Julkisessa keskustelussa on viime viikot näkynyt valtavasti narinaa siitä, kuinka ihmisten pitäisi esimerkiksi Pokemon GO:n pelaamisen sijaan hävetä "tyhjää" elämäänsä tai mennä vaikka poimimaan mustikoita, koska sota-aikoinakin nuoret marjastivat henkensä pitimiksi tai jotain. Ankeuttajan, tuon metsästäjä-keräilijä-kulttuureja ihannoivan ja menneisyyteen jämähtäneen nihilistin, mielestä ihmisten nyt vain pitäisi tuntea syyllisyyttä, jos käyttävät vapaa-aikansa rentoutumiseen ankeuttajan tahdon vastaisesti. Eikö Suomea kuitenkin ole määrätietoisestikehitetty jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi, jottei suomalaisten tarvitsisi elää sitä helvettiä, mitä suurin osa teollistumisen ja sotien aikojen ihmisistä elivät?

"En pidä ilmiötä lainkaan ainutlaatuisena. Näkyville tulee yhä uudestaan ja eri tavoin se seikka, että monien länsimaisten ihmisten elämä tyhjenee merkityksistä. Pääsyy tähän merkityskatoon ovat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen mittavat ongelmat. Tämä peli on vain yksi ongelman ilmenemismuoto.” Sara Heinämaa, filosofian tohtori, HS.fi

Pokemon GO on rikkonut mobiilipelimarkkinoilla pitkän liudan ennätyksiä ja myös selättänyt haasteista vaikeimman; nörttien jalkauttamisen ulkoilmaan harrastamaan liikuntaa. Peli on luonut spontaanit satojen tai tuhansien ihmisten kokoontumiset ympäri maailman ja kotoa poistumiseen kannustavan Pokemon GO:n raportoidaan aktivoivan myös masennukseen sairastuneita auttaen sairaudesta toipumisessa. Nintendon osakekurssi nousi pelin lanseeraamista seuranneilla viikoilla 23 miljardia dollaria ja se on tällä hetkellä markkinoiden parhaiten tuottava mobiilipeli.

Tärkein Pokemon GO:n ominaisuus on kuitenkin se, että se nosti ns. lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) ja sen potentiaalin aivan uudelle tasolle julkisessa keskustelussa. Miettikääpä, jos vaikkapa autojen ikkunat antaisivat meille informaatiota sensorien pimeällä havaitsemasta hirvestä tien laidassa, katveessa olevasta jalankulkijasta tai täydentäisi muilla tavoin puutteellisia aistihavaintojamme? Entä, jos autoasi korjatessa näkisit AR-lasien läpi koko ajan seuraavien työvaiheiden vaatimat työkalut ja osat huomiovärillä merkittyinä, pulttien oikeat vääntömomentit ja muun huoltoa helpottavan tiedon? Parkkihalliin ajaessasi AR-lasisi näyttäisivät sinulle tien lähimmälle kauppakeskuksen ovia olevalle vapaalle parkkipaikalle ja opastaisi sinut ostoslistasi perusteella nopeinta tietä ruokakaupan läpi.

En edes uskalla visioida niitä sovelluksia, joilla AR nostaa esimerkiksi kirurgian ja muun lääketieteen, pelastustoimen, rakentamisen ja lukemattomien muiden ammattien tuottavuutta ja turvallisuutta. Kaikki tämä on vielä keksimättä ja markkinoilla on helppoja miljardeja tarjolla ensimmäisille kuluttajien tarpeita ymmärtäville propellihattupäille.

Pokemon on suurelle yleisölle kvanttihyppy lisätyn todellisuuden maailmaan, joka edustaa kaikkea sitä teknologiaa, kehitystä ja markkinapotentiaalia, jota marjojen poiminnalla tai itsensä häpeämisellä ei koskaan ole ollutkaan. Uudet innovaatiot, yritykset ja tuotteet kuitenkin vaativat innostusta ja perehtymistä aiheeseen, ja Pokemon GO tuntuisi inspiroivan käyttäjiä molempiin varsin mallikkaasti. Yksikin Pokemon GO:n kaltainen suomalaistuote pyyhkisi kansantaloudellisessa merkittävyydessä lattiaa jopa monella suuryrityksellä.

Toisaalta pelaamisen tarkoitus on myös rentoutua, sekin on ihan hyödyllistä ja tarpeellista normaalille ihmiselle. Vapaa-ajan keskeinen ominaisuus kun nimenomaan on se, ettei siitä ole hyötyä kenellekään muulle kuin yksilölle itselleen, vietettiin sitä aikaa sitten pelaamalla, marjastamalla tai ihan vain kattoon syljeksimällä.

Suomalaisten ei ole mitään järkeä pohtia marjanpoimintaa kuin korkeintaan luontoon vievänä harrastuksena, ei minään vapaa-ajan korvikkeena toimivana patrioottisena velvoitteena. Selkä vääränä metsässä kykkiminen ei ole innovaatio eikä siitä ole vientituotteeksi, sitä kun on tehty globaalilla tasolla jo vuosituhansia ja tehdään edelleen, pääosin kehitysmaissa. Jos haluamme oikeasti menestyä globaaleilla markkinoilla, varsinkin nuoria pitäisi nimenomaan kannustaa tutustumaan uusiin ilmiöihin ja oppimaan niistä, ei suinkaan pelkäämään ja karttamaan kaikkea, mikä on keksitty tällä vuosituhannella.