Tere Sammallahti

Itse asiassa melkeinpä mikä tahansa hetki on paras aika erota järjestäytyneestä uskonnollisesta liikkeestä, mutta eroamalla ennen vuodenvaihdetta vältyt ensi vuoden kirkollisverolta. Jos taas eroat vasta ensi vuonna, maksat kirkollisveroa sen vuoden loppuun asti.

Merkittävän rahasumman säästäminen on tietysti se ilmiselvin syy, mutta mitä hyötyä kirkosta eroamisessa sitten on? Asiaa voidaan lähestyä analogian kautta:

Kuvittele Suomi, jonka julkisrahoitteisissa kouluissa opetettaisiin saatananpalvontaa oppiaineena. Vanhempiensa Saatnan seurakuntaan liittämät alakoululaiset olisivat velvoitettuja käymään kuusi tuntia viikossa läpi saatananpalvonnan oppirakennelmaa ja historiaa. Perjantaiaamuisin piltit vietäisiin koulun liikuntasaliin aamunavaukseen kuulemaan paikallisesta seurakunnasta tulleen noidan tai nekromancerin ilosanomaa Saatanan ylivertaisuudesta. Yläkouluissa ja lukioissa keskusradiosta kuuluisi Luciferin ylipapin tai maguksen tulkintoja Mustaan Raamattuun kätketyistä viisauksista.

Juhlapäivisin lapset vietäisiin mustaan temppeliin tai uhrilehtoon kuuntelemaan myyttejä Valontuojasta, ylistämään Saatanaa sekä laulamaan ylistyslauluja herrallemme Perkeleelle. Opetushallituksen avulla peruskouluihin lanseerattaisiin "Sielunvihollisvisa", jonka myötä äidinkielentunneilla kirjoitettaisiin runoja Perkeleestä, kuvaamataidossa piirrettäisiin kuvia demonien riivaamista sieluista ja liikuntatunneilla harjoiteltaisiin vuohiaskellusta black metallin tahtiin. Ensimmäisistä kesätöistään lähtien lapset ja nuoret olisivat velvollisia tilittämään Saatanan seurakunnalle veroja, joilla maksettaisiin ammatti-saatananpalvojille leveä elämä.

Voit vapaasti vaihtaa ajatusleikissäsi saatananpalvonnan tilalle minkä tahansa aatteen tai uskonnon. Kokeilkaa vaikka kommunismia, islamia, aatteellista vihreyttä tai kapitalismia.

Ei varmaankaan tarvitse taivutella enempää rautalankaa?

1. Kirkkolaitoksella on lakiin kirjattuja erityisoikeuksia, joita sillä ei tulisi olla. Esimerkiksi vastasyntynyt lapsi voidaan liittää kirkon juridiseksi jäseneksi vanhempien päätöksellä, jonka seurauksena lapsi on lain mukaan velvoitettu maksamaan kirkolle veroja ja osallistumaan peruskoulussa aatteelliseen opetukseen. Edes lasten vanhemmilla ei ole oikeutta lastensa omaisuuteen, mutta kirkkolaitoksella on.
2. Kirkkolaitos vastustaa uskonnonvapauden toteutumista mm. tunkeutumalla julkisiin oppilaitoksiin ja julkishallinnon toimintaan. Esimerkiksi Ylen taannoin tekemässä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että lakiin kirjattua oikeutta kieltäytyä osallistumasta uskonnon harjoittamiseen ei kunnioiteta isossa osassa maamme kouluja. Aito uskonnonvapaus tarkoittaisi sitä, että kaikki yhdistykset saatettaisiin lain edessä tasavertaiseen asemaan ja kirkkolaitoksen yhteiskunnallisten erioikeuksien pitkä jatkumo lopetettaisiin.
3. Järjestäytyneet uskonnot, eli myös evankelisluterilainen kirkko, ovat yhteiskuntamme laajuisia kiusaamiskoneistoja. Autoritääriset, ylhäältä johdetut uskonnolliset yhteisöt ovat vuosituhansia ylläpitäneet sosiokulttuurista pelon ilmapiiriä, joka on luotu puhumalla kadotuksesta ja Jumalan vihasta sekä sallimalla sosiaalinen eristäminen ja kiusaaminen psykologisina painostuskeinoina.

