Tere Sammallahti

Tasaisin määräajoin julkiseen keskusteluun nousee jonkinlainen tarina maaseudun muka päähän potkituista asukkaista, joiden elämä olisi muuten aivan siedettävää ilman kaupungeissa asuvia riistäjiä. Samanlaista tarinaa kerrotaan myös kaupunkilaisten pohjattomasta kärsimyksestä, kun kaikilla ei maksukyky riitä asuntoon kalleimmilla asuinalueilla ja viisilapsisen perheen työttömillä vanhemmilla on rahasta tiukkaa. Yleensä uutisen seurauksena on julkinen keskustelu, jonka myötä varsinkin poliitikot palailevat henkisesti hiekkalaatikkoajoille jankuttamaan, kuinka viriviritööttööt muut ovat, jos eivät suostu tulonsiirtojen kasvattamiseen.

Esimerkkejä on vuosien varrella kerääntynyt arkistoon lukuisia. Yhdessä niistä, kymmenien kilometrien päässä mistään asutuskeskuksesta asuva, pariskunta on käärmeissään Sodankylän kunnalle, koska läheistä kyläkoulua ei pidetä yllä kolmen lapsen takia, eikä kunta maksa heille kakkosasuntoa Sodankylästä arkipäivien ajaksi. Kenen tahansa sydän särkyy kuunnellessa tarinaa eri paikkakunnilla asuvasta lapsiperheestä, mutta kyllä aikuisten ihmisten täytyy ymmärtää myös realiteetit tällaisten päätösten takana. Ei meidän helvettiin asti velkaantuneessa kansantaloudessa, saati taloudellisesti korahtelevassa Sodankylässä, ole yksinkertaisesti tarpeeksi resursseja järjestää jokaiselle perheelle erillistä koulua ja päivähoitoa asuinpaikasta riippumatta.

Toinen esimerkki Kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys, joka julkaisi vertailun siitä, mihin asti helsinkiläisen täytyisi lähteä, jos matkat pääkaupunkiseudulla olisivat samat kuin Sevettijärvellä. Toki, kartassa osoitetut matkat tuntuvat pitkiltä, mutta Sevettijärvi on jotakuinkin kauimpana mistään asutuskeskuksesta tässä maassa. Sevettijärven kylässä asuu n. 350 ihmistä. Vertailun vuoksi, pelkästään Mattlidens gymnasiumissa, eli Matinkylän lukiossa, on yli 500 oppilasta. Matinkylän asukastiheys on n. 1000 as./km2, Inarin kunnan alueella taas 0,45 as./km2. Siihen on aivan ilmiselvä syy, miksi sevettijärveläiselle kauppaan, automaatille tai sairaalaan lähtö on vähän erilainen prosessi kuin kasvukeskuksessa asuvalle.

Muutenkin, pitää tykätä veroista aivan erityisen perverssillä tavalla, jos lähtee näillä luvuilla peesaamaan unelmaa kasvukeskusten palvelutasosta kaikkialla Suomessa. Onko aivan kohtuutonta pyytää aikuisilta ihmisiltä, edes siltä kovimmalta Lapin pikkukunnista ääniä kalastelevalta kärnäilijältä, ymmärrystä siitä, että palvelun taso ei yksinkertaisesti voi olla syrjäseuduilla sama kuin tiheästi asutuissa kasvukeskuksissa?

Ilmeisesti, sillä viimeisimpänä esimerkkinä suomalaisten ymmärryskyvyn taantumisesta Yle julkaisi Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn, jossa suurin osa vastaajista pohjimmiltaan ilmoittaa haluavansa tukea maaseudulla asumista. Siis kunhan Joku Muu kuittaa laskun, eikä itse tarvitse muuttaa pois kaupungista.

Ei ollut vaikeaa arvata, että kysely paljastaisi eräissä kepulaisissa piilevän populistisen herravihan ja agraarikommunismin synkän perinnön. “Kyllä kansa tietää”, totesi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. “Suomalaiset haluavat”, tiesi pääministeri Sipilä, aivan niin kuin tälläkään hallituskaudella olisi kyselty kansalta mielipidettä siitä, mikä on kansantaloudellisesti järkevää tai tarpeellista. Pohjat veti kuitenkin kepun oma risujemmaaja Mauri Pekkarinen, jonka soinimaisen näkemyksen mukaan “kansa tietää, eliitti ei”, ja joka ehdottaa uusia tukimuotoja kaupunkilaisten omaisuuden siirtämiseksi maaseudulla asuvien taskuihin.

Mainitun kyselytutkimuksen kysymyksenasettelu olikin sen heikointa antia, heti eräiden poliitikkojen siitä tekemien analyysien jälkeen. Kysely ei tarjoa vastaajille mitään taustatietoa toivomuksensa kustannusvaikutusta, millä on kuitenkin valtava merkitys siihen, mitä ollaan valmiita haluamaan ja mitä ei. Voisimme myös esittää kysymyksen “Oletko valmis maksamaan 1000 euroa vuodessa lisää veroja, jotta Keskusta-puolueen ydinkannatusalueille saataisiin rakennettua lisää siltarumpuja?”.

Kun kysymys sisältäisi viitteen valinnan vaikutuksesta, niin tulos olisi todennäköisesti jyrkkä ei. Onkin poliitikolta äärimmäisen halpamaista ja opportunistista käyttää tällaista kyselyä perusteeksi veronmaksajien rahojen siirtämiseen omille eturyhmille, kun edes aiheen ympärillä pyörinyt kansalaiskeskustelu ei anna vastaajalle keinoja arvioida päätöksen vaikutuksia.

Tuhat euroa vuodessa saattaa muuten kuulostaa isolta, mutta ei todellisuudessa ole lähelläkään sitä, paljonko maaseudulla asumista oikeasti tuetaan. Esimerkiksi osassa Lapin kunnista valtionosuuksia maksetaan n. 5300 €/asukas/vuosi. Se on suunnilleen kaksinkertainen summa mediaaniin verrattuna ja n. 5000 € enemmän vuodessa, kuin vastaava luku jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohti. Maaseutujen asukkaita siis ei ole unohdettu tai jätetty heitteille, vaan päin vastoin, kalliissa ruuhka-Suomessa asuvat suomalaiset maksavat veroillaan myös moninkertaiset tulonsiirrot maaseudulla asuville kanssakansalaisilleen. Se ei ole syytös, vaan fakta.

Näitä tulonsiirtoja on jatkettu vuosikymmenestä toiseen, vaikka siltarumpuhankkeiden tehottomuuden tietävät kaikki. Aihetta tutkittaessa on huomattu, että aluetukien positiivinen vaikutus on paikallinen ja se lakkaa heti tulonsiirron loputtua. Silti jopa aivan pääministeriä myöten osa suomalaisista uskoo, että uusi kulta-aika koittaa, kunhan rahaa siirretään lisää taloudellisissa vaikeuksissa painiville syrjäseuduille. Siinä Sipilä toki on oikeassa, että digitalisaatio ja hyvät rakenneuudistukset antavat mahdollisuuden tehostaa palveluiden tuottamista ja tehdä niistä saavutettavempia maaseudullakin. Mutta rahan siirtäminen syrjäseuduille kalliiden hallintohimmeleiden ja epäterveiden elinkeinorakenteiden tekohengittämiseksi ei todellakaan ole se oikea tapa.

Ja vaikka olenkin nyt piiskannut syrjäseutuja, niin tosiasia on, että samanlaisia tukien perään vinkujia löytyy kaupungeistakin. Esimerkiksi vasemmistopuolueiden pitkään jauhama mantra veronmaksajien rahoilla tuetun sosiaalisen asuntotuotannon välttämättömyydestä on aivan vakiokamaa vaalien alla. Kaupungissa asuvalle sosialistille se tarkoittaa tietysti valtavia lisätulonsiirtoja sellaiselle määrittämättömälle ihmisryhmälle kuin “vähäosaiset”, joiden perustarpeet tuntuvat city-vasemmistolaisten mielestä ylittävän vuosi vuodelta yhä useamman palkansaajan elintason.

Toisinaan tässä keskustelussa vedotaan perustuslain yhdeksänteen pykälään, joka antaa maassa laillisesti olevalle oikeuden valita asuinpaikkansa. Väittäisin, että tämän lain henki on ennemminkin se, että laillisesti maassa oleskelevaa ei voida estää muuttamasta valitsemaansa paikkaan, jos hän kykenee sen itse kustantamaan. Kyseessä on siis niin sanottu negatiivinen vapaus. Tuskinpa lain henki olisi antaa kenelle tahansa vapaat kädet valita asuntonsa muiden piikkiin. Jos näin hullusti todella olisi, kuka tahansa voisi perustuslakiin ja ihmisoikeuksiin vedoten vaatia haluamansa kokoista asuntoa vaikkapa Saimaan rannalta, Leviltä tai Kampista.

Kaupunkipolitiikkaan tällainen ajattelu kuitenkin on rantautumassa, ja vaatimuksia ryyditetään vetoamalla sosiaalisen sekoittumisen mukanaan tuomaan yleiseen hyvään. Esimerkiksi Vihreiden Nuorten puheenjohtajan, Sameli Sivosen, mielestä myös Helsingin kantakaupunki kuuluu kaikille, vaikka myös useimmille meistä palkansaajista stadin keskusta on saavuttamaton ajatus. City-aktivistien kaanonille uskollisena Sivonen vetoaa sosiaaliluokkien sekoittumiseen, mikä toki sinällään on aivan kannatettavaa ja tervehenkistä. En hyvästä tarkoituksesta huolimatta näe, että tuo tavoite olisi syytä toteuttaa laittamalla veronmaksajat kustantamaan työttömille asuntoja Suomen kalleimilta asuinalueilta. Kalliossa tai Punavuoressa muiden rahoilla asuminen ei ole mikään ihmisoikeus, eikä johda muuhun kuin kiittämättömän roolinsa vankeina kärvistelevien veronmaksajien katkeroitumiseen.

En muutenkaan ymmärrä tätä city-aktivistien ristiriitaista suhtautumista ylistämäänsä kaupunkilaisuuteen ja kaupungistumiseen. Kun maaseudulta vetovoimatekijöiden perässä muuttanut työntekijä kaupunkilaistuu, rikastuu ja muokkaa entisestä ongelmalähiöstä turvallisen, niin eikö joku oman elämänsä Äiti Teresa keksi seuraavaksi, että keskiluokkaistuminen onkin pahasta! Silloin työmuurahaisen rooliksi muodostuukin maksaa pakkosiirrot naapurustoon sille samalle porukalle, jonka väitetään aiheuttavan ongelmia köyhemmissä kaupunginosissa. Ei kelpaa sosiaaliluokkien segregaatio, ei myöskään keskiluokkaistuminen, eikä varsinkaan ihmisten vapaus päättää omasta puolestaan, miksi?

Outo on myös se city-aktivisteihin juurtunut tapa suitsuttaa kaupunkien ylivertaisuutta asiassa kuin asiassa, vaikka monen kaupunkilaisenkin lämpimimmät muistot löytyvät sieltä maaseudulta, kuten mökkirannasta tai laskettelurinteestä. Minusta kaupungissa asumisessa on selkeästi puolensa. Mutta jos saisin pitää elintasoni, läheiset lähellä ja kaiken sen, mikä minulle kaupungeissa on tärkeää, niin voisin asua aivan mielelläni järven rannalla Pohjois-Pohjanmaalla tai vaikkapa Lapissa.

Mutta sehän tässä on, kun kaikkea ei voi saada. Kampissa asuvalla ei ole maaseudun rauhaa, eikä kerrostalossa asuvalla omakotitalon rauhaa. Kantakaupungissa asuminen on kallista, mutta ratikka kulkee oven alta, eikä tarvitse välttämättä jonotella länsiväylällä aamuin illoin. Maaseudulla välimatkat ovat pitkiä, mutta rivarikämpän lainat on makseltu takaisin ennen eläkeikää, toisin kuin nuottaniemeläisellä insinöörillä.

Eivät nämä ole mitään salaisuuksia joten en ymmärrä, miksi aikuiset ihmiset alentuvat lapselliseen nahisteluun siitä, kumpi vaihtoehto on muka absoluuttisesti parempi, ja näin ollen veronmaksajien rahoilla pakkotuettava elämänvalinta? Eiköhän jokainen tervejärkinen aikuinen osaa päättää asuinpaikastaan mielihalujensa ja resurssiensa puitteissa, ei tällaisiin aikuisten ihmisten vapaisiin päätöksiin mitään keskussuunnittelulautakunnan apua tarvita!

Siksi meidän pitäisikin poistaa erilaiset tulonsiirtohimmelit ja annetaan ihmisten itse päättää puolestaan. Ja kääntyy muuttoliike muutoksen seurauksena mihin tahansa suuntaan, niin ainakin se tapahtuu yksilöiden ehdoilla, ei norsunluutornista annetun mahtikäskyn myötä.

Ei tietenkään ole reilua tukea kaupunkeja maaseudun kustannuksella tai toisin päin, siksi markkina pitää muuttaa oikeudenmukaiseksi eli mahdollisimman vapaaksi. Yksi tapa olisi siirtyä verottamaan kiinteistöjen ansiotonta arvonnousua ja maapohjan arvoa. Esimerkiksi yhteisestä pussista maksettujen infranparannushankkeiden, kuten länsimetron, aiheuttama arvonnousu on oikeudenmukaista verottaa takaisin yhteiseksi käyttöpääomaksi sen sijaan, että se annetaan ilmaisena lahjana läheisten kiinteistöjen omistajille. Myös asuntolainojen korkovähennys, varainsiirtovero, arava-järjestelmät, asumistuet ja muut asuntomarkkinoiden dynamiikkaan vaikuttavat kummajaiset voidaan purkaa markkinan tervehdyttämiseksi.

Kun pelikenttä tasaantuu ja kustannustaakka jakautuu oikeudenmukaisesti sekä tehokkaasti, niin näemme oikeasti, mihin ihmiset haluavat asettua. Sen jälkeen ei tarvitse enää kinastella kuin kakarat. Ja ehkäpä tuon muutoksen seurauksena me suomalaiset oppisimme paremmin ymmärtämään, että aikuisten on kannettava vastuu itseään ja perhettään koskevista päätöksistä.

