Keräsimme yhteen kasan suomalaista tulevaisuutta. Näiden kahdeksan yrityksen joukossa saattaa olla se kuuluisa seuraava Nokia. Toisaalta, kuka tarvitsee vanhan toisintoa. Näissä firmoissa piilee ideoita, jotka lentävät pitkälle uusiin suuntiin.
Ideoita on monenlaisia. Tähän juttuun on valikoitu niitä, joiden toivoisimme lentävän siksi, että maailmasta tulisi parempi paikka.
1. Toroidion
Autoilla ei maailmaa pelasteta, mutta uudet ja viehättävät ratkaisut autosuunnittelussa saattavat vähentää dramaattisesti autoilun päästöjä. Yksi kiinnostava ratkaisu on peräisin Suomesta ja se on nimeltään Toroidion. Sähköautonvalmistaja kertoi Slush-tapahtuman kynnyksellä ottaneensa vastaan ensimmäiset tilausket asiakkailta ja ensimmäiset valmiit autot pyritään toimittamaan heille syksyllä 2017. Keväällä julkistetun konseptiauton erikoisuus on siinä, että siihen on saatu ladattua poikkeuksellisen paljon tehoa: 1341 hevosvoimaa. Jokaiseen auton pyörään on kytketty erillinen sähkömoottori. Toistaiseksi ollaan vielä kaukana peruskuluttajien malleista, mutta toimitusjohtaja Pasi Pennasen mukaan tavallisiin perheautoihin tekniikka saattaa päätyä kymmenessä vuodessa.
2. Paptic
Paptic saattaa mullistaa muovipussipelin tarjoamalla vaihtoehdon, jossa puukuitu korvaa muovin pusseissa ja pakkauksissa. Yhtiölle nasahti juuri 1,1 miljoonan euron rahoitus ja taustalla on VTT:llä tehty pitkä tutkimustyö. Pelkästään Euroopassa käytetään vuosittain 100 miljardia muovipussia ja samaan aikaan muovijätteen kerääntyminen meriin ja merieläimiin on massiivinen ongelma. Suomessa Paptic tarjoaa yhden vastauksen siihen, millaista bisnestä metsistämme voi syntyä tulevaisuudessa. Seppälä ja Body Shopit ilmoittivat ottavansa Papticin puiset “muovikassit” käyttöön myymälöissään keväällä.
3. Scool
Startup-piireissä huikeaa mainetta syystäkin nauttivan idealistin Saku Tuomisen Scool syntyi siitä huolesta, että maailma muuttuu hirveää vauhtia, mutta koulu ei pysy muutoksessa mukana. Ne eivät onnistu innostamaan oppilaitaan ja sitä kautta mahdollisuudet opettaa ja oppia ovat heikommat. Scool tarjoaa opettajille tietoa, työkaluja ja oppimisalustan sekä Ylen kanssa yhteistyössä toteutetun Triplet-uutisluokan, joka muuttaa päivän uutiset tehtäviksi oppilaille. Suomessa on paljon puhuttu opetusviennistä yhtenä mahdollisuutena ja juuri siihen Scool pyrkii käyttämällä Suomen korkeatasoista koululaitosta testialustana maailma vietäviin ideoihin.
4. Unseen Art
Unseen Art on projekti, jossa halutaan luoda näkövammaisilla mahdollisuus kokea taidetta kolmiulotteisen tulostuksen avulla. Se kerää yhteen taiteilijoita ympäri maailman luomaan 3D-malleja klassisista taideteoksista ja mallinnokset ovat printattavissa ilmaiseksi missä päin maailmaa tahansa. Näkeville idean voimakkuus ei välttämättä aukea, mutta sokeana syntyneen Riikka Hännisen mielestä Leonardo Da Vincin Mona Lisan kokeminen oli superjännittävää, kun sai tuntea sen, mistä muut puhuvat. Myös Näkövammaisten keskusliitossa on oltu ideasta innoissaan. Unseen Artin taustalla häärivät Jollan entinen toimitusjohtaja Marc Dillon sekä idean isä Tommi Niskanen, joka sai ajatuksen projektille nähtyään sokean pojan koskettelevan uimakisoissa voittamaansa mitalia.