Jos vaikkapa jossain ministeriössä johtajat yksikantaan ilmoittaisivat, että meillehän ei sitten naisia tänne oteta töihin eikä varsinkaan johtajiksi, niin raastuvassa oltaisiin alta aikayksikön. Yksikään uskonnollinen johtaja ei varmasti kehtaisi julkisesti puoltaa sukupuolisyrjintää saati muuta koulu- tai työpaikkakiusaajien toimintaa. Paitsi tietysti silloin, kun puhutaan seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnallisista oikeuksista, naispappeudesta, muista uskontokunnista tai taistellaan muuten vain oman perusteettoman yhteiskunnallisen erityisaseman puolesta. Silloin valehtelu, mustamaalaaminen, kiusaaminen ja sosiaalinen eristäminen muuttuvatkin hyväksyttäviksi keinoiksi pitää omasta ideologiasta kiinni.

Kaikista naurettavin on väite, jonka mukaan Suomessa kirkko ja valtio on erotettu toisistaan. Valtiossa, jossa uskonmenot ovat näkyvä osa julkishallinnon toimintaa, jossa valtio on vain uskontokunnille verorahaa keräävä välikäsi, ja jossa yhdelle uskontokunnalle on annettu erioikeuksia laatimallasille aivan omat lait, ei kirkkoa ja valtiota ole erotettu. Tässä valossa Suomi muistuttaa enemmän teokratiaa kuin sekulaaria demokratiaa.

Julkishallinnon tietyille uskontokunnille ojentamat erioikeudet niin julkisrahoitteisissa kouluissa kuin muuallakin yhteiskunnassa ovat eettisesti äärimmäisen ongelmallisia ja niistä tulisikin luopua välittömästi. Tämä ei ikävä kyllä tapahdu ennen kuin eri uskontokuntien jäsenmäärä tippuu merkittävästi.

Kun meitä suomalaisia on lapsuudesta asti aivopesty kirkon jäsenyyden autuaaksi tekevään voimaan, niin monen on varmasti vaikeaa päästää ajatuksesta irti. Omaa erohakemustani vuonna 2005 lähettäessäni temppu tuntui isolta hypyltä tyhjän päälle, mutta aika todisti huoleni täysin turhiksi.

Kirkosta tai muusta organisoidusta uskonnosta eroaminen ei tarkoita…

…uskostasi, hengellisyydestäsi tai jumalasuhteestasi luopumista. Miksi uskossa oleva ihminen tarvitsisi pappeja tai uskonnollisen pyramidiorganisaation neuvoja hengellisyytensä tai jumalasuhteensa määrittelemiseksi?
… auttamisesta tai hyväntekeväisyydestä luopumista. Itse asiassa voit valita apusi kohteet huomattavasti paremmin lahjoittamalla oikealle hyväntekeväisyysorganisaatiolle kirkon sijaan. Monesti kuulee, että kirkollisveroa kannattaa maksaa, koska kirkko tekee niin paljon hyväntekeväisyyttä. Tosiasiassa kirkon n. Miljardin euron vuosittaisesta budjetista pelkästään henkilöstökuluihin ja ostopalveluihin menee yli 800 miljoonaa euroa. Vain n. 40 miljoonaa euroa menee ns. Avustustyöhön, josta siitäkin suurin osa on uskonnollista käännytystyötä, kuten lähetystyötä ja diakoniatyötä.
…suomalaisuudestasi tai suomalaisesta kulttuurista luopumista. Kulttuurimme ja identiteettimme muodostuvat kaikkien meidän suomalaisten arvostamista asioista ja käyttäytymismalleista. Suomalaisten muuttuessa kulttuurimme ei lakkaa olemasta, vaan se vain muuttuu heijastelemaan uuden sukupolven asenteita ja mieltymyksiä.
…häistä, hautajaisista, joulusta, muista juhlapyhistä, kummeudesta, kummeista, tai mistään muustakaan suomalaisesta perinteestä luopumista. Voit viettää kaikkia itsellesi tärkeitä juhlia, vaalia ihmissuhteitasi ja kohdata elämäsi ilot, surut ja virstanpylväät aivan mainiosti ilman kirkkolaitostakin.