Kaikille suomalaisille tulee tietysti taata ihmisarvoinen elintaso, asunto ja tietyt palvelut, mutta sitä tavoitetta ei voida lähteä täyttämään hinnasta ja veronmaksajien niskaan kaatuvasta taakasta välittämättä. Mitään kuntaa tai asuinaluetta ei tarvitse keskusjohtoisesti sen enempää elvyttää kuin taannuttaakaan, vaan kuntien on annettava vapaasti kehittyä kansalaisten valintojen seurauksena, ilman vaakaa kallistavia tulonsiirtoja. Oli kyse sitten Sevettijärvestä, Espoosta tai Kallion kaupunginosasta.

http://www.hs.fi/elama/a1439523508924
https://www.facebook.com/saaminuett/photos/gm.600876243393847/10153237004861415/?type=3
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/havainnollistava-kuva-sevettijarvesta-helsingista-pitaisi-menna-pietarsaareen-asti-sairaalaan/719999/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matinkyl%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inari
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sevettij%C3%A4rvi
https://yle.fi/uutiset/3-10016487
https://yle.fi/uutiset/3-10313405
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766703.html
https://twitter.com/timoaro/status/761612778020872192
https://yle.fi/uutiset/3-8720046
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2733085
http://personal.lse.ac.uk/einio/LEGI_Einio_Overman.pdf
http://www.hs.fi/politiikka/a146137538969
https://twitter.com/samelisivonen/status/1019915583444447236
https://twitter.com/timoaro/status/1021772531819151360

Vapun työväenmarssit toteuttivat jälleen vanhaa tuttua kaavaa: Vasemmistopuolueet ja ammattiyhdistysliike yrittivät pelotella ihmisiä poliittisten vastustajien loputtomalla pahuudella ja lupasivat messiaanisesti vapahdusta kuuliaisille kannattajilleen. Oli jupinaa nuorten, työttömien, työntekijöiden, naisten, sairaiden, lasten ja lähes kaikkien muidenkin kyykyttämisestä muka ihmisiä vihaavan hallituksen toimesta. Puheissa vaadittiin tiukempia työehtoja, isompia palkkoja, lyhyempiä työpäiviä sekä pelättiin antaumuksella vanhaa kasvotonta vihollista, uusliberalismia.

Vaalivuoden kunniaksi vappupuheita siivittivät myös ne tuhoisat vaalilupaukset, joilla erilaiset eturyhmäpoliitikot ja populistit aikovat taata itselleen muhkean äänisaaliin sekä tukevan kiinnityksen vallankahvaan. Ketään ei tuntunut huolettavan se, että Suomi velkaantuu edelleen rajusti, kymmenettä vuotta peräkkäin. Edes pikkuhiljaa hiipumisen merkkejä osoittava talouskasvu tai jatkuvasti maailmantalouden yllä leijuva kauppasodan pelko ei lannista suomalaisten verorahoja vaanivia naminami-poliitikkoja, joilta ei takuuvarmasti lopu muiden rahat kesken ennen kuin vaalitulokset on julkaistu.

Muiden hyvästä yrityksestä huolimatta, shown varasti kirkkaasti Antti Rinteen johtama Sosialidemokraattinen puolue. Eikä ihme, onhan Rinne jälleen valjastanut vastuuttomien vasemmistopopulistien toimivan vaalireseptin, eli luvataan omille eturyhmille lisää rahaa, viulut maksaa joku muu. Näin kaikki voittavat eikä kukaan häviä, eikö vain? Monia tämä tietysti naurattaa, mutta kannattaa muistaa, että tuollaisilla puheilla on ennenkin kotiutettu vaalivoittoja ja pääministerin pestejä.

Vappupuheessaan Rinne aloitti sen vaalivuosille tyypillisen huutokaupan, jonka voittaa eniten tulonsiirtoja omille äänestäjilleen lupaava puolue. Rinteen strategia oli nokittaa heti kärkeen lupaamalla sadan euron korotuksen eläkkeisiin, onhan SDP:n jäsenkunta keskimäärin iäkkäintä muihin eduskuntapuolueisiin verrattuna.

Toki Rinne tajusi astuneensa miinaan, kun esimerkiksi Eläketurvakeskus laski lupauksen maksavan eläkerahastoille 1,4 miljardia euroa vuodessa. Tosin oli se summa mikä tahansa, niin sen verran lisäeuroja eläkerahastoista lähtisi joka vuosi, kunnes eläkeläisten määrä lähtee laskuun, koko eläkejärjestelmä romahtaa omaan mahdottomuuteensa, tai joku tuleva hallitus uskaltaa pedata itselleen varman vaalitappion leikkaamalla eläkkeitä. Kuin kirsikaksi läpimädän kakun päälle Rinne muisti kertoa, ettei nämä miljardit eurot eläkemaksujen korotuspainetta muka rasittaisi nuorten kukkaroita vaikka eläkemaksujen vääjäämätön korotus tarkoittaa nimenomaan käden työntämistä nuorempien sukupolvien taskuun.

SDP:n ensimmäinen vaihtoehto nuorten ryöstämiselle oli sinällään verotusta hieman harmonisoiva lähdevero, joka kuitenkin leikkaisi eläkerahastojen tuottoja n. 40 miljoonaa euroa vuodessa. Twitterissä SDP:n veropoliittinen asiantuntija kertoi, että systeemi voidaan tehdä palkansaajille ja eläkerahastoille kustannusneutraaliksi, mutta silloin hupenisi myös lähdeverosta saatava verotuotto. Ja koska SDP:n taannoin julkaisemassa vero-ohjelmassa ansiotuloverotuksen progressiota halutaan jyrkentää, veikkaan vaalilupausten maksajaksi joka tapauksessa sitä suomalaisten vähemmistöä, joka vielä maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja. Toisin sanoen luvassa on lisää veroja, vähemmän palkintoa omasta työstä.

Toisena keinona Rinne esitti, ettei koko satasen korotusta tehtäisikään seuraavan hallituskauden aikana, vaan SDP:n johdolla pieniä eläkkeitä korotettaisiin ensin vähän, ja sitten seuraavalla, ja ehkä vielä sitäkin seuraavalla hallituskaudella vielä uudestaan. Sitä Rinne ei tosin kertonut, millä mandaatilla hän käskee seuraavat kolme hallitusta, yli 10 vuoden ajan, lunastamaan SDP:n vuoden 2019 vaalilupaukset, mutta mitäpä pienistä.

Jos SDP:n vappupöhnässä annetut lupaukset menevät läpi, ja pyramidihuijauksen kaltaista eläkejärjestelmäämme tekohengitetään entistä suuremmilla eläkemaksuilla, joutuvat maksajiksi nimenomaan nuoremmat sukupolvet, jopa vielä syntymättömät sellaiset, joiden hyvinvoinnista oppositio on viime vuodet ollut niin kovin huolissaan. Muistuttaisin, että tällä hetkellä eläkemaksu on keskimäärin 24,4 % palkasta, eikä maksujen kasvamiselle näy loppua.

Surullisinta on, että näinkin räikeällä lupauksella nuorempien sukupolvien ryöstämisestä SDP ei käytännössä voi hävitä. Nuorten heikon äänestysaktiivisuuden takia tuolla lupauksella voi aivan hyvin voittaa seuraavat vaalit, minkä jälkeen pienimpiä eläkkeitä korotetaan, eläkejärjestelmän kestävyys notkahtaa ja vahingot korjataan korottamalla eläkemaksuja entisestään. Jos poliittinen vastustaja uskaltaa laittaa hanttiin, leimaa SDP heidät köyhien eläkeläisten vihaajiksi ja kerää lisää poliittisia irtopisteitä.

Pari päivää eläkelupauksen jälkeen SDP oli taas kansantalouden haaskalla. Omien sanojensa mukaan Rinne ei ole nähnyt asiaan liittyviä laskelmia, mutta silti hän ehdotti lapsilisien verottamista taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kelassa on jo räknäilty demarien ehdotusta ja todettu, että sen toteutus itse asiassa kasvattaisi taloudellista eriarvoisuutta ja vaatisi lapsilisien korottamista n. 70 %, eli noin miljardi euroa lisämenoja per vuosi. Maksajaa tuolle miljardille Rinne ei tietenkään kertonut.

Joku vääräleuka voisikin Rinteen lausunnon perusteella tulkita SDP:n puheet veropohjan tiivistämisestä niin, että niin kauan kuin ihmisillä jää arjessa rahaa muuhunkin kuin aivan välttämättömään, on veropohjassa reikä, joka pitää tilkitä kasvattamalla veroja.

Huolestuttavaa Rinteen jutuissa ei ole pelkästään niiden tuhoisa luonne kansantalouden suhteen vaan erityisesti se, että moni uskoo noita puheita aina tavan äänestäjistä SDP:n puolueaktiiveihin asti. Esimerkiksi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi esitti Demarinuorten nimissä vielä Rinteenkin matematiikkaa oudompia laskelmia. Niiden mukaan demarinuoret puristaisivat lapsilisistä verottamalla 500 miljoonaa euroa ja jakaisivat saman rahan eteenpäin korotettuina lapsilisinä ja varhaiskasvatuksen budjettirahoina. Tällä veroastetta nostavalla ikiliikkujalla ei ilmeisesti olisi mitään negatiivista vaikutusta varsinkaan nuorten sukupolvien tai palkansaajien ostovoimaan, eikä se ilmeisesti myöskään syventäisi kannustinloukkuja aivan siinä matalapalkka-alojen kynnyksellä eläville. Mutta mitäs sitä syvällisemmästä talouden dynamiikkaa tutkivasta analyysista, kun on vaalit voitettavana!

Että näillä mennään. Olisinpa kuullut vasemmistopuolueiden ja AY-järjestöjen kärkinimiltä edes yhden vappupuheen, jossa olisi tarjottu korkeampien verojen ja suurempien tulonsiirtojen sijaan enemmän palkintoa omasta työstä. Siinä puheessa olisi voitu kertoa, että nimenomaan työllä luodaan ne pääomat, joilla tukea tarvitsevia autetaan. Vappupuheen ryyditettynä lupauksilla hyväveli-verkostojen murskaamisesta, julkisen sektorin menojen leikkaamisesta ja jakovarapoliitikkojen tyhjien lupausten paljastamisesta olisin ottanut ilolla vastaan.

Sen puheen pitäjä olisi voinut samalla kertoa, kuinka kauppasodan, asuntokuplan tai tai uuden humanitaarisen kriisin aiheuttaman talousshokin, sekä sitä seuranneen taantuman, koittaessa Suomi menee armotta polvilleen ja kansainvälisen valuuttarahaston ohjaukseen. Ja että todennäköisesti mitään ulkopuolista kriisiä ei edes tarvita, koska Suomen kansantalous seisoo joka tapauksessa savijaloilla: Tarpeellisia työmarkkina-, sosiaaliturva- ja veroreformeja ei ole saatu aikaiseksi samalla, kun keskellä kiivainta nousukautta Suomi edelleen velkaantuu rajusti.

Vaan eipä sovi odottaa realismia vaalivuotena, silloin vaalikarjalle on tarjolla pelkkää naminamia, eikä maailmantalouden tuulet puhaltele suomalaisen politiikan huipulle asti. Niinpä meillä on nyt syytä pelätä, että suomalaisen kansantalouden ikuinen vappu jatkuu, kunnes veronmaksajilta loppuu varastettava ja tutut lakkaavat vippaamasta.

Vappusima sumensi vaalipöhnässä riehuvien jakovarapoliitikkojen silmät jo vuosikymmeniä sitten, ja ainakin minä pelkään, että moni äänestäjä haksahtaa vielä kymmenen vuoden taantumankin jälkeen helppoon. Yhdenkään alle 50-vuotiaan, ja erityisesti alle kolmekymppisen, ei ole minkään valtakunnan järkeä äänestää tällaisilla lupauksilla seuraaviin vaaleihin ratsastavia ikuisen vapun puolueita. Muistakaa: Silloin, kun jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.

https://yle.fi/uutiset/3-9528779
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247698-laskelma-paljastaa-antti-rinteen-vappulupaus-maksaisi-jopa-14-miljardia-euroa-oma
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247634-antti-rinne-selittaa-kovaa-elakelupausta-hintalappu-olisi-700-miljoonaa-euroa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005677356.html
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005657568.html
https://veropolitiikka.blog/2018/05/02/osingot-valuvat-ulkomaille-verovapaasti/
https://twitter.com/LauriFinest/status/1000705980005482496
http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyneet-vasta-viime-vuosina
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/graafi_kilpailukyky_tyoelakemaksu_fin.png
https://yle.fi/uutiset/3-10201977
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247634-antti-rinne-selittaa-kovaa-elakelupausta-hintalappu-olisi-700-miljoonaa-euroa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005677491.html
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005677356.html
http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/3968
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005677356.html
https://twitter.com/Nakkalajarvi/status/995283991644332034
http://demarinuoret.fi/2017/11/29/demarinuoret-lapsilisat-verolle-ja-paivahoitomaksut-alas-kohdennetaan-tuki-sita-tarvitseville/

Monilta osin viimeinen kuukausi on ollut virkistävin pätkä politiikkaa vuosikausiin. On nähty vertaansa vailla olevia takinkääntöjä, suhmurointia, härskiä populismia, opportunismia ja tietysti kulisseissa on tapahtunut paljon sellaista, mistä me emme vielä tiedäkään.

Tietysti viime kuun alussa startanneen tivolin pääesiintyjät olivat Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset, joilta nähtiin trapetsiesitys, miekannielentää ja henkeäsalpaava kahtiasahaus. Vaikka esityksen aikana yleisön huomio kiinnittyi itse vetonauloihin, hääri areenan laitamilla myös pitkä liuta pellejä viihdyttämässä yleisöä, heistä lisää tuonnempana.