5. Iceye
Iceye on suomalaisyritys, joka keräsi juuri 2,5 miljoonan rahoituksen ja sile 1,7 miljoonan vipuvarren tuotekehityslainan muodossa Tekesiltä. Aiemmin syyskuussa tukea tippui 2,5 miljoonaa euroa Euroopan komission avaruusteknologiaohjelmasta. Rahaa palaa, kun yrittää lähettää asioita avaruuteen. Tässä tapauksessa pieniin satelliitteihin perustuvaa kuvaustekniikkaa, joka pystyy tuottamaan kuvaa myös pimeässä tai pilvisessä säässä. Vastaavaa tekniikkaa käytetään jo valtioiden ja avaruusjärjestöjen tiedustelu-, sotilas- ja tutkimustarkoituksissa, mutta Iceyen tavoitteena on tuoda tekniikka kaupallisesti järkevälle hintatasolle, jotta siitä voisi hyötyä esimerkiksi laivojen tehokkaammassa liikkumisessa, öljypäästöissä tai muissa katastrofeissa. Toistaiseksi ideaa on demottu lentokoneesta kuvaamalla ja ensimmäinen satelliitti on tarkoitus saada taivaalle 2017.
6. Enevo
Suomessa osataan kierrättää ja siksi ei ole ihmeellistä, että meiltä tulee innovaatioita myös jätteiden keruuseen liittyen. Enevo on suomalaisyritys, jolle on povattu parhaimmillaan jättimäistä menestystä maailmanlaajuisesti. Enevon systeemi osaa nimittäin kerätä jätteet roskasäiliöstä aina, kun säiliö täyttyy. Roskiksiin laitetaan mittarit, jotka välittävät tiedon täyttymisestä eteenpäin ja järjestelmä optimoi jäteautojen aikautaulut ja reitit. Esimerkiksi Rotterdamissa tehdyssä kokeilussa yhtiön tekniikka puolitti kartonkikeräyksen ajan ja ajokilometrit. Enevon konseptia kokeillaan parhaillaan eri puolilla maailmaa ja ensimmäiset oikeat asiakkaatkin ovat jo löytyneet. Yhtiö haluaa päästä kiinni jenkkimarkkinoihin sekä Euroopan isoihin kaupunkeihin.
7. Thingsee
Haltianin Thingsee painii paljon puhutun esineiden internetin alueella ja haluaa tuoda tulevaisuuspuhetta lähemmäksi käytäntöä omalla tuotteellaan. Thingsee One on anturijärjestelmä, joka kommunikoi muiden verkkoon liitettyjen laitteiden kanssa ja sille voi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia. Se voi olla varashälytin, talonvalvoja, lastenvahti tai mitä käyttäjä sen haluaakin olevan. Laite kätkee sisäänsä gprs-, wlan- ja bluetooth-yhteydet ja sen sensorit mittaavat kiihtyvyyttä, kosteutta, valoa, lämpöä ja painetta. Homman hienous piilee juuri siinä, että laitteen avointa systeemiä voi kuka tahansa kehittää eteenpäin omiin tarkoituksiin ja osaava tekijä saa muutamalla satasella pohjan järjestelmälle, joka voisi muuten maksaa kymmeniä tuhansia.
8. Klinik
Pitkään verkosta vastausten löytämistä omiin terveysongelmiin on pidetty epäilyttävänä toimintana, johon ei ainakaan kannusteta. Klinik pyrkii tekemään verkossa tehtävästä itsediagnosoinnista luotettavan työkalun oman terveyden seuraamiseen. Ensin palvelulle kerrotaan, missä ja mikä vaivaa, jonka jälkeen se tarjoaa yleisimmät diagnoosit tarkemmin tutustuttavaksi. Potilaan ei ole tarkoitus jäädä löydetyn vaivan kanssa yksin, vaan palvelu ohjaa käyttäjäänsä myös sopivan terveysasiantuntijan luo. Klinikin lääketieteellinen tieto on luotettava ja se on tuotettu yhteistyössä lääkärien ja muiden terveyden asiantuntijoiden kanssa. Klinikin asiantuntijaverkosto kasvaa koko ajan.