En ole kirkosta eroamisen seurauksena jäänyt mistään paitsi. Rauhoitun edelleen jouluisin perheeni ja ystävieni kanssa, käyn häissä ja hautajaisissa, ja kohtaan kaiken elämän raadollisuuden ja gloorian läheisimpieni tukena ja tuella. Uskonnolliset auktoriteetit eivät heiluttele moraalisen kompassini neulaa, vaan minun täytyy itse tietää minne se osoittaa ja miksi. Jos johonkin Jumalaan uskoisinkin, kuvittelisin pystyväni siihen antamatta rahaa maalliselle auktoriteetille, kuten kirkkolaitokselle.
Kirkosta eroaminen käy vaivattomasti ja nopeasti eroakirkosta.fi:n nettilomakkeen kautta. Muistutan vielä, että ennen vuodenvaihdetta eronneet eivät maksa ensi vuodelta kirkollisveroa, joka yleisesti ottaen on n. 1-2 % vuosipalkastasi riippuen kuitenkin paikkakunnasta. Jo 2000 euron kuukausituloilla maksat kirkolle karkeasti arvioiden 200-400 euroa vuodessa. Muut aikaisemmin luetellut edut realisoituvat tulevaisuudessa riippuen siitä, kuinka nopeasti suomalaiset vetävät tukensa kirkon erityisasemalta, toivottavasti mahdollisimman pian.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6
http://www.virsivisa.fi/virsipuuhaa
http://yle.fi/uutiset/3-7252972
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
http://evl.fi/documents/1327140/4629794/Seurakuntien+talous+2015+ja+2014/5faac764-ef3a-4429-e1d5-3d15bed20629
https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/erolomake
http://eroakirkosta.fi/verolaskuri

Viime viikolla eduskunta päätti opintotukijärjestelmän uudistuksesta, jota opiskelijaliitot ja monet poliitikot ovat protestoineet näyttävästi ennen ja jälkeen päätöksen. Lankesin itsekin eturyhmä- ja oppositiodemagogian pauloihin ja ihmettelin, miksi jo muutenkin köyhiltä opiskelijoilta ollaan leikkaamassa niin merkittäviä summia. Sitten tutustuin opintotukiuudistuksen sisältöön ja petyin omaan sinisilmäisyyteeni. Populistisen protestoinnin lomassa niin asiasta vouhkaavilla poliitikoilla kuin opiskelijajärjestöillä on unohtunut laskea uudistuksen kokonaisvaikutukset. Todellisuudessa opintotukijärjestelmän muutokset nostavat merkittävästi opintotuen tasoa ja antavat opiskelijalle aiakisempaa merkittävästi paremmat taloudelliset edellytykset opiskeluun.

Mistä siis leikattiin?

Muutosta kritisoineet ovat oikeassa siinä, että opintoraha tippuu maksimissaan 87 €/kk sekä opintotukikuukausien määrää leikattiin kahdella kuukaudella, joskin 48 tukikuukautta riittää kuuteen täyteen yliopistolukukauteen. Pitää kuitenkin muistaa, että opintotuki koostuu monesta muustakin osatekijästä kuin opintorahasta ja tukikuukausien määrästä.

Mitä muuta muutos sitten sisältää?

Jo pelkästään opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin riittää suurimmassa osassa tapauksia kompensoimaan opintorahan leikkaamisen. Esimerkiksi Oulussa yksin vuokralla asuva opiskelija ilman muita tuloja kuittaa yleisen asumistuen kautta maksimissaan n. 330 €/kk, Pääkaupunkiseudulla sama tuki on noin 400 €/kk. Vanhaan opintotukimalliin sidottu asumislisä oli maksimissaan 202 €/kk, joten parhaimmassa tapauksessa asumistuen määrä kaksinkertaistuu.

Opintotukiuudistuksen vastustajat ovat olleet aiheellisesti huolissaan opiskelijoista, joiden asuinkumppani käy töissä, tällöin kun asumistuen määrä helposti tippuu nollaan. Ongelma on tietysti ilmiselvä, mutta silti opintotuesta erillinen Kelan tukijärjestelmään liittyvä ongelma. Nyt tukijärjestelmää vain harmonisoitiin ja asumistukijärjestelmän järkeistäminen hoidetaan toivottavasti myöhemmin erillisin muutoksin.