Vaikka perussuomalaiset ovat paikallisyhdistysten tasolla käyneet avointa valtapeliä jo vuosia, niin Tim Il Soinin yksinvaltiaana johtaman puolueen aktiivit eivät ole koskaan saaneet opetella käymään puheenjohtajavaaleja ilman Suuren Johtajan suunnittelemaa koreografiaa. Persujen historian ensimmäinen oikea PJ-kamppailu nähtiin vasta nyt, ja se oli juuri sellaista tuhertamista kuin neitsyiltä saattoi odottaakin.

Puolue-eliittiä vastustaneiden Halla-aholaisten naiivia intoa ja sokeaa aatteenpaloa alleviivaa uusi varapuheenjohtajisto, poliittisesti varsin ryvettyneet Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen ja Juho Eerola, joka voitti paikkansa silmiinpistävän isoilla marginaaleilla vain yhden äänestyksen mennessä toiselle kierrokselle. Vaikka minusta Kokoomuksen ja Keskustan olisi edelleen ollut parempi vain leikkiä kiltisti hallitusta Halla-ahon persujen kanssa, niin ymmärrän kyllä, miksi hallituksessa säikähdettiin Perussuomalaisten tuoretta puheenjohtajistoa.

Toisaalta soinilaisilta on vuosien saatossa unohtunut, mistä Perussuomalaiset ovat kannatuksensa saaneet. Puolueen alkuajoista lähtien sen aatteen ytimessä on Soinin johdolla ollut EU -ja maahanmuuttokriittisyys, kansallismielinen työväenaate sekä herravihaan tukeutuva populismi. Äänestäjät, joihin nämä teemat vetosivat, ovat pieneksi osaksi myös äärilaitaa, muukalaisvihaajia, kansallissosialisteja ja Bilderbergeistä horisevia kylähulluja, joiden äänet ovat vuosikausien ajan kelvanneet niin yksinvaltias Tim Il Soinille kuin esikunnalleenkin.

Jokaisessa persujen aiemmassa puoluekokouksessa puheenjohtajistoon on masinoitu soinilaisten sisäpiiriä. Siihen nähden soinilaisten ja eritoten Soinin reaktiot vallanvaihdokseen ovat olleet lähinnä naurettavia, ja ennen niin uhmakkaat puheet ovat muuttuneet lähinnä lapselliseksi kiukutteluksi.

Esimerkiksi puheet Perussuomalaisten kaappaamisesta ovat käsittämättömiä. Jos puolueen puheenjohtajisto vaihtuu sääntöjen puitteissa, niin silloinhan demokratia on tapahtunut eikä voida puhua mistään poliittisesti erityisen nokkelasta manööveristä. Riitti, kun saapui paikalle ja muisti hengittää samalla, kun tuhersi oikeat nimet äänestyslaitteeseen. Vihreät äänestivät myös jäsenvaalilla, mutta puhutaanko kaappauksesta, kun Niinistön opetuslapsi ja ehdoton ennakkosuosikki Emma Kari ei voittanutkaan?

Myös Soinin menneet uhot ministeriautoista, eliitin ja herrojen suhmuroinneista sekä Juudas-analogioista romuttuivat yhden iltapäivän aikana Uusi Vaihtoehto-ryhmän erotessa persuista. En ole näin dramaattiselle ja paniikinomaiselle takinkäännölle keksinyt kuin kuin yhden ilmeisen selityksen, mutta jääköön spekuloimatta sen pidemmälle. Tähän saatanee vastaus sitten, kun nähdään mitä veronmaksajien rahoilla pystytettyä hillotolppaa Soini lähtee hallituskauden päätteeksi nuolemaan.

Ihmettelen myös sitä mieletöntä moraalipaniikkia niin omassa puolueessani Kokoomuksessa kuin myös kepulaisten keskuudessa. Halla-ahon ehtoa hallitusohjelman noudattamisesta oli vaikeaa pitää kohtuuttomana, mutta siitä huolimatta porukka reagoi niin kuin itse Saatana olisi laskeutunut maan päälle. Kreationistihömppää ja konservatismia löytyy kyllä kaikista hallituspuolueista siinä, missä satunnaisen BDSM-musavideon aiheuttaman imagotappion kanssa hallituspuolueet olisivat varmasti pystyneet elämään, kun ovat eläneet tähänkin asti.

Sen verran on myös sanottava, että kukaan ei nouse hallitusvastuuseen ymmärtämättä suunnitelma B:n merkitystä, eikä hallituksen nokkamiehille takuuvarmasti ole ollut hetkeäkään epäselvää, mitä missäkin perussuomalaisten puoluekokouksen toteutuneessa skenaariossa tehdään. Vaikka pidänkin persujen työntämistä oppositioon typeränä tapana vahvistaa Halla-ahon henkilökulttia ja Perussuomalaisten kannatusta, osoittaa hallituksen vaihtoehtoinen toimintasuunnitelma ja sen läpi vieminen poliittista pelinlukutaitoa Sipilältä ja Orpolta. Samalla soinilaiset saatiin syömään kädestä ja tekemään haluttuja temppuja, ainakin hetkeksi.

Vaikka Kokoomuksen, Kepun ja persujen välinen konflikti oli toki tämän tivolin jännittävin näytös, niin perinteitä kunnioittaen myös pellet näyttelivät spektaakkelissa pientä, joskin huvittavaa, roolia. Totuttuun tapaan oppositiosta yritettiin näytelmän aikana kerätä irtopisteitä mielipiteillä, joita klovnien ja kuplavolkkareiden symbioosin tavoin, mahtuu yhteen tusinaan enemmän kuin voisi kuvitellakaan.

Suomen ykköspopulistit, Vihreiden Ville Niinistö ja Emma Kari, hyökkäsivät luonnollisesti apajille heti persujen PJ-kisan ratkettua. Parissa päivässä molempien seinä täyttyi lukuisista päivityksistä, joissa jankutettiin heidän omaa loputonta hyvyyttään ja hallituksen loputonta pahuutta. Eipä näiden tyyppien jutuista substanssia ole paljoa löytynyt aikaisemminkaan, mutta nyt jutut olivat kiihkeitä kuin natsilla Nürnbergissa.

Opposition selkäydinreaktio oli se, ettei Suomi voinut pitää Halla-ahon perussuomalaisia hallitusvastuussa, koska natsit, äärioikeisto, ja kaikki ne muut tutut mantrat. Ja kun näitä toiveita mukaillen Halla-ahon persut sitten suljettiin ulos hallituksesta, niin sekään ei kelvannut, vaan hallitus oli antamassa persuille marttyyrin viittaa. Sitä voidaan toki kysyä, millaisen marttyyrin viitan Halla-aho olisi saanut, jos olisimme järjestäneet uudet vaalit ensimmäistä kertaa yli neljäänkymmeneen vuoteen osoittaen samalla sormella Perussuomalaisia, jotka vain halusivat pitää hallitusohjelmasta kiinni?

Niinpä viimeiseinä oljenkortenaan identiteettipolitiikkaan nojaava opposition populistiprikaati alkoi vaatia uusia vaaleja. Keppihevosena käytettiin esimerkiksi sitä, että uuden hallituksen kannatus on alle 50 %. Tosin hallitusta ei muodosteta gallup-kannatusten perusteella ja toki moinen skenaario on muutenkin ollut aina mahdollinen, kiitos suhteellisen vaalitavan, josta myös nykyiset oppositiopuolueet ovat halunneet pitää tiukasti kiinni.

Oiva esimerkki Vasemmistoliiton ja Vihreiden häikäilemättömästä Putin-kaliiperin propagandasta oli se, että ne vaativat uusia vaaleja vedoten muiden vallanhimoon samalla, kun ne, vaatimuksensa toteutuessa, itse saisivat lisää paikkoja eduskunnassa. Eivätpä vaatineet Vihreät ja Vasemmistoliitto uusia vaaleja viime vaalikaudella luistettuaan hallitusvastuusta kesken kaiken. Molemmilla puoluetoimistoilla takuuvarmasti laskeskeltiin, että melodramaattinen siirtyminen oppositioon antaa helpon keinon kasvattaa kannatusta ennen seuraavia vaaleja.

Tämä vasemmistopuolueiden opportunistinen tolppien siirtely ja uhriutuminen on yhtä naurettavaa kuin, jos Suomen jääkiekkojoukkue valittaisi Kanadan joukkueesta olympia-turnauksien välillä, että “No on se nyt ihan tyhmää, että saavat olla mestareita aina neljä vuotta kerrallaan vaikka maajoukkueen kokoonpanokin on jo vaihtunut! Kyllä meidän pitää saada kultamitalit, jos me halutaan, koska me edustamme ihmisläheistä jääkiekkoa, jota pelataan löysin rantein taklaamatta ja kohottamatta kiekkoa, se olisi voitto Kanadan epäinhimillisestä, voitonhimoisesta ja kovasta jääkiekkopelistä”. Tai jos Suomen Yleisurheiluliiton dirikat valittaisivat, että “Usain Boltille voitto on selvästikin tärkeämpää kuin urheiluhenki. Meidän piirimestarit viettää yli 15 sekuntia satasella, heidän kauttaan huippu-urheiluun tuodaan enemmän ihmisyyttä ja kaikki pelaa-asennetta”.

Persujen kriisi jopa sytytti Vihreiden Ozan Yanarin rakkauden SMP:n perintöä kohtaan samalla, kun liberaalidemokratiasta loputtomalla jankuttamisella irtopisteitä keränneen Emma Karin mielestä oli jopa häpeällinen päivä demokratialle Sipilän “epädemokraattisesti” kootun hallituksen saadessa äänienemmistöllä eduskunnan luottamuksen. Ei se toki uutta ole, että vasemmistolle demokratia on jotain sellaista, jossa vain oma tahto saa tapahtua, mutta onhan tuo naukuminen jo aivan älyvapaata.

Hassua on myös se, että vielä muutama kuukausi sitten Mauno Koiviston kuollessa, jopa poliittisesti aivan eri laidan puolueiden kellokkaat suitsuttivat suu poliittisista irtopisteistä vaahdoten Manun loputonta viisautta ja sitä hyvinvointivaltiota, jossa “satamajätkästä voi tulla presidentti”. Kun sitten tukkijätkästä tuli Suomen toiseksi suurimman puolueen varapuheenjohtaja, loppuivat maireat lässytykset hyvinvointivaltion tarjoamista mahdollisuuksista siihen paikkaan.

Joku vääräleuka voisi pitää jopa ironisena sitä, että siinä, missä suomalainen vasemmisto ei antanut satoja ihmisiä ympäri Eurooppaa tappaneiden muslimiekstremistien edessä pelolle valtaa, onnistui viitasaarelainen sahuri ja demokraattisesti valittu Suomen eduskunnan hallitus lietsomaan ennen näkemättömän paniikin vain noudattamalla suomalaisen parlamentarismin sääntöjä.

Oppositio on viime aikoina tykännyt vedota perustuslain pyhyyteen ja horjumattomuuteen kerta toisensa jälkeen, vaikka vasemmistopuolueet ovat itse häpäisseet lainsäädäntömme kivijalan alistamalla sen halpahintaisen populisminsa ponnahduslaudaksi. Tällä kertaa perustuslaki unohtui heti, kun tarjolla olisi ollut lisää paikkoja eduskunnassa.

Perustuslain tulkinnassa lähtökohta on se, että uudet vaalit ovat vasta se viimeinen ja dramaattisin keino saattaa eduskunta taas toimintakykyiseksi. Ennen sitä yritetään neuvotella toimiva enemmistöhallitus, eikä asiaan liity mitään ehtoja gallupien luovasta tulkinnasta, hallituksen linjan muuttumisesta, hallituspuolueiden puheenjohtajien persoonista tai arvioista hallituksen vallanhimosta.

Perustuslain pykälässä 26 todetaan, että uusiin vaaleihin vaaditaan perusteltu syy ja presidentin lupa. Perustelluksi syyksi ymmärtääkseni riittäisi se, että pääministeri ei pysty muodostamaan toimivaa hallitusta ja tästähän ei nykyhallituksen kohdalla ole kyse. Perustuslain 26:een pykälään on tarkoituksella leivottu turvakytkin, jolla estetään mahdollisesti hallitukseen päätyviä, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kaltaisia puolueita, jatkuvasti kiristämästä hallituskumppaneitaan saadakseen tavoitteitaan läpi ilman suomalaiseen parlamentarismiin kuuluvaa neuvottelemista.

Perustuslain yli käveleminen oman agendan ja oman kannatuksen nostamiseksi, kuten oppositiolta on nyt monesti nähty, se on sitä todellista sokeaa vallanhimoa ja poliittista opportunismia, jota suomalaisten äänestäjien tulisi karttaa kuin ruttoa.

Oppositio on nyt kaksi vuotta itkenyt, kuinka hallituksen arvot ovat kovia, oikeistolaisia, epäinhimillisiä, ihmisyydelle vieraita, koulutusvihamielisiä ja mitä lie kaikkea. Mutta nyt kun hallitus sulki opposition toiveiden mukaisesti Persut hallituksen ulkopuolelle, se opposition mielestä samalla hylkäsi kovat oikeistolaiset arvonsa jatkaakseen oikeistolaista kovien arvojen politiikkaansa? Näitä kognitiivisen dissonanssin kärrynpyöriä ja loogisia kuperkeikkoja isompi mysteeri minulle on enää se, kuka näitä pellejä vielä äänestää?

http://timosoini.fi/2017/06/antaa-padan-porista/
https://www.suomenuutiset.fi/laura-huhtasaaresta-1-varapuheenjohtaja/
https://www.suomenuutiset.fi/teuvo-hakkarainen-juho-eerola-varapuheenjohtajiksi/
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1575182205833829
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1577185848966798
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1577430975608952
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1578551365496913
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154665701590949
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154666723575949
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154671430855949
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154671564175949
https://www.facebook.com/emmakari1/photos/a.10150539262375949.378840.70955745948/10154672392840949/?type=3&theater
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154674252340949
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154674411230949
https://www.facebook.com/lindrssn/posts/1564206553614214
https://www.facebook.com/lindrssn/posts/1561805307187672
https://twitter.com/liandersson/status/873491573568401410
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005253162.html?ref=rss
https://twitter.com/VilleNiinisto/status/874666175086678016
https://twitter.com/VilleNiinisto/status/874667589607333889
https://twitter.com/yanarozan/status/873579697455718400
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154694270165949
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L3P26
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154618953485949

Minä ainakin olen väsynyt siihen, että Vihreät puoluejohtonsa äänellä saa mellastaa politiikassa kenenkään puuttumatta siihen ilmiselvään populismiin ja kaksinaismoraaliin, jotka ovat muodostuneen Vihreän politiikan tärkeimmiksi työkaluiksi Ville Niinistön puheenjohtajakaudella. Todellisuudessa Vihreät eivät ole mikään tulevaisuuteen katsova liberaali ympäristö- ja tiedepuolue, jollaisena puoluekoneistonsa sen haluaa esittää, vaan vasemmistopopulistinen herätysliike ja maltillisimmillaankin vain arvoliberaali sosialistipuolue, aivan kuten Vasemmistoliittokin. Sopii vaikka tarkastaa vaalidatasta tehdyt arvokartta-analyysit, PJ-ehdokkaiden arvot sekä Vihreiden häpeilemättömät vasemmistosympatiat. Siksi pidän termiä “vihervasemmisto” tarpeettomana, kun sana “vasemmisto” ajaa saman asian.

