käynnilläkin saada samanlaista palvelua?

Leikkaus alkoi luomenlevittimen asettamisella, jolla varmistettiin silmän auki pysyminen. Metalli tuntui hieman kylmältä ihoa vasten, muttei muuten epämiellyttävältä vaikka olinkin sitä etukäteen ajatellut. 

Leikkaus jakaantui kahteen vaiheeseen, läpän tekoon ja taittovirheen korjaamiseen laserilla. Lääkäri ja teknikko laskivat numeroita alaspäin, joten pystyin itsekin havainnoimaan kuinka kauan mitäkin osiota oli jäljellä. Suurimman osan ajasta sain ohjeeksi tuijottaa vihreää valoa. Välillä katseeni herpaantui, mutta silloin laserointi keskeytyy automaattisesti. Katseen kohdistus uudelleen vihreää valoa kohti ja operaatio jatkui. Ensimmäinen silmä oli operoitu nopeammin kuin mitä olisin osannut ajatella. Toinen silmä oli ”helpompi”, koska osasin odottaa mitä tulee tapahtumaan ja seurata milloin leikkaus on ohi.

Kun molemmat silmät oli leikattu, tuoli nostettiin takaisin pystyasentoon ja hoitaja toi minulle appelsiinimehua. Kädet taisivat jonkun verran täristä jännityksestä, mutta oloni oli muuten hyvä. Olin odottanut että kaikki on sumeaa, mutta yllätyksekseni erotin kellon seinällä jo varsin hyvin. Valot tuntuivat vielä kirkkailta, joten seuraavaksi minut johdatettiin pimeään lepohuoneeseen lepäämään.

Suljin silmäni ja upottauduin mukavaan hierontatuoliin. Hoitaja kävi väliajoin tiputtamassa antibioottitippoja silmiini ja varmisti että oloni oli hyvä. Huoneessa oli myös nainen, jonka silmät oli leikattu juuri ennen minua. Jutustelimme vapautuneesti ja aika kului kuin siivillä. Noin tunnin jälkeen silmät tuntuivat jo levänneiltä ja pääsimme molemmat lääkärin tarkastuksen jälkeen kotiin.

Aurinkolasit päähän suojaamaan tuulelta ja saattaja käsikynkkään. Näin leikkauksen jälkeen niin selkeästi, että en olisi saattajaa varmaan tarvinnutkaan, mutta sainpahan henkistä tukea kulkiessani illalla aurinkolasit päässä pitkin Helsingin pimeitä katuja.

Leikkauksen jälkeen

Pystyin jo illalla katsomaan hieman televisiota, miesten halfpipe-finaalia kun en voinut missata. Valot tuntuivat vielä hieman kirkkailta, mutta silmätipat auttoivat. Apteekista lähtikin mukaan varsinainen arsenaali erilaisia antibiootti-, kortisoni- ja –kosteutustippoja. Niitä saikin seuraavien päivien ajan tiputella silmiin, mutta se oli pieni vaiva leikkauksesta.

Aamulla herätessäni oli ihmeellistä nähdä kaikki heti selkeästi ilman laseja tai piilolinssejä.  Tämä oli tapahtunut viimeksi 15 vuotta sitten. Aamuhämärässä kävellessä yritysten valokylttien ympärillä hohti vielä ylimääräinen valokehä, mutta muuten erotin pienetkin yksityiskohdat selkeästi, melkeinpä paremmin kuin ennen leikkausta.

15 tuntia leikkauksen jälkeen olin takaisin toimistolla tietokoneen ääressä täysin työkyisenä. Terävänäköisempänä kuin koskaan.

Leikkaus Femtolasikilla

• Laserleikkauksen kokonaishinta liikkuu noin 3 500 eurossa. 
• Cityn lukijana saatte -10% alennuksen leikkauksesta 30.4 asti koodilla CITYEYE. Alennus on voimassa FemtoLasikin Helsingin ja Tampereen toimipisteissä.
• Tarkemmat paikkakuntakohtaiset Femtolasik-laserleikkaukset hinnat ja lääkärit löydät täältä.