Valtion takaaman opintolainan määrä nousee 400 eurosta kuukaudessa 650 euroon kuukaudessa. Muutama vertailuluku: Jos opiskelija viiden opiskeluvuoden aikana kompensoi opintorahan alentamisen lainalla, on lopputulos 3 470 euroa lisälainaa vanhaan verrattuna. Jos 360 opintopistettä suorittava opiskelija nostaisi kaiken opintolainan opiskelujensa aikana, olisi velan loppusumma 21 600 euroa, josta opintotukihyvitystä tulisi 7 650 euroa ja loput ovat valtion takaamaa lainaa. Hupaisin kohta HYY:n taulukossa on todellakin kohta "opintolainahyvitys", jossa marttyyrimäisesti todetaan, että 40 %:n opintolainahyvitys "ei nouse". Yhyy...

Koko opintolainahyvitys on massiivinen tulonsiirto, joka nimenomaan kannustaa ottamaan lainaa. Miettikää nyt, pelkästään lainaa nostamalla olet jo tienannut 40 % lainasummasta. Tämän rahan viisaasti sijoittamalla voi vieläpä kuitata ison osan jäljelle jäävästä opintolainasta. Tämän parempaa, tai veronmaksajille epäoikeudenmukaisempaa, rahoitusdiiliä ei tältä planeetalla löydy todennäköisesti mistään muualta kuin suomalaisesta tuulivoimabisneksestä.

Tuo opintolaina maksaa investointina itsensä moninkertaisesti takaisin, kun korkeakoulutettujen tiedetään uransa aikana tienaavan enemmän kuin alemmilta koulutusasteilta valmistuneiden. Valtion takaamaa opintolainaa ei myöskään tarvitse heti maksaa takaisin, vaan takaisinmaksua voi järjestellä Kelan kanssa esimerkiksi työttömyyden jatkuessa sekä monista muista syistä.

Ja lainasta itkeville ihan perspektiivin vuoksi: Remontti- ja linjasaneerausvalmis 50 neliöinen kaksio maksaa pääkaupunkiseudulla helposti 150 000-200 000 euroa. Jos opiskelijat haluavat oikeasti vaikuttaa merkittävästi omaan ostovoimaansa, niin silloin kannattaisi keskittyä vaatimaan kaavoitusmenettelyjen järkeistämistä, asuntorakentamisen sääntelyn purkamista ja yleisesti verotuksen keventämistä. Sillä on huomattavasti isompi merkitys henkilökohtaiseen talouteenne kuin jollain parin tonnin opintolainamulkkauksella, josta siitäkin iso osa hyvitetään teille veronmaksajien pussista.

Opiskelijan tulorajat ovat olleet kiinteä, mutta nyt ne sidotaan ansiotasoindeksiin. Tämä on selkeä parannus siitä huolimatta, että koko tuloraja olisi järkevämpää poistaa kokonaan. Samalla takaisinperintäkorko laskee 15 %:sta 7,5 %:iin. 50 %:n leikkausta takaisinperintäkorkoon voidaan pitää varsin merkittävänä parannuksena.

Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka tyypillinen pääkaupunkiseudun opiskelija, joka ottaa täydet opintolainat. Opintotuki ja asumislisä nousevat 538 eurosta 650 euroon. Vanhassa lainajärjestelmässä valtio takasi 400 euroa kuukaudessa ja uudessa 650 euroa kuukaudessa. Eli vanhassa järjestelmässä tuki oli 938 €/kk, uudessa järjestelmässä 1 300 €/kk. Täytyy harjoittaa melkoista oppositiomatematiikkaa, että tällaisesta opintotuen korotuksesta saa propagoitua leikkauksen.

Ja ennen kuin joku valittaa, että "siellä se Sammallahti kyykyttää opiskelijaa, helppohan se on sanoa kun ei itse enää opiskele", niin jaan pienen tiedonjyväsen omasta opiskeluhistoriastani. Kävin suorittamassa ylemmän korkeakoulututkinnon Yhdysvalloissa vuosina 2009-2011 maksaen pelkästään lukukausimaksuja n. 8000 dollaria lukuvuodessa. Tuo ulkomailla suoritettu lainarahoitteinen koulutus on vaikuttanut erittäin positiivisesti urakehitykseeni, joten en voi pitää kyseistä investointia huonona. Eikä suomalaisenkaan opiskelijan pitäisi kohtuullisia lainasummia pelätä, suomalaisella korkeakoulutuksella kun käytännössä pätevöityy työskentelemään melkein missä päin maailmaa tahansa.