Reilu viikko sitten Vihreiden puheenjohtaja ja ykkösdemagogi Ville Niinistö avautui Facebook-sivullaan Kokoomuksesta ja väitti Kokoomuksen toimivan koulukiusaajan tavoin tuodessaan esille Vihreiden populismia. Niinistön ruikutus kiusaamisesta ja leimaamisesta saanee aikaan naurunpyrskähdyksiä kenessä tahansa, joka seuraa Vihreiden kärkipoliitikkojen julkisia esiintymisiä säännöllisesti. Esimerkiksi Niinistön omissa Facebook-päivityksissä yritetään säännönmukaisesti maalata hallituksesta mahdollisimman huonoa kuvaa toinen toistaan mielikuvituksellisimmilla adjektiiveilla ja tunteisiin vetoavalla hutulla, substanssista viis.

Tällä kertaa Niinistö vetosi yhteen opposition lempiaiheista, koulutusleikkauksiin, vaikka on itse ollut edellisessä hallituksessa leikkaamassa koulutuksesta tätäkin hallitusta enemmän. Kunnon populistiretoriikan mukaisesti Vihreiden suorittamat leikkaukset ovat kipeitä, mutta tarpeellisia, sopeutustoimia siinä, missä muiden suorittamana ne ovat “lyhytnäköistä kurjistamispolitiikkaa”.

Samanlainen farssi nähtiin, kun pääministeri Sipilä vieraili Terrafamen fiaskokaivoksella ja antoi haastattelun Terrafamen vierailijavaatteissa. Tuolloin Niinistö väitti ministerin tehneen mainosvideon tappiolliselle kaivoshankkeelle samalla, kun “hallitus leikkaa koulutuksesta ja pienituloisilta”. Oli Villeltä päässyt unohtumaan, että hän itse oli vastaavassa tilanteessa vain paria vuotta aikaisemmin. Jokaiselle työssään työmaaolosuhteissa säännöllisesti vierailevalle on aivan selvää, että isännät lainaavat vierailijoille työmaalla tarvittavat suojavarusteet ja -vaatteet.

Vielä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitustunnusteluiden aikaan Niinistö sanoi, että kaikkien puolueiden kanssa pitää pystyä keskustelemaan ja yritti nuolla Sipilän vakosta ylistämällä mm. kepun energiastrategiaa, perusturvatavoitteita ja yhteistyötä maakunnissa. Kun Vihreät eivät mahtuneetkaan “kylmäävää, pelottavaa ja ihmisoikeuksia polkevaa leikkauspolitiikkaa” tekevään hallitukseen, muuttui mielipide kepulaisista ja avoimesta keskustelusta, kuten Vihreiden oppositiovuodet ovat meille osoittaneet.

Eduskuntavaalien alla Niinistö myös jalomielisesti vaati, että "Ei lähdetä leimaan puolueiden kannattajia ennakkoluulojen perusteella...”. Vaan eipä ollut Niinistö huolissaan leimaamisesta ainakaan silloin, kun Vihreiden äänenkannattaja Vihreä Lanka julkaisi jutun Tino Singhistä, joka lähti kunnallisvaaleihin tavoitteenaan “potkia natsit pois vallasta”. Eikä tietysti niinä lukemattomina kertoina, kun puoluetoverinsa ovat leimanneet hallitusta milloin äärioikeistolaiseksi, milloin suuryritysten käsikassaraksi, epäinhimilliseksi ja mitä muuta laitavasemmistolaisilta nyt on totuttu aina sisällissodan kynnykseltä asti totuttu kuulemaan.

“Inhimilliset” ja “humaanit” Vihreät arvot loistivat poissaolollaan myös MTV:n viimeisessä kuntavaalitentissä, jossa Niinistö populistisesti väitti SoTe-esityksen motiivin olevan se, että Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kavereiden lompakoihin saataisiin kaadettua lisää rahaa. Tämä ei millään tavalla erotu siitä riistoporvari-suurpääoma-lässytyksestä, jota änkyrävasemmistolta on kuultu jo vuosikymmeniä eikä myöskään Timo Soinin herravihaisesta populistisesta retoriikasta.

Tulipa samassa tentissä myös puhe afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden palautuksista, jonka tiimoilta eritoten Vihreiden kärkipoliitikot levittivät sosiaalisessa mediassa vahvistamatonta toisen käden tietoa palautuslennolla olleista lapsista sekä raskaana olevista naisista. Ville Niinistö, Ozan Yanar, Touko Aalto, Emma Kari ja niin monet muut hyppäsivät hype-junaan, kun taas kerran oli mahdollisuus naukua hallituksen “kylmäävästä epäinhimillisyydestä”.

Touko Aalto jopa kannusti ihmisiä kansalaistottelemattomuuteen lainvoimaisen palautuspäätöksen vastustamiseksi. Jos vaikkapa perussuomalaiset kannustaisivat ihmisiä vastustamaan poliisia, jauhettaisiin natseista, äärioikeistosta ja vallan kolmijako-opista vasemmistopoliitikkojen toimesta viikkotolkulla. Toki totuus palautuslennoista tuli sittemmin julki, mutta sen tiimoilta some-pöhinä oli näiden sankareiden toimesta hieman vaisumpaa eikä haastatteluihinkaan oikein ollut entistä intoa.

Laupeuden tuulet kuitenkin puhalsivat taas kaksi päivää kunnallisvaalien jälkeen, kun Niinistö julisti Twitterissä kuinka Vihreät eivät aseta ihmisiä vastakkain. Tuo toteamus olisi jo sinällään ollut varsin hupaisa, mutta lisää maustetta se sai jo samana iltana Niinistön julistaessa “inhimillisen” Vihreän puolueen haastavan “kovien arvojen” Kokoomuksen.

Huisia on myös se, että Niinistöllä on otsaa sanoa SoMe-kohuja vastenmielisiksi vaikka on itse ollut pääagitaattorina rakentamassa useampaakin moista. Palautuslentojen lisäksi voidaan ottaa esimerkiksi vaikka taannoinen Alexander Stubbin nolo kompurointi prosenttien kanssa, josta Niinistö pilkkasi ja vittuili somessa päivätolkulla, ja loppujen lopuksi päätyi tekemään asiasta välikysymyksen Vasemmistoliiton kanssa.

Melkeinpä koko Vihreiden ykkösketju toimii aivan näiden samojen periaatteiden mukaan, sopii käydä tarkistamassa sosiaalisesta mediasta. Esimerkin vuoksi, tässä vielä Emma Karin tyylinäytteitä siitä, miten monimutkaiset ongelmat selvitetään tunteisiin vetoavilla yksinkertaistuksilla ja demagogisella lässytyksellä.

Kyseessähän ei ole muu kuin tarkoin laskelmoitu B-luokan herätyssaarna huolestuneine otsaryppyineen, hyppivine kulmakarvoineen, kenossa olevine päineen ja ylidramaattisine intonaatioineen. Johdonmukaista sisältöä näissä jutuissa ei tarvitse ollakaan, kunhan evankelista toistelee näytelmään kuuluvia avainsanoja, jotka kuullessa seurakunta tietää itkeä, nauraa ja sätkiä lattialla vaahto suupielistä roiskuen.

Toki Vihreissä on Osmo Soininvaaran, Lilja Tammisen, Atte Harjanteen ja Emil Sillanpään kaltaisia yhteistyökykyisiä pragmaatikkoja sekä Antero Vartian kaltaisia markkinaliberaaleja. Ja jos teitä on kuulolla, niin moniko teistäkään rehellisesti sanottuna uskaltaisi lyödä rahansa muun vaihtoehdon puolesta kuin, että tulevassa Vihreiden puoluekokouksessa teidät ajetaan taas marginaaliin ja niinistöläinen hurmosliike nostaa puheenjohtajaksi laitavasemmistolaisen Emma Karin tai jonkun muun politiikkaa Jouko Turkan näytelmänä pitävän suurten tunteiden tulkin? Ainakaan taannoinen puoluevaltuuston keskuudessa tehty kysely ja Outi Alanko-Kahiluodon avautuminen niinistöläisten sisäpiirijunttauksesta ei anna syytä olettaa muuta.

Siinä sitä taas ihmetellään vuosikausia, kun puoluejohtonne räkyttää suu vaahdossa ja vastustaa markkinataloutta samalla, kun se ei pysty vastaamaan tärkeisiin kysymyksiin mm. velkaantumisen taittamisesta, kansantalouden tasapainottamisesta ja työmarkkinoiden reformoinnista kuin huutamalla Vasemmistoliiton kanssa kilpaa sitä samaa vanhaa virttä äärioikeistolaisista, velkaelvytyksestä ja leikkausten lopettamisesta.

Populisteille yhteistä on se, että he nostavat itsensä jalustalle julistaen edustavansa kaikkea hyvää samalla epäinhimillistäen muut. Myös niinistöläisten Vihreiden propaganda yrittää vedota ihmisten tunteisiin hokemalla mantranomaisesti avainsanoja kuten “inhimillisyys” ja “ihmisarvo” samalla maalaten muista kuvaa noiden asioiden vastustajina. Kylkiäisiksi luvataan kaikkea kivaa kaikille kertomatta miten utopia rahoitetaan tai välittämättä siitä, että jokainen velkaeuro on pois niiltä nuorilta, joista muka ollaan niin huolissaan.

Vihreät ovat yksiselitteisesti Niinistön johtamina profiloituneet vasemmistopopulistiseksi sosialistipuolueeksi, suomalaisen politiikan herätysliikkeeksi. Sen sanominen ei ole kiusaamista, vaan tosiasian ääneen toteamista. Toivottavasti asiaintilaan saadaan Vihreiden puoluekokouksessa muutos, mutta en jää pidättelemään hengitystäni.

https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1551821194836597
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005129117.html
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005123045.html
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10212486077125286&set=p.10212486077125286&type=3&theater
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005177123.html
http://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/03/tutkimusjulkaisu_103.pdf
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002818548.html
http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/tino-singh-l%C3%A4htee-kuntavaaleihin-%E2%80%93-tavoitteena-%E2%80%9Dpotkia-natsit-pois-vallasta%E2%80%9D
https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001038/vaalit-2017/733296/kuntavaalien-puheenjohtajatentti
53:40-54:07
1:12:46-1:12:57
1:13:30-1:13:50
https://twitter.com/iinapalo/status/849157127918821376
https://twitter.com/yanarozan/status/848998222584565761
https://twitter.com/yanarozan/status/849010820222779392
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/touko%20aalto%202laki-63830
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005155233.html
https://twitter.com/VilleNiinisto/status/851705379167899648
http://www.is.fi/kuntavaalit2017/art-2000005167129.html
https://twitter.com/VilleNiinisto/status/851896781860466690
https://twitter.com/VilleNiinisto/status/672430510925332480
https://twitter.com/VilleNiinisto/status/671662553576169472
https://twitter.com/VilleNiinisto/status/671213476342333440
https://www.facebook.com/emmakari1/videos/10154465488490949/ 0:24-0:34
https://www.youtube.com/watch?v=mtDxZEr0-qY 0:24-0:41
https://www.facebook.com/emmakari1/videos/10154341408390949/ 4:47-loppuun
http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/2011/img54378-previewImage.jpg
https://www.kirkkojakaupunki.fi/documents/20147/246755/82c62fbf0a304fc9bb33c6f3b46f35a0/a7954a68-9af3-5963-03d8-4ac3ddc3590f?imageThumbnail=3
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutissuomalainen-emma-kari-ja-touko-aalto-vihreiden-puoluevaltuuston-suosikit-uudeksi-puheenjohtajaksi/6387290?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005022028.html

Vaalinalusviikoilla jokaisesta puoluetuutista on taas puskenut toinen toistaan karseampaa naminami-politiikkaa, sisällöttömiä vaalilupauksia, populistista politikointia ja jopa suoraan äänestäjien silmään kusemista. Enemmän tai vähemmän kaikki puolueet ovat keskittyneet suomalaiselle politiikalle niin tuttuun demarointiin, jossa erilaisille äänestäjäryhmille luvataan kaikkea kivaa ja ilmaista. Maksajaa näille lupauksille ei yleensä ilmoiteta tai jos ilmoitetaankin, niin se on sitten "joku muu" eikä varmasti ainakaan se äänestäjä, jolta ääntä yritetään kosiskella.

Näistä eri puolueiden maailmaa syleilevistä kunnallisvaaliohjelmista olisi saanut useammankin vlogin aikaiseksi, mutta laitetaan pari nopeaa esimerkkiä. Oma puolueeni Kokoomus tarjoaa harrastustakuuta, keskusohjattua kulttuuritarjontaa, maksutonta varhaiskasvatusta ja maailman parasta koulua.