Suomalaisella korkeakoulutuksella työntekijä myös kiipeää planeetan rikkaimpaan prosenttiin joskus kolmenkymmenen ikävuoden korvilla, eikö sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi kannata ottaa hieman lainaa? Jos tuollainen ökyrikkaus sitten työelämään siirtymisen jälkeen ottaa omantunnon päälle, niin leopardihattuiset sotapäälliköt Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa myyvät hyvää omaatuntoa avokätisiä lahjoituksia vastaan. Hyvänolontunnetta kuulemma laivataan ökyrikkaille suomalaisille myös kaarnaveneillä!

Ja tietysti kun poliittisia irtopisteitä on ollut tarjolla, niin politiikan raatokärpäset ovat kiertäneet opintotukiuudistusta kieli pitkällä. Li Andersson, Emma Kari ja Ville Niinistö vuodattivat sosiaalisessa mediassa kyyneleitään opiskelijoiden lohduttomasta ahdingosta. Jokainen heistä yrittää tehdä opintotukiuudistuksesta kunnallisvaaliteemaa, mikä antaa ymmärtää, etteivät he tiedä opintotukijärjestelmän kuuluvan eduskunnalle, ei kunnanvaltuustojen toimivaltaan. He eivät myöskään näytä ymmärtävän opintotuen rakennetta, koska puhuvat opintotuen leikkauksista vaikka todellisuudessa vain opintorahaa leikattiin. Vihreiden broilerit antavat jopa lupauksen, että Vihreät aikovat palauttaa opintotuen tason ennalleen, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa satojen eurojen leikkausta uuden opintotuen tasoon. Sitä uhkausta kannattaa nuorempien äänestäjien oikeasti punnita niin kunnallisvaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin.

Muista äänestää viisaasti.

Linkit:

https://www.facebook.com/HYY.HUS/photos/a.336501971985.160359.275038856985/10153931266811986/?type=3&theater
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/SiVM_17+2016.pdf
http://www.kela.fi/opintolainahyvitys
http://www.investopedia.com/articles/personal-finance/050615/are-you-top-one-percent-world.asp
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154155744615949
https://www.facebook.com/niinistoville/photos/pb.153186884700042.-2207520000.1481834760./1376354139049971/?type=3&theater
http://liandersson.fi/koulutusleikkaukset-eivat-tulleet-puskista/

Pöly Sipilä-Terrafame-salaliittoteorian ympärillä on hieman laskeutunut. Käteen meille jäi Ylen ja Suomen Kuvalehden vihjailevat ja osin epätodet uutisartikkelit sekä Sipilän perusteetta mustattu maine. Muistutan, että ensimmäistäkään todistetta väitetystä korruptiosta tai Ylen vaientamisesta ei ole vieläkään esitetty.

Vaikka Sipilän reaktio kohuun oli naurettava, niin vielä naurettavampana pidän eräiden journalistien aloittamaa noitajahtia ja myöhemmin vuodatettuja krokotiilinkyyneleitä lehdistönvapaudesta. Niihin journalistisiin ohjeisiin kuuluu muutakin kuin ne kaksi ensimmäistä kohtaa, joita tämän tapauksen tiimoilta on innolla siteerattu, sopii käydä lukemassa.

Ylen poliittisiin kytköksiin ja journalistisiin harha-askeliin voidaan tehokkaimmin puuttua leikkaamalla Ylen rahoitusta tai lakkauttamalla se kokonaan.

PS. !HUOMIO! teille, jotka syystä tai toisesta mieluummin luette kuin kuuntelette/katselette. Liitin vlogauksen käsikirjoituksen mukaan, jotta lukeminen olisi myös optio. Kässäri ja video eivät ole peilitarkkoja kopioita toisistaan ,mutta asian ydin tulee molemmista selville.

Vaikka minä pidän kepulaista rehellisyyttä vähän samanlaisena myyttinä kuin Jeesuksen ylösnousemusta tai Natsien salaista kuuasemaa, niin pääministeri Juha Sipilä vaikuttaa joutuneen syyttömänä suomalaisten journalistien sytyttämälle noitaroviolle. Nuo “puoleettomina tiedonvälittäjinä” esiintyvät inkvisiittorit ovat ilman ensimmäistäkään todistetta maalanneet Sipilästä kuvan valtion rahaa lapsillensa kanavoivana ja Ylen riippumattomuutta uhkaavana noitana. Toistan vielä, ilman ensimmäistäkään todistetta. Koko tämä kohu perustuu rivien välissä esitetyille vihjauksille ja pahantahtoisille tulkinnoille.

Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset kertoi viikko sitten, että pääministeri Juha Sipilä on taannoin omistanut osuuden Terrafamen kaivokselle konepajatuotteita toimittaneen Katera Steelin osakekannasta. Näistä osakkeista Sipilä on luopunut vuonna 2014 sijoitusyhtiönsä Fortel Investin siirryttyä Sipilän lasten omistukseen. Tämä uutinen vaikutti sinällään asialliselta neutraaliudessaan ja samaa mieltä oli myös Sipilä.

Seuraavana päivänä Yle tarttui täkyyn ja meno muuttui Ylelle, tuolle kansallisten yleisradioiden Seiskalle, niin nykyään tutuksi noitavainoksi. Ylen toimittaja antoi pääministerille ruhtinaallisen puolitoista tuntia aikaa kommentoida sähköpostitse selkeän vihjailevaa artikkelia, jonka sisältö paljastui osittain virheelliseksi. Sipilä reagoi kirjoittamalla asiasta blogiinsa oikaisun ja lähettämällä Ylen journalisteille haukut sekä tapauksen tiimoilta saamaansa vihapostia. Lisää vettä myllyyn heitti Suomen Kuvalehti, jonka journalisti hyppäsi johtopäätöksiin ja uutisoi Sipilän "vaientaneen Ylen".

Sipilän reaktio tapahtumiin oli tietysti aivan luokattoman kehno, kuten tunnereaktioilla on politiikassa tapana olla. Hän olisi voinut vain toistaa, ettei hänellä ole tietoa Kateran bisneksistä eikä ole mielestään ollut esteellinen, eikä hän kommentoi asiaa sen enempää ennen kuin oikeuskanslerilta pyytämänsä selvitys esteellisyydestä on valmis.

Toisaalta Sipilän tuohtumus oli, ainakin saamansa palautteen perusteella, aivan inhimillinen ja perusteltu. Ylen uutisten sisältö vihjailee valtavan luokan salaliittoteoriasta, jonka siteeksi journalistit eivät ole esittäneet ensimmäistäkään todistetta, vaan kaikki perustuu mustamaalaavalle vihjailulle. Sipilän Ylen toimitukseen lähettämät sähköpostit eivät myöskään sisällä vaatimuksia vaikenemisesta eivätkä edes diskreettejä uhkauksia, vaan ne ovat selkeästi vain epäoikeudenmukaiseen kohteluun pettyneen ihmisen katkeraa tilitystä.

En tiedä teistä, mutta jos joku mediatalo vihjailisi minun ottaneet luottamustehtävässä lahjuksia ja vetäisi lapsenikin julkiseen häpeäpaaluun, niin en todennäköisesti epäilisi todeta ääneen, että kyseisen mediatalon kunnioitus minua kohtaan on nolla ja tunteen olevan molemminpuolinen.

En varsinaisesti ihmettele, jos Sipilä on kokenut Ylen toiminnan vakavana henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Ylen päätoimittajan Jääskeläisen mukaan Sipilä-kohu oli ollut jo neljänä iltana illan uutislähetyksen pääuutinen TV:ssä ja myllytys jatkui Ylen radiokanavilla ja nettiuutisissa. Ilmeisesti Ylen formaatit aina Pikku Kakkosesta Ruben Stilleriin olivat liittymässä lynkkauspartioon. Ja tämä kaikki siitä huolimatta, että Sipilä oli jo useampi päivä aikaisemmin itse pyytänyt oikeuskansleria selvitystä esteellisyydestään.