Paradoksaalisesti nämä ovat samoja teemoja kuin demareissa, Vasemmistoliitossa ja Vihreissä "kovia arvoja ja epäoikeudenmukaisia leikkauksia" vastustavien vasemmistopopulistien kunnallisvaalilupaukset. Kolmesta jälkimmäisestä vain puuttuu kaikki viitteet talouden tasapainotustoimista ja ne on korvattu entistä villeimmillä lupauksilla uusista saavutetuista eduista ja tulonsiirroista.

Keskusta lähti kunnallisvaaleihin nettidomainilla www.huolenpitoa.fi. Siis voi Jeesus... Kas kun ei www.pörröisiäkissanpentuja.fi. Kepun kuntavaaliohjelmasta löytyy sisällötöntä huttua urheiluseurojen järjestämistä iltapäiväkerhoista, kiertotaloudesta ja siitä kuinka kuntien tulee tukea niiden asukkaita aina hengittämisestä pyllyn pyyhkimiseen. Konkretiaa sieltä ei tahdo löytyä läpeensä onton ohjelman tilkkeiksi sen enempää kuin Perussuomalaisillakaan, joiden kunnallisvaaliohjelma on sitä tuttua itseään ja typistyy mielestäni oivasti kappaleeseen, jossa todetaan, että "9 000 kilometriä kulkeneen broilerin syöttäminen lapsille ei voi olla järkevää mistään näkökulmasta katsoen. Ihmiset matkustakoot ja tutustukoot maailmaan, mutta annetaan broilerin pysyä omassa maassaan". Mitäpä tuohon lisäisi tällainen suomalainen Y-sukupolven kasvatti, joka globaalin markkinatalouden ansiosta välttyi elämältä siinä kehitysmaassa, johon isovanhempamme syntyivät n. 100 vuotta sitten?

Meinasin tätä käsikirjoitusta tehdessä jo kirjoittaa, että onneksi puolueet eivät lanseeranneet mitään lastensuukottelukampanjoita, mutta sitten erehdyin Vihreiden nettisivulle. Koska onko pliisumpaa tapaa tuoda esiin Vihreiden humaaneja luontoarvoja kuin Ville Niinistö metsässä lasten kanssa? Vihreiden vaalimateriaali ei tälläkään kertaa mauttomuudessaan jätä ketään kylmäksi, onhan sama Niinistön henkilökultin ympärille rakennettu lastensuukottelutaktiikka purrut aikaisemmissakin vaaleissa. Harmi, että kepulaiset ehtivät varata sen www.pörröisiäkissanpentuja.fi:n.

Aivan kaikkia kunnallisvaaliohjelmia en jaksanut käydä läpi, mutta viiden suurimman johdolla tästä katastrofista ei puutu enää kuin ne vuoden 2007 eduskuntavaaleista tutut houreet "jakovarasta", johon nojaamalla puolueet lupasivat kultaa ja mirhamia suomalaisille vastineeksi oikeista valinnoista äänestyskopista. Heti noiden vaalien perään tulikin talousromahdus, johon sen enempää Suomen kunnissa kuin eduskunnassakaan ei ole vielä oikein herätty reagoimaan.

Puoluejohtajat kyllä puhuvat "kipeistä päätöksistä" aina, kun pitää selitellä, miksi ihan kaikkea vaalien alla luvattua ei voida hopealautasella äänestäjille ojentaa. Ja koska äänestäjät ovat näreissään jo siitä, etteivät talouskurimuksen aikana ole saaneet kaikkea mitä poliitikot ovat tyhmyyksissään luvanneet, niin ne oikeasti tarpeelliset rakenteelliset muutokset ja talouden tasapainotustoimet on jätetty tekemättä urapoliitikkojen ostaessa ääniä seuraavia vaaleja varten. Mitä lähemmäs vaalipäivä tulee, sitä harvempi ehdokas on valmis ääneen myöntämään, että jos suomalaiset poliitikot eivät juota kansalle sitä rapautuvan kansantalouden korjaamiseksi tarvittavaa katkeraa kalkkia nyt, niin velkojat tulevat juottamaan sen tuleville sukupolville vielä korkojen kera.

Toivon sydämestäni, että menokuria ja talouden tasapainottamista ainakin juhlapuheissa ajava Kokoomus nousee puolueena vastuunkantajaksi sen sijaan, että se yrittää löytää kannattajia naminami-politiikalla. On surullista sanoa, mutta käytännössä ainoa talouskuria johdonmukaisesti ajava puolue on eduskunnan ulkopuolinen Liberaalipuolue, jolla toivottavasti on ensimmäiset valtuustopaikat tulevien vaalien jälkeen.

Puolueiden naminami-kilpailun lisäksi oksennusreaktioita aiheuttavat myös eräiden ehdokkaiden vaalimainokset, joissa yritetään sisällöttömällä hyvesignaloinnilla kammeta itseä luottamustehtäviin. Esimerkiksi tyyliin: "Enemmän suvaitsevaisuutta ja välittämistä, vähemmän rasismia" tai "inhimillisyyttä, ihmisyyttä, hyvinvoinnin puolesta" tai "elämän puolella". Tai sitten vaihtoehtoisesti yritetään ostaa tie jonkin eturyhmän sydämeen, kuten "lapsiperheiden asialla", "vanhuspalvelut kuntoon", "sosiaalipalvelut turvattava" tai "Perkkaan asukkaiden puolesta".

En siis tarkoita sitä, että nämä asiat olisivat sinällään vastustettavia, vaan sitä, että ne ovat niin itsestäänselviä, ettei niistä kukaan lie varsinaisesti eri mieltä? Tuskinpa kukaan on pyrkimässä politiikassa eteenpäin teemoilla "syrjinnän ja rasismin puolesta, kuolema kaikille, toivottavasti kaikilla on paskaa"? Yhtä hyvin voisi sanoa vaikka, että "kaiken hyvän puolesta, kaikkea pahaa vastaan", "katsokaa, olen hyvä ihminen" tai "minä annan jonkun muun rahaa juuri sinulle, jos äänestät minua". Sillä erotuksella tietysti, että nämä jälkimmäiset eivät ole aivan yhtä mauttomia kuin nuo ensimmäisten esimerkkien muka-diskreetti naminami-hömppä.

Ja sitten on ne avainsanat, joita viljelevät ehdokkaat saavat minussa aikaan samanlaisia puistatuksia kuin Bumtsibumin yhteislaulut, itkemiset jossain laulu-urheilija-julkkis-reality TV:ssä tai muu väkinainen kollektiivinen tunnemasturbointi, jolla ei ole mitään tekemistä poliittisen kyvykkyyden tai argumentoinnin kanssa. "Isä", "vaimo", "polkupyöräilijä", yyyh. Normaalit motoriset taidot omaava ihminen oppii polkupyöräilemään tarhaiässä ja jopa elämänhallinnan täydellisesti menettäneet ihmiset voivat mennä vaivatta naimisiin tai hankkia lapsia.

Eivät nuo asiat kerro ihmisen aatemaailmasta tai poliittisesta kyvykkyydestä yhtään mitään. Päinvastoin, jos ehdokkaasi ei ole kyennyt konkretisoimaan kunnallispoliittisia tavoitteitaan tuon pidemmälle, suosittelen etsimään reaalimaailmaa konkreettisemmin ja rationaalisemmin jäsentelevän ehdokkaan.

Koska suomalainen politiikka on muuttunut elämäntapapöyristyjien, puolestaloukkaantujien ja demagogien temmellyskentäksi, niin täsmmennän vielä varmuuden vuoksi, että tavoitteet esimerkiksi sairaiden hoitamiseksi, köyhien nostamiseksi köyhyydestä tai laadukkaan koulutuksen takaamiseksi ovat niin universaalisti hyväksyttyjä asioita, että niiden korostaminen vaalien alla on itsestäänselvyyksien toistelemista ja poliittista käsienheiluttelua.

Suomessa on vuosikymmeniä hyvinä taloudellisina aikoina luotettu globaalien markkinoiden raahaavan vientiämme ja sisämarkkinoitamme mukanaan tai huonoina taloudellisina aikoina kirjoiteltu tulevien sukupolvien nimiä velkasopimuksiin. Tätä nopeasti uudistuvassa maailmassa menneisyyden rakenteisiin tarttuvaa ja saavutettuja etuja velkarahalla paisuttavaa politiikkaa ovat tehneet juuri he, jotka väittävät olevansa huolissaan tulevista sukupolvista. Ja on suoraan sanottuna huolestuttavaa, kuinka hyvin tämä demagogia ja populismi suomalaisiin uppoaa.

Tämän kaiken on pakko muuttua niin kunnallisella, valtakunnallisella kuin Euroopan tasollakin, jos haluamme edes esittää koskaan olleemme huolissamme lapsista ja yhteiskunnan vähäosaisimmista. Eritoten suomalainen vasemmisto, eli SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät, on saatava ymmärtämään, että jäykkään työmarkkinasääntelyyn ja korkeaan verotukseen takertumalla, sekä kaikkea muutosta ja reformointia vastustamalla, kustaan pahiten juuri nuorten sukupolvien pakkeihin. Sama koskee kepulaisten alueellistamis- ja maataloustukifetissiä, Kokoomuksen haluttomuutta luopua yritystuista, RKP:n takertumista pakkoruotsiin ja perussuomalaisten kroonista globaalin markkinatalouden pelkoa.

Siksi keskustelun pitäisi keskittyä poliittisilla tavoitteilla ja itsestäänselvyyksillä hurskastelun sijaan keskittyä uskottaviin esityksiin KEINOISTA saavuttaa kaikki ylevät tavoitteet.

Esimerkiksi me vapausaatteen kannattajat, liberaalit, emme halua kenenkään kuolevan nälkään saati sairauksiin, tai alistaa suomalaisia korporatistien panttivangeiksi, vaikka julkisessa keskustelussa varsinkin vasemmistolaiset poliitikot monesti tällaista kuvaa tykkäävät meistä maalata. Me näemme talouden tasapainotustoimet, monopolien ja kartellien purkamisen, tehokkaan kilpailun, verotuksen keventämisen ja muut markkinoiden- sekä yksilönvapautta edistävät toimet nimenomaan EDELLYTYKSEKSI sen kakun leipomiseksi, josta rahat julkisen sektorin pyörittämiseen, sairaiden hoitamiseen ja lasten kouluttamiseen sitten jaetaan. Ja meitä on lähes kaikissa puolueissa.

Sosiaalisen median kautta olen tutustunut pitkään liutaan puolueaktiiveja, jotka eivät pysty sitoutumaan puolueiden lanseeraamiin naminami-kampanjoihin. Eritoten Vihreissä tuntuu olevan paljon markkina- ja arvoliberaaleja, jotka eivät kannata puoluejohtonsa ajamaa velkaelvytystä ja näkevät ydinvoiman potentiaalin vähäpäästöisenä energiamuotona, mutta silti Vihreissä valtaa pitää niinistöläinen populistiklikki, jotka ovat keränneet kannatuksensa naukumalla siitä, kuinka milloin minkäkin poliittisen vastustajan ulostulo on "pelottavaa, kylmäävää ja pöyristyttävää". Persuissa taas on paljon ihmisiä, jotka eivät ole ollenkaan niin arvokonservatiivisia kuin Tim il-Soinin esikunta.

Nämä tulevaisuuteen katsovat liberaalit, rationalistit ja tieteellisen maailmankuvan ohjaamat aktiivit ja ehdokkaat on saatava puolueesta riippumatta nostettua valtaan, jotta Suomen taloudesta saadaan pelastettua se, mitä vielä pelastettavissa on.

Siksi kannattaa äänestää viisaasti. Espoossa tietysti minua numerolla 88. Liitteenä on myös lista liberaaleista tai muuten vain fiksuista ehdokkaista eri paikkakunnilta, jotka kannattaa tsekata, jos ei vielä ole ehtinyt uurnilla käydä.

Painotatko vapausaatetta? Tässä ykkössuositukseni ja ihmisiä, joita tunnen politiikasta:

Helsinki: Tuomo Luoma, Kokoomus 96
Amos Ahola, Liberaalipuolue 1060
Lilja Tamminen, Vihreät 722
Espoo: Juhani Kähärä, Liberaalipuolue 644
Vantaa: Piia Kurki, Kokoomus 469
Järvenpää: Antti Vesala, Kokoomus 176
Oulu: Henri Fröjdholm, Kokoomus 6
Aki Kivirinta, Liberaalipuolue 112
Kuopio: Riina Särkilahti, Kokoomus 387
Hämeenkyrö: Aleksi Melto, Kokoomus 38
Rovaniemi: Sara Tuisku, Kokoomus 127
Turku: Emil Sillanpää, Vihreät 200

Muista, että esimerkiksi Liberaalipuolueesta käytännössä kuka tahansa on hyvä vaihtoehto.

Jos etsit suosituksia muilta paikkakunnilta, niin kysäise tai tsekkaa vaikka Päivän Byrokraatin lista: https://www.facebook.com/PaivanByrokraatti/posts/679328485586283

Painotatko ympäristöasioita? Tsekkaa ehdokkaasi Suomen Ekomodernistien sivuilta: https://ekomodernismi.fi/2017/03/16/vaaliehdokkaatydinkaukolampo-mukaan-kaupunkien-energiapalettiin/

Linkit:

https://issuu.com/kokoomus/docs/kokoomus_vaaliohjelma
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/kuntavaaliohjelma_taitettu_valmis_0.pdf
http://kuntavaalit.vasemmisto.fi/vasemmiston-tavoitteet-kuntavaaleissa/
https://vaalit.sdp.fi/ratkaisut/jokainen-lapsi-ansaitsee-samat-mahdollisuudet/
https://www.perussuomalaiset.fi/kuntavaalit-2017/kuntavaaliohjelma-2017-arjesta-alkaa/
http://www.huolenpitoa.fi/loader.aspx?id=e5e2b5dd-b8d6-473c-9caa-8abfccba72f4
https://www.vihreat.fi/?utm_source=domain&utm_medium=redirect&utm_campaign=fi_fi
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/e5af1d84-6de9-4884-bd11-15a70196ecb3/vaaliohjelma2015.pdf
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005128096.html
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/BenTV_VilleNiinist%C3%B6_populisti-62991
http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Vasemmistoliitto-ei-halua-sotesta-kokoomuslaista/944101

Vaalinalusviikot ovat perinteisesti olleet mauttomuuksien iltotulitusta, mutta näissä kunnallisvaaleissa Vasemmistoliitto veti pohjat tuuttaamalla viime viikon perjantaina ilmoille sellaisen vaalipökäleen, että sen haju tahrannee suomalaista politiikkaa vielä vuosikymmeniä. Kyseessä on vasemmistopopulismin taidonnäyte, joka ei sisällä ensimmäistäkään perusteltua argumenttia, lähteitä eikä edes merkittävää relevanssia käynnissä oleviin kunnallisvaaleihin.

Kaksinaismoraali ja itseironian puute kukkivatkin jälleen vasemmistopolitiikan ytimessä, kun Trumpin presidenttiyteen, Brexitiin ja kansallismielisen oikeiston nousuun liittyvää valehtelua, harhaanjohtamista ja populismia ihan syystäkin arvostelleet vasemmistoaktiivit nyt käyttävät tismalleen samoja työkaluja pärjätäkseen kunnallisvaaleissa.

Aivan ensimmäisenä on pakko kysyä, tajutaanko siellä Vasemmistoliiton puoluetoimistolla, että SoTe-uudistuksesta EI päätetä kunnallisvaaleissa valituissa kunnanvaltuustoissa? Tätä uudistusta on valmisteltu nyt kolmen hallituksen voimin ja siitä päätetään nimenomaan eduskunnassa. Nykyisen esityksen keskiössä on vieläpä ajatus siitä, että vastuu SoTe-palveluiden järjestämisestä siirretään pois kunnanvaltuustojen mandaatilta uusille maakuntahallinnoille

Kyseessä lienee tämän vuosikymmenen älyllisesti epärehellisin aloitus, minkä lisäksi Li Anderssonin johdolla Vasemmistoliitto on väkisin yrittänyt tehdä hallituksen toiminnasta ja eduskunnan mandaattiin kuuluvista päätöksistä aseen kunnallisvaaleihin.

Mutta katsotaanpa itse videon sisältö:

0:00-0:27: Tämä on ilmeisesti jokin onneton vertauskuva sille, että yksityiset SoTe-palveluntuottajat ovat ahneita, tosin eipä se julkinenkaan puoli ilman veronmaksajilta takavarikoituja rahoja toimi.

0:27-0:38: Vasemmistoliitossa kuva lääkäreiden ammattietiikasta näyttää olevan aika lohduton. Ilmeisesti Vasemmistoliiton todellisuudessa jokainen yksityisellä sektorilla työskentelevä ihminen on läpeensä paha ja moraaliton? Ne sairaslomat muuten haetaan nytkin yksityisiltä palveluntuottajilta, ihan tiedoksi sinne Vasemmistoliiton puoluetoimistolle, missä näytetään elävän tukevasti irti yksityisen sektorin realiteeteista.

0:38-0:58: Uudessa lakiesityksessä ei ole videolla implikoitua mekanismia, jossa yksityinen palvelutuottaja saa päättää hoitavansa vain rahallisesti kannattavimmat potilaat, vaan päätöksen palvelukokonaisuuksista ja palveluketjuista tehdään maakunnassa. Asian voi vaivattomasti tarkistaa lakiesityksen sivulta 743, pykälästä 13, jossa asia yksiselitteisesti todetaan.

Jos minä jaksan iltapuhteina tämän verran perkailla tätä vuosisadan ehkäpä suurinta lakiuudistusta, niin on se nyt saatana, jos siellä Vasemmistoliiton puoluetoimistolla veronmaksajien rahoilla loisivat politrukit eivät viitsi edes aukaista koko paperia.

0:58- 1:18: Nykyään meillä itse asiassa on hyvä yksityinen puoli ja äärirajoillaan nitisevät julkiset laitokset. Esimerkiksi taannoinen polvivammani hoidettiin yksityisellä puolella välittömästi siinä, missä julkisella puolella työskentelevien ja siellä itsensä hoidattaneiden ystävieni mukaan jonossa olisi mennyt todennäköisemmin puolisen vuotta. Uudessa järjestelmässä yksityisen puolen palvelut tulevat kaikkien saataville, joten en voi ymmärtää miksi Vasemmistoliitto ajaa mallia, jossa köyhimmillä ja sairaimmilla ei jatkossakaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa terveytensä rapautuvan hoitojonoissa?

1:18-1:38: Kukaan tällaista roskaa hyvänä yhteiskunnallisena analyysinä pitävä on luovuttanut oikeutensa naukua esimerkiksi kansallismielisestä oikeistopopulismista yhtään mitään.

1:38-1:48: Koska tietysti se on synti, jos siirtyy politiikasta erikoisosaamisalueensa töihin? Odotankin mielenkiinnolla millaisen videon Vasemmistoliitto tekee entisestä puheenjohtajastaan Suvi-Anne Siimeksestä, joka aikoinaan lähti Lääketeollisuus Ry:n toimitusjohtajaksi? Tai SDP:n Ulla-Maija Rajakankaasta, joka viime vuonna siirtyi lobbaamaan Hyvinvointialan liiton palkkalistoille.

1:48-2:04: Parempituloiset joutuvat luovuttamaan omaisuuttaan nyt ja tulevaisuudessa enemmän valtiolle kuin pienituloiset, asiassa ei ole yhtään mitään epäselvää tässä jyrkän veroprogression Mekassa. Nyt kun köyhillekin ollaan takaamassa pääsy laadukkaisiin yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin, niin sekin yritetään valehdella eriarvoisuuden pahentumiseksi.

Vasemmisto on myös vuosikymmeniä naukunut, kuinka suomalaiset eriarvoistuvat köyhien saadessa huonolaatuista ja riittämätöntä palvelua julkiselta sektorilta rikkaiden ostaessa laadukasta palvelua yksityiseltä sektorilta. Tosin silloin julkisen puolen palvelutuotantoa ylistetään maasta taivaisiin, kun vaikkapa joku kokoomuslainen erehtyy väittämään yksityisen sektorin tuottavan halvempia ja laadukkaampia palveluita kuin julkinen. Julkisen palvelutuotannon hyvyys ja huonous tuntuukin vasemmistoretoriikassa muuttuvan aina sen mukaan, kuka puhuu ja mikä on agenda.

2:04-: On outoa väittää, että esimerkiksi julkisiin SoTe-yhtiöihin ei voisi äänestämällä jatkossa vaikuttaa, kun niitä hallinnoi maakuntavaaleissa valittu maakuntahallinto ja lait Suomessa edelleen säätää eduskunta. On myös erikoista, että oppositiopuolueet kilpaa märisevät SoTe-palveluiden yhtiöittämisestä samalla, kun ne kovaan ääneen puolustavat esimerkiksi Ylen, Alkon, Veikkauksen ja vaikkapa lukuisten kunnallisten energiayhtiöiden säilyttämistä. Miksi julkinen yhtiö on tässä asiassa veroparatiiseissa piilottelevien katalien porvarien salajuoni, mutta toisessa yhteydessä jumalallinen todiste vasemmistoaatteen messiaanisuudesta?

Vasemmistoliiton Facebook-päivityksen kommenttikentästä ei ole vaikeaa päätellä, että todella moni näkee videon sisällön totena. Kriitikoille Vasemmistoliiton puoluetoimistolta lähinnä tolkutetaan, että heidän täytyy vain lukea Vasemmistoliiton 40-sivuinen sote-vastaesitys löytääkseen totuus. Kyseinen esityksen sisällöstä kertoo paljon, kun tarkistaa siinä viitatut lähteet, joita on yhteensä kuusi. Kaksi viittaa Kansan Uutisten artikkeliin, kaksi Ylen artikkeleihin, yksi Soste Ry:n tiedotteeseen ja yksi Nyt-liitteen otsikkoon. Yksikään ei viittaa itse lakiesitykseen. Koko komeuden kruunaa maininta siitä, että osa artikkeleista on kirjoitettu ennen kuin hallituksen esitys edes julkaistiin.

Sitä kuvittelisi, että hallituksen lakiesitystä kritisoiva pamfletti viittaisi kyseiseen dokumenttiin, ja että siihen olisi edes kerran referoitu tuon tuhatsivuisen lakiesityksen sisältöä. Toisaalta, vaaleja on tunnetusti pirun vaikeaa voittaa puhumalla pelkästään asiaa ja todistamalla oma substanssinsa tärkeissä asioissa.

Videon tekijä, Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas Mike Pohjola, sanoo Iltalehden haastattelussa "uskovansa" sote-uudistuksen myötä käyvän, kuten hän videossaan esittää. Pohjolan uskomukset SoTe-uudistuksen vaikutuksista kuulemma perustuvat Vasemmistoliitolta saatuihin tietoihin ja varmaankin juuri siksi Pohjolan haastattelu Iltalehdessä onkin videoltaan tuttuun tyyliin lähinnä perustelemattomien väittämien ja kauhukuvien ilotulitusta. Sitä olisi kuvitellut, että noin paljon huolta noinkin tärkeästä asiasta kantava tyyppi olisi viitsinyt tutustua myös itse lakiesitykseen ja uudistusta valmistelevan ministeriön muihin materiaaleihin sen sijaan, että olisi sokeasti luottanut Vasemmistoliiton propagandisteihin

Videosta saamansa kritiikin artisti tyytyy selittämään Mehiläisen mainostoimiston palkkaamien nettiagitaattoreiden propagandaksi. Ilman ensimmäistäkään videolla tai haastattelussa ilmi tuomaansa perusteltua argumenttia Pohjola väittää myös, että saamansa kritiikki on vain merkki hallituksen ja lääkärifirmojen katalista salajuonista ja "konnankoukuista". Allekirjoitetaankohan Vasemmistoliiton puoluetoimistolla myös tämä Mike Pohjolan analyysi?

Kuin alleviivatakseen videonsa sisällöttömyyttä ja vasemmistolaisen politiikan utopistisuutta Pohjola maalailee omaa SoTe-ihannettaan, jossa meillä olisi mahdollisimman pieniin yksiköihin jaettuja terveyskeskuksia, joihin olisi nykyisten palveluiden lisäksi vieläpä integroitu sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut. Ilmaisuuden takia nykyistä vielä pahemmin ruuhkautuvien terveyskeskusten rahoitus kuulemma hoidettaisiin sillä sosialistien iänikuisella taikatempulla eli rikkaita, tai ainakin "jotakuta muuta", verottamalla.

Se tosin jäi mietityttämään, että miten tässä vasemmistounelmassa rikkaita estettäisiin ostamasta itselleen parempaa terveydenhoitoa kuin köyhät? Luotetaankohan Vasemmistoliitossa siihen, että maailmanhistorian muiden sosialististen kokeilujen tapaan maamme ajautuisi ennen pitkää tilaan, jossa sosialistipoliitikkojen käskyttämä armeija ja lainvalvontakoneisto väkivalloin estää ihmisiä tekemästä kauppaa keskenään, mistä seurannut talouskurimus tappaa pahnan pohjimmaiset nälkään? Vai verotettaisiinko rikkaat niin köyhiksi, ettei heillä olisi varaa yksityisellä puolella tuotettuihin palveluihin? Jos kyllä, niin kenen rahoilla utopiaa rahoitetaan sen jälkeen, kun viimeinenkin suomalainen seisoo päivystys- tai hoitojonossa?

Oli miten oli, tällä tasolla Vasemmistoliiton vaalistrategia siis on vuonna 2017: Perusteettomia väitteitä, stereotypioita, salaliittoteorioita ja radikaalia kyvyttömyyttä ymmärtää rakenteellisten uudistusten sisältöä tai tarvetta.

Vasemmistoliiton videollaankin ilmoittama tavoite on yksiselitteisesti koko SoTe-lain kaataminen, koska siinä on luonnosvaiheessa jotain huomautettavaa. On sanomattakin selvää, että tuollainen vaatimus ei ole millään tavalla kohtuullinen tai linjassa parlamentaarisen lainvalmisteluprosessin kanssa, jossa lakiluonnokseen annetut kommentit evästävät virkamiehiä ja poliitikkoja lain jatkovalmistelussa.

Käydäänpä vielä läpi muutama useasti kuultu huoli SoTe-uudistuksesta:

1. Sairas ei jaksa kilpailuttaa.

Onko sairaalle parempi, että hänellä ei ole edes mahdollisuutta kilpailuttaa, vaan hän saa istua siinä lähimmän julkisen palveluntuottajan hoitojonossa viikoista vuosiin? Toisekseen, palveluntuottaja tietysti kilpailutetaan ENNEN kuin ollaan sairaita eikä vasta sitten, kun defibrillaattori jo latautuu. Jac vaikka kilpailutusta tehtäisiinkin vasta ambulanssissa, niin onko palveluntuottajalla enää mitään väliä siinä vaiheessa?

2. Kustannukset kasvavat

Suomalainen vasemmisto on perustanut lähes koko poliittisen olemassaolonsa vaatimukseen lisätä sosiaalityön ja terveydenhuollon rahoitusta, mutta nyt kun joku muu on reformoimassa, niin laatukriteerit unohdetaan ja kustannusten kasvu yhtäkkiä onkin pahin perkele? Missä logiikka?

Vasemmistoliiton omassa SoTe-pamfletissa esitetään, että palveluita tuottaessa ei voida toteuttaa laajaa valinnanvapautta, palvelun laatua ja kustannussäästöjä samalla kertaa. Tämä on tietysti totta vain siinä vasemmistolaisessa vaihtoehtotodellisuudessa, missä maailma on käytännössä jo valmis ja kaikki palveluntuottajat toimivat potentiaalisen tehokkuutensa ylärajoilla. Reaalimaailmassa tehostamisen varaa esimerkiksi johtamistavoissa, toimintakulttuurissa ja prosesseissa on yllin kyllin.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä Pohjois-Karjalan keskussairaala, joka vapautti 5 000 tuntia hoitajien työaikaa potilastyöhön sekä säästi kiinteistöhuollon työaikaa 320 tuntia vuodessa, vain korjaamalla talon sisäistä logistista prosessia ja vaihtamalla liuosvarastointiin käytetyt laatikot läpinäkyviksi. Toisena esimerkkinä voi mainita Helsingin Vuosaaren kotihoidon, kun työtehtäviä priorisoimalla saavutettiin pienempi työkuorma, sairauspoissaolojen väheneminen, parempi työviihtyvyys ja parempi asiakastyytyväisyys jopa aikaisempaa pienemmillä kustannuksilla. Tämä on kiistaton merkki työtehokkuuden kasvamisesta sekä siitä, että SoTe-sektorin menopuolella lienee miljardien eurojen säästöpotentiaali.