Jos Sipilän todetaan olleen esteellinen näin hatarin perustein, niin sillä suljetaan ovet politiikkaan liike-elämän menestyjiltä, heillä kun on laajat verkostot yksityisellä sektorilla. Tällainen linjaus syrjäyttäisi asiantuntijat politiikasta ja suistaisi suomalaisen politiikan lopullisesti broilerikasvattamoissa haudottujen siltarumpu- ja eturyhmäpoliitikkojen hallintaan, jotka avoimesti lupaavat vaalikampanjoissaan omille paikkakunnilleen valtion rahaa, josta heidän vaalirahoittajiensa yritykset sitten kilpailevat osuuksia. Tällaiseen Suomella ei ole varaa.

Nyt osa soihtuja ja talikoita heiluttavista journalisteista sitten itkee krokotiilinkyyneleitään lehdistönvapauden rajoittamisesta. Useat toimittajat ovat katsoneet asialliseksi siteerata journalististen ohjeiden ensimmäistä kohtaa:
"1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.". En ole nähnyt yhdenkään journalistin katsoneen asiakseen siteerata esimerkiksi seuraavia kohtia:
"10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu." Tätä ei selkeästikään noudatettu, puolentoistatunnin marginaalia ei missään tapauksessa voida pitää mahdollisimman hyvänä, kun kommunikoidaan sähköpostilla näin tärkeässä asiassa näin kiireiselle ihmiselle.
"11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti." Kun katsoo vaikka Sipilän saamaa kansalaispalautetta ja julkista keskustelua aiheesta, on ilmiselvää, että iso osa Suomen Kuvalehden ja Ylen juttujen lukijoista ei ole erottanut totuutta sepitteestä ja johdattelusta. Paljon on puhuttu siitä, että Sipilän pitäisi ymmärtää miltä asiat näyttävät, mutta eikö sama velvollisuus koske myös journalisteja?
"15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate." Suomen Kuvalehden artikkelin otsikko on edelleen "Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen" vaikka moisesta ei ole ollut missään vaiheessa näyttöä.

Vaikuttaa aikamoiselta kirsikanpoiminnalta ja kykenemättömyydeltä itsekritiikkiin mediakentän edustajilta.

Olisi ollut uskottavampaa, jos Suomen Kuvalehti tai Yle olisi julkaissut jotain muutakin pohdintaa kuin vihjailuja tai suoranaisia perättömiä väitteitä. Katsotaan asiaa vaikka numeroiden kautta: Katera Steelin tilauksen arvo on enintään 500 000 euroa. Nykyisellä 10 %:n liikevoittoprosentilla siitä jäisi 50 000 euroa pekonia yhtiön kassaan ja siitä 5 %:n osuudella Fortel investille menisi 2 500 euroa olettaen, että kaikki pääoma jaettaisiin ulos. Verojen ja muun tauhkan jälkeen summa on todennäköisesti merkittävästi pienempi.

Onko tällainen salaliittoteoria todellakin uskottava ottaen huomioon, että palkintona on muutama euro miljonäärin lapsille ja parille yritysjohtajalle? Se, ettei "vallan vahtikoirilla" ollut kykyä tällaiseen pohdintaan antaa ymmärtää, että itsenä jalustalle nostaneet sensaatio- ja klikkijournalistit näkivät mahdollisuuden noitavainojen käynnistämiseen ja myös härskisti käyttivät sen.

Tiedättehän, sillä on kuulemma väliä miltä asiat näyttävät.
Nyt Sipilän maine on jo mustattu ja mennyt lopullisesti monen silmissä vaikkei ensimmäistäkään todistetta sen enempää korruptiosta kuin median vaientamisestakaan ole esitetty. Samalla tavalla kävi Matti Vanhaselle lautakasajupakassa: Vaikka miehen syyttömyys käytiin toteamassa oikeusasteissa asti, on Vanhanen monen silmissä edelleen syyllinen. Minkäänlaista itsekritiikkiä tai reflektiota tästä asiasta on mediakentältä vaikeaa löytää.