En minä sitä sano, että uudessa SoTe-mallissa kaikki olisi täydellistä tai edes toivottavaa. En esimerkiksi ymmärrä, miksi suomalaiseen hierarkiapyramidiin luodaan lisää kerroksia maakuntahallintojen muodossa? Olen samaa mieltä Suomen Kuvalehdessä haastateltujen virkamiesten kanssa siitä, että tulevilla maakuntahallinnoilla ei vaikuta olevan muodostamisensa jälkeen tarpeeksi aikaa miettiä palveluntuottajien vastuunjakoa ja kilpailutuskriteereitä. Ja on helppo yhtyä Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Hanna Tainion ja hallintotieteen professorin Jari Stenvallin näkemykseen siitä, että maan tavaksi muodostunut puutteellinen valmistelu on tätäkin lakia valmisteltaessa ongelma, jota ei pitäisi katsoa läpi sormien nyt eikä jatkossa.

Sitä älykkäämpää SoTe-kritiikkiä väläytti myös Osmo Soininvaara lääkärilehden artikkelissa esittäessään huolensa nykyiseen lakiesitykseen sisältyvistä mahdollisista kannustinongelmista. Ode ei ikävä kyllä tarkemmin erittele mitä kohtaa tuosta esityksestä hän tarkoittaa, joten on vaikeaa tarkastaa lakiesityksestä, onko huoli perusteltu. Yleisesti ottaen analyyttisenä ja rationaalisena pitämäni Soininvaaran tapauksessa saattaa hyvinkin olla vinha perä.

Pelkkää populismia kuitenkin on se suu vaahdossa länkyttäminen, jossa lakiluonnoksen potentiaaliset ongelmat esitetään pohjattoman ahneen Kokoomuksen loputtoman pahuuden manifestiksi. On sanomattakin selvää, että JOS nykyiseen SoTe-malli ei anna tarpeeksi aikaa julkishallinnolle valmistautua reformiin, tai jos lakiin on livahtamassa SoTe-palveluntuottajien laupeuteen nojaava rahastusautomaatti, niin ne asiat sitten korjataan lain valmistelun myöhemmissä vaiheissa.

Tuo kaikki tapahtuu kuitenkin vain perusteellisen analyysin ja rakentavan kritiikin kautta. Vasemmistopoliitikkojen tietämättömyyttä ja sokeaan raivoon johtavia tunnereaktioita hyveenä korostava populismi taas on nykyisen poliitikan syöpä, joka tekee yhteiskunnastamme huonomman paikan meille kaikille. Eritoten niille köyhille ja sairaille, joiden kärsimys keppihevosenaan vasemmisto on näköjään päättänyt ratsastaa vuosisadalta toiselle.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005058616.html
https://www.facebook.com/vasemmisto/videos/10154446020440172/
https://www.youtube.com/watch?v=xFgiZBXBd8s
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3223876/hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-2.3.-2017.pdf/05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/171250-suvi-anne-siimeksesta-laaketeollisuuden-toimitusjohtaja
https://www.verkkouutiset.fi/politiikka/hs_ulla-maija_rajakangas-57227
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201703112200084196_pi.shtml
http://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2017/03/Vasemmiston-sote.pdf
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005127070.html
http://yle.fi/uutiset/3-8413955
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sote-uudistuksen-avainvirkamiehet-kokoomukselle-tarkeaa-valinnanvapautta-lykattava/?shared=961711-7826a57d-999
http://yle.fi/uutiset/3-9511997
http://www.laakarilehti.fi/maailmassa/kolumni/valinnanvapaudessa-muhii-katastrofi/?public=3c740ad5dcfadddda47923224b821943
http://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus

Liikenne- ja viestintäministeriön SELVITYS liikenneverkon kehittämisestä synnytti vähemmän yllätyksellisesti valtavan kohun. Minun kokemukseni mukaan vain pieni osa kriittisistä äänistä oli vaivautunut pohtimaan SELVITYKSESSÄ mainittuja ehdotuksia asiallisesti siinä, missä valtava enemmistö veti taas kerran primitiivireaktiot ja pikkuhousut vakoseen ihan vain varmuuden vuoksi, onhan SELVITYKSESTÄ vastaava ministeri väärästä puolueesta tai jotain. Tämä kohu viimeistään todisti älyllisen laiskuuden muuttuneen Suomessa hyveeksi, jota ei enää tarvitse hävetä, vaan päin vastoin sen julkinen esittely on muuttunut meriitiksi, jolla voi jopa päästä eduskuntaan asti.

Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin vasta SELVITYKSESTÄ, jonka tekemiseen hallitusohjelma Berneriä ja ministeriötään velvoittaa. Tästä on vielä pitkä matka edes lakiesityksiin ja vielä pidempi matka vahvistamiseen laiksi, se tuntui monelta kriitikolta unohtuvan.

Tämä SELVITYS on leimattu hallituksen ammattitaidottomuudeksi, koska esimerkiksi valtiovarainministeriö ei vielä seiso siinä esitettyjen uudistusten takana. Jos pöytään olisi tuotu kaikkien asiaan liittyvien ministeriöiden keskenään toteutuskelpoikseksi hioma esitys, niin hallituksen olisi syytetty valmistelevan lakia salassa ja halveksuvan avointa demokratiaa. Näin kävi muun muassa sähköisen viestinnän tiedustelun, metsähallituslain ja niin monen muun uudistuksen kohdalla, joista pääsi ennakkotietoja julkisuuteen. Nyt kun sille paljon vaaditulle kansalaiskeskustelulle annetaan ihan tietoisesti tilaa, niin sekään ei ääliöille kelpaa.

Yksi yleinen virheellinen käsitys SELVITYKSESTÄ on se, että tieliikenneverkkoja ollaan yksityistämässä. Sama lauluhan kuultiin jo vuosi sitten, kun SELVITYS laitettiin työn alle populistisen mölinän saattelemana. Todellisuudessa SELVITYKSEEN sisältyy vain ehdotus liikenneverkkojen yhtiöittämisestä, ei yksityistämisestä. Yhtiöstä 65 % omistaisi valtio ja 35 % maakunnat jyvitettynä tieverkoston määrän funktiona, eli kyseessä olisi julkinen yhtiö, jota ohjaa mm. valtion omistajaohjauspolitiikka.

Kun väylien rahoittaminen on historiallisesti ollut eduskunnan hallussa, on saatu aikaiseksi lähinnä hallituksen kokoonpanosta riippuvaista ja ennalta-arvaamatonta siltarumpupolitiikkaa, jossa kansanedustajat yrittävät kilvan siirtää autoilijoiden euroja omien kotikuntiensa väylähankkeisiin tullakseen valituiksi uudestaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti vuodelle 2015 oli 2,9 miljardia euroa siinä, missä pelkästään tieliikenteestä kerätty polttoainevero oli 2,8 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan autoveron ja ajoneuvoveron tuotto, niin summa on 4,6 miljardia. Alvit ja muut tieliikenteen verot mukaan lukien tienkäyttäjiltä peritään lähes 7,8 miljardia euroa vuosittain. Siinä vähän perspektiiviä siihen, millaisina lypsylehminä autoilijoita tässä maassa kohdellaan.

Kaikista helpoin ja oikeudenmukaisin tapa hoitaa tieliikenteen verotus olisi siirtyä pelkästään polttoaineverotukseen ja tietulleihin. Polttainevero on helppo tapa kerätä veroja tienkäytön ympäristöhaittojen funktiona ja tietullit taas tienkulutuksen funktiona. Tietullit voidaan kerätä vaikka pienellä autoon kiinnitettävällä sondilla, joka voidaan lukea tulliportilla moottoritienopeuksissa. Näin väistettäisiin esimerkiksi GPS-seurantaan liittyvät tietoturvaongelmat. Mutta tämä olisikin yksinkertaisuudessaan niin kaunis järjestelmä, ettei sitä Suomessa todennäköisesti tulla koskaan näkemään.

Varsin yleinen väite verotuksen painopisteen muuttamisesta polttoaineverotukseen on se, että sähköautojen yleistyessä polttoaineveron verokertymä pienenee liikaa. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, koska sähkökin on polttoainetta, jota voidaan verottaa varsin helposti. Ja toisaalta, jos se niin kovasti suitsutettu yksityisautoilun loppu ja autojen määrän radikaali väheneminen häämöttää jo lähitulevaisuudessa, niin ei tieinfran ylläpito voi perustua autojen ostamisen verottamiseen, vaan niiden käytön verottamiseen.

Muuttumattomana vaalikausien välissä on säilynyt vain narina suomalaisten liikenneinfrastruktuurin huonosta kunnosta ja korjausvelasta, joka on jo yli 2,5 miljardia euroa. Yhtiöittämisen myötä liikenneinfraa voisivat hallinnoida alansa ammattilaiset ja EU-tukien hakeminen väylähankkeille helpottuisi. Infran myyminen yksityisille yrityksille onnistuu kyllä tarvittaessa ilman yhtiöittämistäkin, joten naukuminen yksityistämisestä edes ole argumentti tässä keskustelussa.

Muutenkin voi vain ihmetellä yhtiöittämisen aiheuttamaa lohdutonta märinää, kun käytännössä iso osa esimerkiksi paikallisista energiayhtiöistä on kuntien ja kaupunkien omistuksessa. Eipä näy montaa ihmistä kitisemässä esimerkiksi Helsingin Energian, Oulun Veden tai Tampereen Sähkölaitoksen yhtiömallista, joten miksi liikenneverkkojen vieminen julkisomisteiseen yhtiöön niin yskittää? Jos yhtiöiden toiminnan läpinäkyvyys mietityttää, niin silloin kannattanee vaatia muutoksia yhtiölakiin sen sijaan, että vain yrittää roikkua kynsin hampain siinä todellisuudessa, mihin kukaan ei ole tyytyväinen.

Oppositiopopulismilta ei taaskaan voinut välttyä, kun Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö keräili irtopisteitä marmattamalla autokaupan pysähtymisestä ja markkinahäiriöistä. Eipä ole autokaupan tila tai markkinahäiriöiden luominen aikaisemmin huolestuttanut yksityisautoiluvastaiseksi profiloitunutta Vihreää puoluetta, jonka ponnisteluiden seurauksena esimerkiksi tuulivoimalle maksetut tuotantotariffit ovat osaltaan olleet tuhoamassa pohjoismaisia energiamarkkinoita.

Suomalainen taantumuksellisuus ja selkäänpuukotuksen kulttuuri loisti myös hallituksen sisäisestä kommentoinnista. Perussuomalaisten Sampo Terho ja myöhemmin Timo Soini kerkesivät molemmat lyömään Bernerin SELVITYKSEN maahan tarjoamatta minkäänlaista järkevää analyysiä sen sisällöstä tai syytä valitsemalleen kannalle vaikka vielä vaalien alla autoveron poisto oli yksi persujen pääteemoista. Todennäköisesti kyse onkin tahallisesta poliittisesta jarruttamisesta neuvottelupääoman kerryttämiseksi. "Herrojen huvikuunareiden ja juppikoottereiden" lisäverotus on ollut hallituksessa vastatuulessa, joten persut vastustavat nyt kaikkia hallituksen sisältä tulevia ajatuksia saadakseen neuvoteltua oman pölhöpopulistisen aloitteensa läpi.

Kerkesipä myös Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo täsmentämään, että autoverosta ei olla luopumassa. Että huoli pois vaan kansalaiset, autoverotusta ei tulla laskemaan, joten suomalaisilla ei jatkossakaan tule olemaan varaa uudempiin ja turvallisempiin autoihin! Hyvä että tuli selväksi, mutta millä ihmeen logiikalla tämä ilmoitus pitäisi selittää itselle positiivisena ja rauhoittavana asiana? Siten, että 13 vuotiaan Toyotani arvosta ei sulanutkaan paria euroa ja saan olla sen kanssa naimisissa vielä vähintään 10 vuotta ennen kuin minulla on tässä riistoverotuksen luvatussa maassa ostaa uudempi kosla?

Ainoa isompi moka Bernerin SELVITYKSEEN liittyen oli se, että sen läpi viemisen ilmoitettiin olevan tavoite vuodelle 2018, kun olisi vain pitänyt täsmentää, että tämä on hallituksen tilaama SELVITYS. Nyt kuluttajat ennakoivat hankintojaan kohun saattelemana ja autokauppa tyssäsi hetkeksi kuin seinään. Toisaalta, mikään selityksen määrä ei tehoa ihmisiin, jotka ovat päättäneet olla käyttämättä aivojaan, kuten Iltasanomien entinen auto- ja liikennetoimittaja Manu Tuppurainen, joka syytti hallituksen jo vieneen häneltä 7 000 euroa vaikka Berner oli jo yli viikkoa aikaisemmin ilmoittanut, että jo maksettuja autoveroja voidaan kompensoida taannehtivasti esimerkiksi myöntämällä kevennyksiä tuleviin käyttömaksuihin.

Reaktiot Bernerin luotsaaman ministeriön SELVITYKSEEN ovat malliesimerkki siitä, miksi Suomen kansantalous yskii, miksi nuoret sekä koulutetut osaajat haluavat täältä pois ja miksi täällä yleisesti ottaen niin moni asia on täällä täysin perseestä. Kun kerran vuosikymmenessä joku kehtaa esittää jonkin uuden ajatuksen, niin kaikki hyökkäävät kimppuun ja torppaavat ehdotuksen vaistomaisesti suomatta asian pohtimiseen edes puolikasta ajatusta. Ei järkevää analyysiä, ei kompromisseja, ei neuvottelua, ei ratkaisumallien hakemista eikä asiallista kritiikkiä, vaan niin kaverit kuin vihamiehetkin vetävät ehdotuksen tekijän kölin ali ja selkään tökätään vielä puukot kaupantekijäisiksi. Näin saadaan Suomessa juhlapuheissa ja vaalitilaisuuksissa ylistetty, mutta todellisuudessa halveksittu, tulevaisuuteen katsova edistysmielisyys kitkettyä ja opetettua dissidentit puhumaan metsäteollisuudesta, sotakorvauksista, verojen korottamisesta ja valtion monopolien ylläpitämisestä aivan niin kuin ne johtaisivat Suomen tarujen myyttiseen suuruuden aikaan.