Olen tietysti periaatteellisesti sitä mieltä, että sananvapautta ja lehdistönvapautta tulee puolustaa poliittiselta ohjaukselta. Mutta toisaalta journalisteilla ei myöskään tule olla oikeutta käyttää asemaansa tällaiseen räikeään politikointiin. Näin eritoten silloin, kun läpipolitisoituneita artikkeleita julkaisevat ja ajojahteja käynnistelevät "journalistit" väittävät olevansa sitoutumattomia "vallan vahtikoiria". Eivät journalistit voi hypätä poliittiseen kehään hakkaamaan poliitikkoja, mutta heti hypätä lehdistönvapauden taakse äkisemään lehdistönvapaudesta, kun joku kehtaa vähän nostaa suojausta ylös.

Suomessa on rakennettu ja aktiivisesti ylläpidetty massiivisen rahoituksen ja poliittisten virkanimitysten kautta "puolueetonta mediaa" Yleä, jolla on viime vuosina ollut isoja vaikeuksia noudattaa journalistista etiikkaa ja pysyä poliittisesti sitoutumattomana. Miksi luulette, että Yle on näiden tapausten keskiössä jatkuvasti eikä yksityiset mediatalot? No tietysti siksi, että Yle on poliittisten kuin taloudellistenkin kytkösten takia ainoa mediatalo, jota poliitikot edes voivat ohjailla. Suomalaiset suurin joukoin kannattavat tämän mädän järjestelmän ylläpitämistä, mutta aina märisevät, kun se ilmiselvien valuvikojensa takia pettää sille asetetut epärealistiset odotukset.

Näitä ongelmia saataisiin ratkottua tehokkaimmin lopettamalla Yle-vero ja leikkaamalla Ylen rahoitusta saman verran eli lähes 480 miljoonaa euroa vuodessa. Luovan tuhon raunioille voitaisiin enintään jättää yksi julkisrahoitteinen TV-kanava, yksi radiokanava ja kotimaisen TV- ja radioviihteen konservointi. Näin katkaistaisiin vahvat poliittiset siteet mediaan eikä enää olisi naurettavaa kauhun tasapainoa ruokkivaa kättä purevien suojatyöläisten ja laskunmaksajan välillä. Ja mikä parasta, suomalaisten verotus laskisi, ja ostovoima vastaavasti paranisi, tuon lähes puoli miljardia euroa.
Pidän myös aika huvittavana, että oppositio on ollut viisastelemassa julkisen rahan kaatamisesta Terrafameen, kun oppositiossa istuvien vasemmistopuolueiden olemassaolo perustuu täysin verorahojen jakamiseen erilaisille eturyhmille, vaatimuksiin valtion puuttumisesta markkinoihin ja erilaisten liiketoimintamuotojen kansallistamisesta. Sama koskee kaikkia teitä, jotka nau'utte valtionyhtiöiden ja valtion monopolien perään mutta nyt yskitte, kun valtio JÄLLEEN näyttää liiketoimintaosaamisensa todellisen luonteen. Itse te halusitte lisää valtiota ja nyt kun sitä annetaan oikein sadanmiljoonan euron voimalla, niin sepä ei sitten kelpaakaan. Kyse on lähinnä kaksinaismoraalista, populismista ja poliittisesta opportunismista.

Jos te haluatte vähemmän poliittista korruptiota, vähemmän poliittista ohjausta ja vähemmän verorahojen tuhlausta, niin silloin kannattaa vaatia vähemmän sääntelyä, vähemmän valtaa poliitikoille ja vähemmän julkista sektoria. Niin helppoa se on.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634230-paaministerilla-laheiset-yhteydet-talvivaaran-urakoitsijaan
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3637546-sipila-piti-kansan-uutisten-toimintaa-reiluna-kritisoi-vain-ylea
http://yle.fi/uutiset/3-9315671
http://www.juhasipila.fi/blogi/2016/11/25/14141
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/paaministeri-sipila-vaiensi-ylen-uutisten-johto-hyllytti-sipila-jutut-ruben-stiller-sai-varoituksen/
https://www.facebook.com/salla.vuorikoski/posts/10154511647352529
http://yle.fi/uutiset/3-9326751
http://yle.fi/uutiset/3-9324583
http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/FI/katera-steel-oy/24330813/yleiskuva
http://yle.fi/uutiset/3-9318841