Täällä ei haluta nähdä, ei edes harkita, mitään uutta. Suomi-laivan ruorissa maatamme pakonomaisesti menneisyyteen luotsaavien johtajien tärkein tehtävä on jankuttaa mantraa siitä kuinka "Näin nämä asiat on aina ennenkin tehty" ja “isot laivat kääntyvät hitaasti”. Mutta kaikki hyvin rakkaat ystävät, mikään ei sittenkään muutu ja taantumuksen aika jatkuu! Onneksi LVM:n SELVITYS ammuttiin jopa sen tilanneen hallituksen toimesta alas ja Berner vietiin roviolle kokemaan kylänväen raivo.

En voi olla ajattelematta, että tämä sama mentaliteetti leimaa lähes koko yhteiskuntaamme poislukien uuden sukupolven luotsaamat yritykset, jotka ovat nousseet arvoltaan jopa miljardikerhoon ja edustavat aloillaan maailman huippua. Luuletteko, että Supercellillä, Roviolla, Fingersoftilla tai muissa uuden ajan kasvuyrityksissä yrityskulttuuri on edellä kuvatun kaltainen? Minä veikkaan, että menestyvissä yrityksissä niin hyvät kuin huonotkin ehdotukset punnitaan harkiten, eikä keskustelua käydä, saati päätöksiä tehdä, primitiivisten vihantunteiden vallassa. Työskentelisitkö itse mielelläsi yrityksessä, jossa jokainen ideasi ja ääneen lausuttu mielipiteesi johtaisi julkiseen häpeärangaistukseen? Olisiko sellainen yritys mielestäsi potentiaalinen tulevaisuuden menestyjä?

On vaikeaa nähdä Suomea tulevaisuuden menestyjäkansakuntana, kun kansalaiset ruohonjuuritasolta aina maan korkeimpaan johtoon asti elävät 1960-luvun management by Perkele-unelmaa yrittäen tappaa kaiken keskustelun epäterveiden rakenteiden muuttamisesta. Ironisinta, ja toisaalta vittumaisinta, tässä hommassa on se, että joudun puolustamaan kepulaisia muiden puolueiden taantumuksellisuudelta.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79176/Raportit%20ja%20selvitykset%201-2017%20Parempia%20v%C3%A4yli%C3%A4%20%E2%80%93%20sujuvampaa%20liikennett%C3%A4.pdf?sequence=1
https://www.lvm.fi/-/yhtiomalli-ratkaisisi-liikenneverkon-rahoituksen-919842
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-napayttaa-liikenneuudistusta-kritisoineita-hallituskumppaneita-tama-kaytiin-lapi-kaikkien-kesken/6280234
http://yle.fi/uutiset/3-7044492
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022821188491_uu.shtml
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/suora-linja-miksi-lakia-valmistellaan-salassa/
http://yle.fi/uutiset/3-5062909
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hannasarkkinen/onko-ministeri-berner-liike-elaman-troijan-hevonen/
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:245:975:
http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005044698.html
http://yle.fi/uutiset/3-7687393
http://yle.fi/uutiset/3-9416603
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005055386.html
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005053586.html
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005037520.html
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005058008.html

Viime viikolla eduskunta päätti opintotukijärjestelmän uudistuksesta, jota opiskelijaliitot ja monet poliitikot ovat protestoineet näyttävästi ennen ja jälkeen päätöksen. Lankesin itsekin eturyhmä- ja oppositiodemagogian pauloihin ja ihmettelin, miksi jo muutenkin köyhiltä opiskelijoilta ollaan leikkaamassa niin merkittäviä summia. Sitten tutustuin opintotukiuudistuksen sisältöön ja petyin omaan sinisilmäisyyteeni. Populistisen protestoinnin lomassa niin asiasta vouhkaavilla poliitikoilla kuin opiskelijajärjestöillä on unohtunut laskea uudistuksen kokonaisvaikutukset. Todellisuudessa opintotukijärjestelmän muutokset nostavat merkittävästi opintotuen tasoa ja antavat opiskelijalle aiakisempaa merkittävästi paremmat taloudelliset edellytykset opiskeluun.

Mistä siis leikattiin?

Muutosta kritisoineet ovat oikeassa siinä, että opintoraha tippuu maksimissaan 87 €/kk sekä opintotukikuukausien määrää leikattiin kahdella kuukaudella, joskin 48 tukikuukautta riittää kuuteen täyteen yliopistolukukauteen. Pitää kuitenkin muistaa, että opintotuki koostuu monesta muustakin osatekijästä kuin opintorahasta ja tukikuukausien määrästä.

Mitä muuta muutos sitten sisältää?

Jo pelkästään opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin riittää suurimmassa osassa tapauksia kompensoimaan opintorahan leikkaamisen. Esimerkiksi Oulussa yksin vuokralla asuva opiskelija ilman muita tuloja kuittaa yleisen asumistuen kautta maksimissaan n. 330 €/kk, Pääkaupunkiseudulla sama tuki on noin 400 €/kk. Vanhaan opintotukimalliin sidottu asumislisä oli maksimissaan 202 €/kk, joten parhaimmassa tapauksessa asumistuen määrä kaksinkertaistuu.

Opintotukiuudistuksen vastustajat ovat olleet aiheellisesti huolissaan opiskelijoista, joiden asuinkumppani käy töissä, tällöin kun asumistuen määrä helposti tippuu nollaan. Ongelma on tietysti ilmiselvä, mutta silti opintotuesta erillinen Kelan tukijärjestelmään liittyvä ongelma. Nyt tukijärjestelmää vain harmonisoitiin ja asumistukijärjestelmän järkeistäminen hoidetaan toivottavasti myöhemmin erillisin muutoksin.

Valtion takaaman opintolainan määrä nousee 400 eurosta kuukaudessa 650 euroon kuukaudessa. Muutama vertailuluku: Jos opiskelija viiden opiskeluvuoden aikana kompensoi opintorahan alentamisen lainalla, on lopputulos 3 470 euroa lisälainaa vanhaan verrattuna. Jos 360 opintopistettä suorittava opiskelija nostaisi kaiken opintolainan opiskelujensa aikana, olisi velan loppusumma 21 600 euroa, josta opintotukihyvitystä tulisi 7 650 euroa ja loput ovat valtion takaamaa lainaa. Hupaisin kohta HYY:n taulukossa on todellakin kohta "opintolainahyvitys", jossa marttyyrimäisesti todetaan, että 40 %:n opintolainahyvitys "ei nouse". Yhyy...

Koko opintolainahyvitys on massiivinen tulonsiirto, joka nimenomaan kannustaa ottamaan lainaa. Miettikää nyt, pelkästään lainaa nostamalla olet jo tienannut 40 % lainasummasta. Tämän rahan viisaasti sijoittamalla voi vieläpä kuitata ison osan jäljelle jäävästä opintolainasta. Tämän parempaa, tai veronmaksajille epäoikeudenmukaisempaa, rahoitusdiiliä ei tältä planeetalla löydy todennäköisesti mistään muualta kuin suomalaisesta tuulivoimabisneksestä.

Tuo opintolaina maksaa investointina itsensä moninkertaisesti takaisin, kun korkeakoulutettujen tiedetään uransa aikana tienaavan enemmän kuin alemmilta koulutusasteilta valmistuneiden. Valtion takaamaa opintolainaa ei myöskään tarvitse heti maksaa takaisin, vaan takaisinmaksua voi järjestellä Kelan kanssa esimerkiksi työttömyyden jatkuessa sekä monista muista syistä.

Ja lainasta itkeville ihan perspektiivin vuoksi: Remontti- ja linjasaneerausvalmis 50 neliöinen kaksio maksaa pääkaupunkiseudulla helposti 150 000-200 000 euroa. Jos opiskelijat haluavat oikeasti vaikuttaa merkittävästi omaan ostovoimaansa, niin silloin kannattaisi keskittyä vaatimaan kaavoitusmenettelyjen järkeistämistä, asuntorakentamisen sääntelyn purkamista ja yleisesti verotuksen keventämistä. Sillä on huomattavasti isompi merkitys henkilökohtaiseen talouteenne kuin jollain parin tonnin opintolainamulkkauksella, josta siitäkin iso osa hyvitetään teille veronmaksajien pussista.

Opiskelijan tulorajat ovat olleet kiinteä, mutta nyt ne sidotaan ansiotasoindeksiin. Tämä on selkeä parannus siitä huolimatta, että koko tuloraja olisi järkevämpää poistaa kokonaan. Samalla takaisinperintäkorko laskee 15 %:sta 7,5 %:iin. 50 %:n leikkausta takaisinperintäkorkoon voidaan pitää varsin merkittävänä parannuksena.

Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka tyypillinen pääkaupunkiseudun opiskelija, joka ottaa täydet opintolainat. Opintotuki ja asumislisä nousevat 538 eurosta 650 euroon. Vanhassa lainajärjestelmässä valtio takasi 400 euroa kuukaudessa ja uudessa 650 euroa kuukaudessa. Eli vanhassa järjestelmässä tuki oli 938 €/kk, uudessa järjestelmässä 1 300 €/kk. Täytyy harjoittaa melkoista oppositiomatematiikkaa, että tällaisesta opintotuen korotuksesta saa propagoitua leikkauksen.

Ja ennen kuin joku valittaa, että "siellä se Sammallahti kyykyttää opiskelijaa, helppohan se on sanoa kun ei itse enää opiskele", niin jaan pienen tiedonjyväsen omasta opiskeluhistoriastani. Kävin suorittamassa ylemmän korkeakoulututkinnon Yhdysvalloissa vuosina 2009-2011 maksaen pelkästään lukukausimaksuja n. 8000 dollaria lukuvuodessa. Tuo ulkomailla suoritettu lainarahoitteinen koulutus on vaikuttanut erittäin positiivisesti urakehitykseeni, joten en voi pitää kyseistä investointia huonona. Eikä suomalaisenkaan opiskelijan pitäisi kohtuullisia lainasummia pelätä, suomalaisella korkeakoulutuksella kun käytännössä pätevöityy työskentelemään melkein missä päin maailmaa tahansa.

Suomalaisella korkeakoulutuksella työntekijä myös kiipeää planeetan rikkaimpaan prosenttiin joskus kolmenkymmenen ikävuoden korvilla, eikö sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi kannata ottaa hieman lainaa? Jos tuollainen ökyrikkaus sitten työelämään siirtymisen jälkeen ottaa omantunnon päälle, niin leopardihattuiset sotapäälliköt Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa myyvät hyvää omaatuntoa avokätisiä lahjoituksia vastaan. Hyvänolontunnetta kuulemma laivataan ökyrikkaille suomalaisille myös kaarnaveneillä!

Ja tietysti kun poliittisia irtopisteitä on ollut tarjolla, niin politiikan raatokärpäset ovat kiertäneet opintotukiuudistusta kieli pitkällä. Li Andersson, Emma Kari ja Ville Niinistö vuodattivat sosiaalisessa mediassa kyyneleitään opiskelijoiden lohduttomasta ahdingosta. Jokainen heistä yrittää tehdä opintotukiuudistuksesta kunnallisvaaliteemaa, mikä antaa ymmärtää, etteivät he tiedä opintotukijärjestelmän kuuluvan eduskunnalle, ei kunnanvaltuustojen toimivaltaan. He eivät myöskään näytä ymmärtävän opintotuen rakennetta, koska puhuvat opintotuen leikkauksista vaikka todellisuudessa vain opintorahaa leikattiin. Vihreiden broilerit antavat jopa lupauksen, että Vihreät aikovat palauttaa opintotuen tason ennalleen, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa satojen eurojen leikkausta uuden opintotuen tasoon. Sitä uhkausta kannattaa nuorempien äänestäjien oikeasti punnita niin kunnallisvaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin.

Muista äänestää viisaasti.

Linkit:

https://www.facebook.com/HYY.HUS/photos/a.336501971985.160359.275038856985/10153931266811986/?type=3&theater
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/SiVM_17+2016.pdf
http://www.kela.fi/opintolainahyvitys
http://www.investopedia.com/articles/personal-finance/050615/are-you-top-one-percent-world.asp
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154155744615949
https://www.facebook.com/niinistoville/photos/pb.153186884700042.-2207520000.1481834760./1376354139049971/?type=3&theater
http://liandersson.fi/koulutusleikkaukset-eivat-tulleet-puskista/

Kun monet kyselevät, että mikä on se rasistien ja fasistien vastainen ääripää? Sitä ääripäätä edustavat ihmiset, jotka oikeusvaltioperiaatteen yli talloessaan, ja kansalaisoikeuksien rajoittamista vaatiessaan, väittävät olevansa demokratian ja vapauden esitaistelijoita.

Oikeusvaltiomme ja demokratiamme ovat todellakin kriisissä, kun kansanedustajat ihan ministereitä myöten julistavat ihmisiä syyllisiksi ohi oikeuslaitoksen ja vaativat kaikkien yhdistymisvapauden rajoittamista ennen kuin edes poliisin esitutkinta on valmis. Se on juuri sitä fasismia, mistä SVL haaveilee.

Poliisi ja oikeuslaitos tulevat jakamaan Karttusen tapauksesta tarvittavat tuomiot ja sen jälkeen voidaan miettiä keinoja ehkäistä vastaavaa tulevaisuudessa. Mutta jos lainsäätäjämme lähtevät sytyttelemään noitarovioita vapauden ja demokratian nimissä, niin suurimpia huoliamme ei todellakaan ole parin kansallissosialisti-idiootin tekemä väkivalta.